Tekoäly on korvannut monilla perinteisen hakukoneen tiedonhaussa. Voiko sen antamiin vastauksiin luottaa? Vikesin näkyvyyden ja sisällön kehittäjä Elli Inoranta pohtii blogissaan tekoälyn ja ihmisten suhdetta modernissa tiedonhaussa.
Kun tekoäly uskoi aprillipilaan
Aprillipäivänä 2025 Someron ja Salon kaupungit tekivät pilan. Kaupunkien sosiaalisessa mediassa ilmoitettiin, että kaupungit yhdistyvät.
” TÄNÄÄN 1.4. MEILLÄ ON ILO TIEDOTTAA, että Somero ja Salo yhdistyvät vuonna 2026. Uuden suurkunnan nimeksi tulee Salmero. Kuntaliitoksen myötä Salmerosta tulee väkiluvultaan Suomen 18. suurin kunta, ohittaen siten mm. Mikkelin ja Porvoon”, julkaisussa hehkutettiin.
Google AI Overview puolestaan esitti kuntaliitoksen faktana Someron asukaslukua koskevassa haussa. Tekoäly oli tulkinnut pilan oikeaksi tiedoksi. Vaikka virhe korjattiin nopeasti, kävi ilmi vakava ongelma: tekoäly voi esittää väärän tiedon vakuuttavasti oikeana.
Tekoäly perustuu todennäköisyyksiin, ei faktoihin
ChatGPT:n kaltaiset palvelut perustuvat suuriin kielimalleihin eli LLM:iin (Large Language Model). Ne ovat koulutettu valtavalla määrällä tekstiä, johon sisältyy esimerkiksi verkkosisältöä, kirjoja ja artikkeleita. Kielimalli opetetaan tunnistamaan rakenteita ja yhteyksiä sekä tuottamaan niiden perusteella todennäköistä tekstiä. Se ei kuitenkaan tarkista, onko tuotettu teksti totta.
Osa kielimalleista pystyy myös hakemaan ajankohtaista tietoa verkosta, mutta sekään ei takaa oikeaa vastausta. Salmero-tapauksessa pila tulkittiin faktaksi. Tekoäly ei aina tunnista esimerkiksi virheellistä tietoa, huijausta tai vitsiä, jolloin väärä tieto voi päätyä tekoälyn antamaan vastaukseen. Myös koulutusaineiston valinta ja mallin kehittäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat sen vastauksiin. Käyttäjä ei yleensä pysty näkemään tarkasti, miksi tekoäly antoi juuri tämän vastauksen.
Kielimalli voi myös tuottaa uskottavalta kuulostavaa mutta virheellistä tietoa eli hallusinoida. Tekoälypalvelut on suunniteltu avuliaiksi ja keskusteleviksi, minkä vuoksi ne voivat vastata itsevarmasti myös silloin, kun tietoa ei ole riittävästi. Tekoäly saattaa myös muuttaa vastaustaan käyttäjän muotoillessa kysymyksen eri tavalla, vaikka uutta tietoa ei olisi tullut. Keskusteleva ja myötäilevä tyyli voi luoda vaikutelman, että tekoäly ymmärtää käyttäjää ihmisen tavoin ja on luotettava keskustelukumppani.
Hakukone antaa lähteet, tekoäly tarjoilee vastauksen
Ennen tekoälyominaisuuksien yleistymistä yleisin tapa hakea tietoa internetissä oli lukea hakutuloksen antamia nettisivuja. Hakukone tarjoaa erilaisia lähteitä ja käyttäjä joutuu itse arvioimaan niiden luotettavuutta. Hakutuloksetkaan eivät toki ole puolueettomia: niihin vaikuttavat esimerkiksi hakukoneoptimointi ja mainonta.
Tekoäly tekee tiedonhausta helpompaa, koska se kokoaa vastauksen käyttäjän puolesta. Samalla käyttäjältä häviää mahdollisuus arvioida tietoa lähdekriittisesti. Jos vastaus yhdistää tietoa esimerkiksi uutisista, blogeista ja sosiaalisesta mediasta, käyttäjän pitäisi edelleen kysyä, mistä väitteet ovat peräisin ja kuinka luotettavia lähteet ovat.
Tekoäly ei korvaa omaa arviointikykyä
Tekoälyn yleistyessä lähdekritiikin merkitys kasvaa. Tekoäly voi nopeuttaa tiedonhakua ja kirjoittamista, mutta käyttäjän täytyy edelleen arvioida vastausten luotettavuutta. Jos tekoälyn väitteitä ei koskaan tarkista, myös sen tekemät virheet jäävät helposti huomaamatta. Tekoäly helpottaa asioita, kuten tiedonhakua ja kirjoittamista, mutta helppous saattaa surkastuttaa myös omia lähdekriittisiä taitoja. Kuinka usein itse tarkistat tekoälyn tarjoaman tiedon lähteet?
Tiedonhaku ei ole koskaan täydellistä. Ihmiset ovat erehtyviä ja ennakkoluuloisia. Silti ihmisen tekemässä hakutyössä on merkittävä etu tekoälyyn verrattuna: ihminen pystyy arvioimaan, kyseenalaistamaan ja muuttamaan mielipidettään tiedon perusteella. Tekoäly voi auttaa tiedon käsittelyssä, mutta vastuu tiedon arvioinnista jää käyttäjälle. Se, että vastaus on nopeasti saatavilla, selkeästi kirjoitettu ja vakuuttavan kuuloinen, ei tee siitä oikeaa.
Omien taitojen ylläpitäminen ilman tekoälyä on tärkeää. Kielimallit ovat olleet yleisessä käytössä vain lyhyen hetken. Tekoäly on kätevä apuväline, mutta se ei vapauta käyttäjää lähdekritiikistä. Mitä helpommaksi tiedonhaku tulee, sitä tärkeämpää on osata kysyä: mistä tämä tieto tulee ja miksi siihen pitäisi luottaa?
Elli Inoranta
Kirjoittaja on Vikesin näkyvyys ja sisältökehittäjä, joka on erityisen huolissaan tekoälyn vaikutuksista tiedonhakuun ja journalismiin.
