Useita vuosia eri projektien parissa työskennellyt Jarmo Koponen pyydettiin Vikesin hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2024 kattavan kansainvälisen kokemuksen ja projektiosaamisen vuoksi. Aiemmin hän oli mukana rivijäsenenä, kun kaikki projektien vetäjät kuuluivat hallitukseen. Käytäntö, josta on sittemmin luovuttu.
Aikaisemmin olimme enemmänkin tekemisissä Vikesin taustayhteisöjen kanssa, kun oli olemassa heidän muodostamansa valtuusto. Silloin säätiön hallitus oli lähinnä työrukkanen. Koko homma oli leveämmillä harteilla. Kehitysyhteistyö sinänsä ja kansainvälinen yhteistyö on hyvin laaja-alaista hommaa. Toiminnanjohtajat ja hallituksen puheenjohtajat ovat määritelleet sitä, mihin asioihin pitää keskittyä.
Kansainvälisen työn lisäksi Koponen mainitsee tärkeänä osana Vikesin toimintaa myös projektit Suomessa. Etenkin ulkomaalaisten journalistien mentorointi on olennaista, vaikkei se heti tuottaisikaan työpaikkoja.
Se tuottaa kuitenkin sen, että saamme heidät yhteen ja he voivat tukea toinen toisiaan. Kontaktien luominen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa tässä yhteistyössä. Saadaan ihmiset tuntemaan, etteivät he ole yksin, vaan kuuluvat johonkin isompaan porukkaan. Aikoinaan puhuttiin solidaarisuudesta ja sitä maailma kaipaa yhä enemmän, kun olemme näissä omissa kuplissamme ja etänä yhteydessä toisiimme. Tämä on ihan perustava kysymys journalismille.
Keskeistä Vikesille on Jarmo Koposen mukaan nykyään myös yhteydet erilaisiin tutkimuslaitoksiin. Tulevaisuudessa säätiön tavoitteena on opetella myymään vuosien aikana kertynyttä tietämystä ja näin edistää toiminnan rahoittamista. Vikesille ollaankin perustamassa yritystä, joka pystyy myymään erilaisia konsulttipalveluita.
Käytäntö on opettanut monelle vikesläiselle markkinoinnin ja tiedonvälityksen yhdistämistä. Lisäksi toimittajille selvät perusteet, kuten faktantarkistus, lähdekritiikki ja journalistinen ajattelu voivat olla monille kansalaisjärjestöille uusia asioita. Vikesissä on myös laajasti kokemusta esimerkiksi turvallisuudesta, verkostoitumisesta ja eri maiden mediaympäristöistä.
Meidän yksi tehtävämme on saada hankittua omarahoitusta ja tarjota osaamistamme yleiseen keskusteluun, tuoda siihen koko ajan uutta. Eli tarjotaan ymmärrystä siitä, mitä tällainen kehitysyhteistyö on, mitä kansalaisyhteiskunnan tarpeita se tukee ja minkä takia on tärkeää olla mukana näissä projekteissa. Journalisteille tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden ymmärtää maailmaa laajemmin, kuin vain tästä suomalaisesta perspektiivistä.
Koposen mukaan on tärkeää saada iskostettua suomalaisiin monikulttuurisuutta edistävän työn tärkeys. Yksi keino siihen on tukea kotimaassa tehtäviä toimia, jotta erilaisia monikulttuurisuuteen liittyviä projekteja voidaan jatkaa. Vikes pyrkii tukemaan myös kotimaisen journalismin kehitystä ja välittää tietoa molempiin suuntiin Suomen ja muun maailman välillä. Samalla säätiö on aitiopaikalla seuraamassa kansainvälistymisen muuttumista. Pienemmät maat ovat yhä enemmän isojen valtioiden politiikan armoilla. Esimerkiksi USA:n kehitysyhteistyön alasajo vaikuttaa jo monissa maissa, välillisesti myös Vikesin yhteistyökumppaneihin.
Tämä on jatkuvasti elävä prosessi, jossa pitää pysyä mukana. Tämmöinen isojen kokonaisuuksien ymmärtäminen näiden pienempien projektien taustalla on ihanne Vikesin toiminnalle. Sananvapautta ja ihmisoikeuksia haastetaan jatkuvasti ja niihin haasteisiin pitää pystyä vastaamaan. Pidetään huolta, että yleinen sortopolitiikka ei voi olla jatkuvaa ja ihmiset saavat ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään.
Teksti: Jani Keinänen
Kuva: Vanessa Riki
