Jörn Donner: ”Sananvapaus on ikuinen taistelu”

1 touko, 2014

Avoimessa yhteiskunnassa on kysymys siitä, että ihmisillä on mahdollisuus olla toista mieltä. Sananvapauden puolustaminen on intellektuellien tehtävä – meidän tulee kirjoittaa ja puhua.”

Kansanedustaja, kirjailija Jörn Donner lahjoitti Vikesille, koska hän kokee, että sananvapaus on mahdollistanut hänen elämänuransa.

”Olen matkustanut paljon huonon sananvapauden maissa, mutta en ole koskaan itse joutunut ongelmiin. Sen sijaan tunnen ihmisiä, jotka ovat joutuneet (vankilaan) istumaan sananvapautensa käyttämisestä.”

Jörn Donnerin elämänuralla sananvapauden monet ulottuvuudet ovat tulleet tutuiksi. Kun hnän aikanaan suunnitteli tanskalaiskäsikirjoitukseen elokuvaa Kristuksesta, 300 000 ruotsalaista allekirjoitti vetoomuksen, ettei elokuvaa tehtäisi – ennen kuin kukaan oli nähnyt käsikirjoitusta.

”Tottakai maailmassa on tabuja. Itsekin ärsytän joskus ihmisiä tarkoituksella. Olin vastikään Israelin ja Palestiinan tilannetta käsittelevässä seminaarissa, jossa sanoin, että Hitler pitäisi julistaa Israelin kummiksi. Israelilaiset hyppäsivät kattoon – mutta tottahan se on. Ilman Hitleriä ei olisi Israelia.”

Donner itse ei ole kaihtanut tabuja. Hänet muistetaan paitsi monista elokuvistaan, kirjoistaan ja poliittisesta urastaan myös värikkäistä henkilökohtaisista tempauksistaan ja tavastaan ravistella luutuneita moraalikäsityksiä.

Donnerin mielestä Suomen sananvapaus on lähes sataprosenttinen. Suurimmassa osassa maailman maita on toisin.

”Ystäväni Pertti Paasio siteeraa mielellään puolalaista sananlaskua: ihminen joka luulee olevansa oikeassa on usein väärässä. Tämä pätee vallanpitäjiin ei-demokraattisissa maissa: he pystyvät tiedotusvälineiden avulla todistamaan olevansa oikeassa.”

Esimerkkejä huonon sananvapauden maista riittää. Donner mainitsee Venäjän. Moni Venäjää seuraava kokee, että tilanne on naapurimaassa huonoin sitten neuvostoaikojen.

”Toki tilanne parempi on kuin Neuvostoliitossa; vaihtoehtoista tietoa sentään pääsee ulos. Sillä vain ei ole merkitystä, kun suurimmat ja merkityksellisimmät tiedotusvälineet, etupäässä televisio, on Putinin hallinnassa.”

Joskus myös maan näennäinen demokratisoituminen johtaa sananvapauden rajoittamiseen. Näin on käynyt mm. Ugandassa ja Namibiassa. Syynä edelleen se, että vallanpitäjät ovat mielestään oikeassa. Vapaan median tehtävänä olisi haastaa heidät.

Sananvapaus ja vapaat markkinat kulkevat käsi kädessä. Jörn Donner muistuttaa, että sananvapauden voima on myös keksinnöissä.

”Viime aikojen suurimmat keksinnöt ja innovaatiot kuten Facebook ja Apple ovat syntyneet suuren sananvapauden maassa, Yhdysvalloissa. Sosiaalinen media on saanut diktatuurit huolestumaan. Kiinan nettisensuuri on omaa luokkaansa: kirjoittelin kollegan kanssa, ja kaikki sähköpostit, joissa mainittiin uiguurit, olivat kadonneet matkalla. Esimerkiksi joulupukista saa kyllä kirjoitella vapaasti”, Donner hymyilee.

Jörn Donner lahjoitti Vikesin sananvapaustyölle. Lahjoita sinäkin!

Vuonna 2014 Vikes tekee kehitysyhteistyötä yhdessä paikallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa yhteensä 14 eri maassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Tue sananvapautta kuukausilahjoittajana!

Rahankeräystili: DABAFIHH FI2780001471350307

Keräyslupa numero 2020/2013/4499, voimassa 2.11. 2015 asti

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta

Itä-AfrikkaJournalismi Keski-AmerikassaKestävä kehitys ja journalismiUutiset
Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin ensimmäinen toimittajille suunnattu matka-avustus jaettiin vuosi sitten, ja ensimmäiset avustuksen tuella tehdyt jutut on nyt julkaistu Maailman kuvalehdessä, Suomen Kuvalehdessä sekä Apu-lehdessä. Neljäs juttu ilmestyy vielä kevään kuluessa Demokraatti-lehdessä.
Matka-avustuksen saivat kuvajournalisti Anna Kuokkanen ja toimittaja-kirjailija Kristiina Markkanen sekä toimittaja-kirjailija Pasi Kivioja.