Keskustelut sananvapauden tilasta syttyvät säännöllisin väliajoin sosiaalisen median alustoilla ja medioiden verkkoalustoilla. Vikes ja Mediakasvatusseura järjestivät nuorille sananvapausillan, jossa pohdittiin sananvapauden tilaa ja kehiteltiin keinoja kaikille turvallisen keskusteluilmapiirin luomiseksi.
Nuorten mielestä keskustelussa pitäisi antaa tilaa eriäville mielipiteille mutta niin, ettei kukaan saa kokea oloaan turvattomaksi. Kuva: Marjukka Juhantila, Mediakasvatusseura.Keskusteluilmapiiri harvoin pysyy turvallisena ja asiallisena verkossa, kun puheeksi nousee sananvapaus. Varsinkin nuoret kokevat turvattomuutta ja häirintää verkossa.
”Vahingoittavan puheen rajoittaminen ei ole sananvapauden rajoittamista”, totesi vuoden 2020 sateenkaarinuori ja aktivisti Piki Rantanen sananvapausillan aloituspuhteenvuorossaan.
Mediakasvatusseura ja Vikes olivat kutsuneet koolle joukon nuoria keskustelemaan sananvapaudesta. Mediakasvatusseuran, Sadankomitean ja Somaliaverkoston Impact Academyn kautta iltaan osallistuneet nuoret nyökyttelivät päitään, kun Rantanen nosti pöydälle ”eikö mitään saa sanoa” -fraasin.
Screenillä vilahteli uutisotsikoita ihmisistä, jotka ovat päässeet isolevikkeisien medioiden alustoille kertomaan siitä, kun mitään ei uskalla enää sanoa.
”Tilanteet hyvin osoittavat, että ei se sananvapaus kauhean uhattuna ole heidän osaltaan. Kyllä ’mitään’ saa sanoa. Haitallisesta puheesta on vaan oikeus huomauttaa eikä sillä ole tekemistä sananvapauden kanssa”, Rantanen täsmensi.
Julkiseen keskusteluun osallistumisen tulee olla turvallista
Piki Rantasen Instagram-tilillä on lähemmäs 10 000 seuraajaa. Hän käsittelee somessaan paljon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, seksismiä ja läskifobiaa. Hän tietää henkilökohtaisesti, minkälaista on vastaanottaa vihapuhetta.
”Sananvapaudella valitettavasti usein oikeutetaan valtava määrä syrjintää, häirintää ja kiusaamista”, totesi Rantanen, joka on silloin tällöin kohdannut somessaan myös syytöksiä sananvapauden rajoittamisesta poistaessaan epäasiallisia kommentteja.
”Yksilöllä on oikeus valita, minkälaisiin keskusteluihin osallistuu ja minkälaista puhetta suostuu tällaisissa keskusteluissa kuuntelemaan”, hän sanoi.
Vihapuheen vaikutus yhteiskunnalliseen osallistumiseen näkyi viime kevään kuntavaaleissa. Monia ehdokkaita jättäytyi pois vaaleista verkon kärjekkään keskustelun ja vihapuheen takia. Sananvapausillan tarkoituksena oli vahvistaa nuorten ymmärrystä sananvapaudesta osana demokratiaa sekä kannustaa nuoria rakentavaan vuoropuheluun.
Nuoret pohdiskelivatkin yhdessä sitä, miten korjata toista, jos toinen sanoo jotain loukkaavaa, miten luoda kaikille turvallinen tila keskustelussa sekä mitä tulisi miettiä, kun julkaisee jotain verkossa. Nuorten ajatuksista koostetaan vinkkilista, joka tulee osaksi kasvattajille suunnattua opetusmateriaalikokonaisuutta sananvapaudesta.
Myös Piki Rantasella on jakaa omat vinkkinsä sananvapauden edistämiseen.
”Sananvapaus on vahvin yhdenvertaisessa yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuustyö voi olla hidasta, mutta kuuntelemalla, kouluttautumalla, puuttumalla epäasialliseen käytökseen ja turvallisella tilalla voimme vaikuttaa jo tässä hetkessä”, Rantanen sanoi.Sananvapausilta oli osa Vikesin ja Mediakasvatusseuran Nuoret ja sananvapaus Euroopassa -hanketta, jonka aikana tuotetaan mediakasvatusmateriaaleja kasvattajille sananvapaudesta. Ensi vuoden alussa verkkosivuille tulevassa materiaalipankissa käsitellään sananvapauden historiaa ja tilannetta EU:ssa sekä tarjotaan nuorten ajatuksia sananvapaudesta ja vinkkejä paremman keskustelukulttuurin luomiseksi.
Hanke toteutetaan ulkoministeriön Eurooppa-tiedotustuen avulla. Hankkeen tarkoituksena on lisätä viestinnän keinoin nuorten tietoisuutta sananvapaudesta ihmisoikeutena, sananvapauteen liittyvistä ajankohtaisista haasteista EU:ssa sekä vapauden mukanaan tuomasta vastuusta. 
