Tuoreen indeksin mukaan Suomi ja muuta Pohjoismaat ovat hyvissä asemissa valeuutisia ja disinformaatiota vastaan. Heikommin menee Itä- ja Etelä-Euroopassa, mutta niiden kansalaiset eivät asiasta piittaa.
Suomi on jälleen Euroopan kärkimaa, mitä tulee medialukutaitoon ja kansalaisten mahdollisuuksiin olla haksahtamatta valeuutisiin. Tämä selviää Open Society Institute -järjestön Bulgarian-maatoimiston tekemästä Media Literacy Index -selvityksestä.
Suomen jälkeen seuraavaksi parhaat medialukutaidot on norjalaisilla, tanskalaisilla, virolaisilla ja ruotsalaisilla.
Indeksin tekijät ottavat laskelmissaan huomioon muun muassa vapaan median tilan, koulutuksen tason ja sen, miten ihmiset kussakin maassa luottavat toisiinsa.
Itä- ja Etelä-Euroopassa huonoin medialukutaito
Häntäpäässä Euroopassa on joukko itäisen ja eteläisen Euroopan maita: Pohjois-Makedonia, Bosnia ja Hertsegovina, Albania, Montenegro ja Turkki.
Raportin mukaan näissä maissa ollaan myös vähiten huolissaan valeuutisista, mikä on raportin pääkirjoittajan Marin Lessenskin mukaan erityisen huolestuttavaa.
”Tämä lisää riskejä disinformaation leviämiselle erityisesti Ukrainan sodan aikaan, kun osa väestöstä ei joko ymmärrä tai välitä siitä, että he ovat medialukutaidossa heikkoja”, Lessenski sanoo Open Societyn tiedotteessa.
Vastauksena koulutus, mutta myös rajoitukset
Indeksin tekijät toteavat, että uusinta indeksiä tehtiin aikana, jolloin sekä pandemian että Ukrainan sodan myötä on käyty niin sanottua infosotaa, jolloin disinformaatio ja sen uhat ovat ikään kuin turboahdettuja.
Aiempina vuosina raportissa on peräänkuulutettu mieluummin parempaa medialukutaitokoulutusta kuin rahoituksia esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.
Tällä kertaa tekijät myöntävät, että koulutus on välttämätön, mutta pitkä tie, mutta myös rajoitustoimet kuten sosiaalisen median estot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi.
