Vikesin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Koponen osallistui toukokuussa Wienissä ETYJ:n inhimillisen ulottuvuuden kokoukseen, jossa lehdistönvapaus nousi
turvallisuuspolitiikan ytimeen. Kokouksessa korostui kansainvälisen yhteistyön
merkitys sananvapauden turvaamisessa alueilla, joilla sitä rajoitetaan
systemaattisesti.
ETYJ:n median vapauden edustaja Philippe Tremblay sanoittaa selkeästi nykyisen tilanteemme:
"Mediavapaus on turvallisuuden perusta ja strateginen voimavara — turvallisuusargumenttia ei saa käyttää verukkeena rajoittaa riippumatonta journalismia.”
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Wienin kokous muistutti, että vapaan journalismin puolustaminen ei ole periaatekysymys. Se on turvallisuuspolitiikkaa.
Sananvapauden kannalta sodat ovat erityisen tuhoisia, ja luottamus kapenee laajasti.
Venäjälle asetettujen pakotteiden sivuvaikutuksena teknologiayritykset ovat poistaneet VPN-palvelunsa "varmuuden vuoksi” ilman lakisääteistä velvoitetta. Näin Venäjällä toimivat journalistit ja ihmisoikeuspuolustajat menettävät turvallisen pääsyn verkkoon juuri silloin, kun he sitä eniten tarvitsevat.
Demokratiat toteuttavat tahattomasti Kremlin sensuuria.
Citizen Labin johtaja Ron Deibert varoittaa laajemmasta ilmiöstä: teknologiayritysten faktantarkistustiimit ovat lähes hävinneet. Yritykset hyötyvät taloudellisesti verkostojen kasvaneesta liikenteestä. Yhdysvallat on siirtynyt vakoiluohjelmien säätelijästä niiden mahdollistajaksi.
Itsevaltiaat määrittävät pääosan sananvapauden rajoista
V-Demin Democracy Report 2026 mukaan demokratia on palannut vuoden 1978 tasolle. Autokratiat ylittävät lukumääräisesti demokratiat toista vuotta peräkkäin: maailmassa on 92 autokratiaa ja 87 demokratiaa. Lähes kolme neljästä ihmisestä (74 prosenttia) elää autoritaarisessa järjestelmässä.
Tästä muistutti Wienissä erityisedustaja Anu Juvonen, joka toimii Sveitsin ETYJ-puheenjohtajuuden kansalaisyhteiskunnan erityisedustajana ja Demo Finlandin toiminnanjohtajana.
Vuosi 2025 jäi journalismin historiaan poikkeuksellisen synkkänä. Maailmassa surmattiin 130 toimittajaa — enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1992. Yli 300 toimittajaa istuu tällä hetkellä vankilassa, lähes kaksinkertainen määrä verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. ETYJ-alueella heitä oli vuoden 2025 lopussa 96, eniten Azerbaidžanissa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä.
Suurin osa maailman vangituista toimittajista istuu vankiloissa Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Globaali etelä kantaa lehdistönvapauden kriisin raskaimman taakan, mutta kriisi ei pysähdy mihinkään rajaan.
Wienin kokouksessa 355 osallistujan joukossa ukrainalaisten mediatyöntekijöiden ääni oli poikkeuksellisen vahva. He eivät puhuneet sodasta etäältä vaan käytännön esimerkein.
Journalisteja kuolee lähellämme kahdessa sodassa
CPJ:n viestintäjohtaja Gypsy Guillén Kaiser korosti, että valtaosa toimittajien kuolemista on sidoksissa Israelin hyökkäykseen Gazaan: CPJ:n vuositilastojen mukaan vuonna 2025 surmattiin ennätykselliset 129 toimittajaa, ja Israel oli vastuussa noin kahdesta kolmasosasta kuolemista. Ukrainassa venäläiset droonit tappoivat neljä toimittajaa vuonna 2025.
Ukrainan journalismin eettisen toimikunnan Andriy Kulykov muotoili tilanteen Wienissä suoraan:
"Venäjä valehtelee ennen hyökkäystä, sen aikana ja sen jälkeen kieltääkseen vastuunsa, hämärtääkseen todisteet ja uuvuttaakseen kansainvälisen yhteisön.”
Tällä hetkellä 26 ukrainalaista, jotka ovat työskennelleet mediassa, istuu venäläisissä vankiloissa.
Kokouksesta voi nostaa esiin erikseen monia asioita. Yksi näistä on se, että Georgia hakee ETYJ:n puheenjohtajuutta vuodelle 2027 samalla kun se on kriminalisoinut yhteistyön ETYJ:n kanssa.
Toimittajia syytetään "vieraan organisaation avustamisesta vihamielisessä toiminnassa”. Lehdistönvapausindeksissä maa on pudonnut vapaasta ei-vapaaksi.
Azerbaidžanissa yli kymmenen toimittajaa on tuomittu poissaolevana kesäkuun 2024 jälkeen. Ihmisoikeusaktivisti Anar Mammadli pidätettiin huhtikuussa 2024 ETYJ-kokoukseen osallistumisen jälkeen. Hän istuu edelleen vankilassa. Maassa on dokumentoitu myös Predator-vakoiluohjelman käyttöä toimittajia vastaan.
Kaunistellut ilmaisut luovat rinnakkaistodellisuuden
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat tuoneet esiin journalismin perustavanlaatuisen eettisen haasteen: voiko toimittaja olla neutraali, kun kielen käyttö on itsessään ase? Venäjä on johdonmukaisesti korvannut todellisuutta kuvaavan sanaston propagandistisella vastineella.
Karkotuksesta tulee "evakuointi”. Siviilien pakkosiirrot kuulusteluleireille, joissa heidät seulotaan biometrisesti ja kuulustellaan ennen vankilaan tai pakkotyöhön toimittamista, muuttuvat virallisessa kerronnassa „integraatioksi”. Kaupunkien tuhoaminen nimetään ”vapauttamiseksi”.
Nämä eivät ole kömmähdyksiä tai käännösvirheitä. Ne ovat tietoisia sanavalintoja, joilla väkivalta tehdään siedettäväksi kansainvälisessä viestinnässä.
Digitaalinen lukutaito pitää hengissä
Toivottomuuteen ei ole syytä. Viro myöntää vuosittain 35 oleskelulupaa uhan alla oleville toimittajille. Tämä malli on yksinkertainen ja monistettavissa.
Ukrainassa 1,3 miljoonaa ihmistä on suorittanut kyberturvallisuuskursseja. Digitaalinen lukutaito on siellä kirjaimellisesti hengissä pysymistä.
Maanpakoon lähteneet tarvitsevat pitkäjänteistä institutionaalista tukea. Projektikohtainen rahoitus luo katkoksia juuri silloin, kun jatkuvuus on tärkeintä.
Kiireellisin toimenpide on VPN-palveluiden poistaminen pakotelistoilta. Lisäksi niin kutsuttu Moskovan mekanismi — ETYJ:n väline riippumattoman ihmisoikeustutkinnan käynnistämiseksi ilman kohdemaan suostumusta — on otettava käyttöön rajat ylittävän sorron dokumentointiin erityisesti Georgian ja Valko-Venäjän tapauksissa.
Jarmo Koponen on Vikesin hallituksen puheenjohtaja.
