Vikesin juhlaseminaarissa etsittiin vastauksia valeuutisiin, hybrdivaikuttamiseen ja suurten sosiaalisen median yritysten valtaan.
Loppuunvarattu Eurooppasali kuuntelee Teija Tiilikaista. Kuva: Timo MielonenVikes ja Journalistiliitto järjestivät 12. marraskuuta seminaarin disinformaatiosta ja sananvapaudesta. Samalla juhlittiin Vikesin 15-vuotista taivalta.
Aihe on ajankohtainen, sillä kansainväliset säännöt ovat muuttuneet ja luottamus kansainvälisiin instituutioihin on heikentynyt, totesi seminaarin pääpuhuja, Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtajana juuri aloittanut Teija Tiilikainen.
”Kansainvälisellä politiikalla on aina yritetty vaikuttaa toisten maiden päätöksentekoon”, Tiilikainen sanoi.
Hybridivaikuttamista ja -uhista aletaan puhua, kun vaikuttamisessa käytetään epätavallisia keinoja koordinoidusti ja yhtäaikaisesti. Teknologinen kehittyminen luo yhä enemmän mahdollisuuksia hybridivaikuttamiselle, ja avoimet, demokraattiset yhteiskunnat ovat Tiilikaisen mukaan erityisen haavoittuvaisia.
”Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto yritti vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoomme. Sen jälkeen opittiin, kuinka tärkeää on huolehtia riippumattomuudesta. Ja nyt yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa sosiaalista mediaa ja mediaa käytetään vaalivaikuttamiseen ja vaaliteemojen valitsemiseen”, Tiilikainen sanoi.
”Nämä uhat kohdistuvat demokratian ja yhteiskunnan ytimeen.”
What is new in the field of information warfare is how the cornerstones of #democracy especially elections are misused to influence decision-making, states Teija Tiilikainen @HybridCoE #vikesseminar pic.twitter.com/Itvfj7of49
— Auli Starck (@AuliStarck) November 12, 2019
Vastavoimina politiikka ja journalismi
Tiilikainen korosti, että EU:ssa on tehty jo paljon informaatiovaikuttamisen eteen. On työryhmiä, toimenpideohjelmia ja uutta lainsäädäntöä esimerkiksi rahanpesusta. Se on tärkeää, koska hybridiuhkia ei ole ilman rahoitusta. Euroopan journalistiliiton pääsihteeri Ricardo Gutiérrez sanoi, että laadukas journalismi on yksi parhaista vastalääkkeistä valeuutisille ja disinformaatiolle. ”Me journalistit olemme hyviä pitämään ihmiset uutisten kautta tietoisina maailman asioista, mutta emme välttämättä ole hyviä ymmärryksen lisääjinä.”
Journalists are good at keeping people up to date but we are less good at helping them to understand the news#Vikes15 #vikesseminar — Ricardo Gutiérrez (@Molenews1) November 12, 2019
Päivän paneeleissa todettiin myös moneen kertaan tarve suitsia jättimäisiä alustayhtiöitä, erityisesti Googlea ja Facebookia, joiden kautta disinformaatiota levitetään.
Yhdysvallat ei sitä tee, koska sillä ei ole intressiä kontrolloida kotimaisia yrityksiä. Muille kansallisvaltioille rajojen asettaminen esimerkiksi Facebookille on mahdottoman kokoinen työ. Siksi Euroopan unioni on avainasemassa, todettiin.
Esimerkiksi tanskalaisen mediajärjestön IMS:n Gulnara Akhundovan mielestä olisi tärkeää, että faktantarkastajilla olisi valta vähentää valheellisten sisältöjen näkyvyyttä.
IMS’ @gulya_akhundova at #vikesseminar says #disinformation can be managed. Support to #goodjournalism; holding to account SoMe companies & pushing them to demote bad content to make it less visible; & media literacy – together these are part of pushback against disinformation pic.twitter.com/giSTftiBGG
— IMS (@forfreemedia) November 12, 2019
Akhundova muistutti myös, että sosiaalisen median ja internetin jätit eivät ole yksinomaan pahiksia. ”Monissa maissa sosiaalisen median alustat ovat niitä ainoita paikkoja, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat tavata toisiaan ja keskustella. Niitä pitää siis myös suojella silloin, kun ne tarjoavat tiloja kansalaistoiminnalle.”
Sankareita ovat lastentarhanopettajat
Uhista huolimatta Suomessa on päästy toistaiseksi moniin maihin verrattuna verrattain vähällä. Valtioneuvoston kanslian johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen kertoi, että Suomessa oli varauduttu viime vaalien aikaan hyökkäyksiin, mutta mitään merkittävää ei tapahtunut. Ruotsin vaaleihin vaikutettiin paljon voimallisemmin.
Osittain meitä suojelee Toivasen mukaan pieni kielialue, mutta myös kansalaisten verrattain hyvä koulutustaso ja medialukutaito. ”Valtio tekee kyllä omia pieniä toimiaan uhkien torjumiseksi, mutta oikeita sankareita ovat lastentarhanopettajat, opettajat ja journalistit”, Toivanen sanoi.
Mutta lisää olisi tehtävä, sillä disinformaation kasvu on globaali ilmiö, joka koskettaa Suomeakin.
Toivanen huomautti, että nykyään puhutaan paljon siitä, millaisen valtionvelan ja ympäristön me jätämme seuraavalle sukupolvelle.
”Pitäisi puhua myös siitä, millaisen demokratian ja keskustelukulttuurin me jätämme lapsillemme.”
Koko seminaarin tallenteen voi katsoa alta. Julkaisemme siitä lähiaikoina myös yksittäisiä puheenvuoroja ja paneeleja ja teemme niistä uutisia.
