Keski-Amerikan vapaan median toimintaympäristö heikkeni vuonna 2025 dramaattisesti. Autoritaariset hallinnot Nicaraguassa ja El Salvadorissa ajoivat riippumattomia medioita maanpakoon, mutta siitä huolimatta journalistit jatkoivat työtään – ja vahvistivat samalla alueellista yhteistyötään
Keski-Amerikan toimintaympäristö vapaan median näkökulmasta oli vuonna 2025 poikkeuksellisen vaikea koko alueella. Vikesin toimintamaissa erityisesti Nicaraguaa johtava perhedynastia ja El Salvadorin autoritaarinen hallinto ovat kaventaneet vapaan median toimintatilan olemattomaksi.
Nicaragualaiset kumppanijournalistimme ovat joutuneet työskentelemään maanpaosta käsin jo useiden vuosien ajan. Viime kesänä maanpakoon joutui puolestaan elsalvadorilaisen kumppanimme El Faron koko toimitus.
”Hiljaisuus ei ole vaihtoehto”, ilmoitti El Faro etusivullaan heti maanpakolaisuuden alkaessa.
Vuonna 2025 Vikes katsoi, että journalistien ja medioiden selviytymistä ja kestävyyttä haastavissa maanpakolaisuuden oloissa voi parhaiten tukea voimistamalla journalistien alueellisia yhteistyöverkostoja, tarjoamalla ammatillista koulutusta ja tukemalla laadukkaan journalismin tuotantoa. Journalistien turvallisuuden takaaminen oli myös ensiarvoisen tärkeää, sillä journalistien painostus ja uhkailu jatkui myös maanpakolaisuudessa.
Uusia journalismiverkostoja käyntiin
Turvalliset keskustelu- ja kohtaamispaikat osoittautuivat erityisen tärkeiksi maanpaossa eläville journalisteille.
Vikesin toiminnassa on vuosien ajan tuettu kumppanimme El Faron järjestämää Keski-Amerikan journalismifoorumia Forocapia. Viime vuonna tähän merkittävään tapahtumaan osallistui 30 Keski-Amerikan mediataloa, ja sen ohjelmassa oli 19 erilaista keskustelutapahtumaa. Foorumi keräsi kaiken kaikkiaan 526 osallistujaa, joista 332 oli naisia ja 194 miehiä. Lisäksi tapahtuman verkkosisällöt tavoittivat yli 53 000 ihmistä.
Vikesin tuki foorumille mahdollisti myös 12 nicaragualaisen maanpaossa elävän journalistin (11 naista ja 1 miestä) osallistumisen tapahtumiin ja ammattitaitoa syventäviin työpajoihin mm. tutkivassa journalismissa, freelancerin työmetodeissa- ja kaluissa, tarinankerronnassa ja reportaasivalokuvauksessa.
Alueellisella tasolla Vikesin ohjelmaan uutena toimintona sisällytetty Keski-Amerikan ympäristöjournalismin tapaaminen Guatemalassa muodostui tärkeäksi virstanpylvääksi uudenlaisen verkostoitumisen osalta.
Tapahtuma kokosi yhteen journalisteja (26 osallistujaa, joista 19 naista ja 7 miestä) ja viestinnän ammattilaisia Keski-Amerikan eri maista vaihtamanaan kokemuksiaan ja keskustelemaan alueen ympäristön tilanteesta ja ympäristöön keskittyvän journalismin tilasta. Tapaamisen ennakoimattomana tuloksena muodostettiin alueellinen ympäristöjournalismin verkosto, jonka jäsenet sitoutuivat pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja rajat ylittävään journalismiin. Tämä loi perussäveleet yhteistyölle, jota jatketaan Vikesin tuella vuonna 2026.
Naisjournalistien verkostot vahvistuivat
Vuoden aikana myös naisten johtamien medioiden yhteistyö vahvistui. Kumppanimme, nicaragualaisten naisjournalistien verkosto La Sala –verkosto, on nousemassa näkyväksi alueelliseksi toimijaksi, joka jo nyt tuottaa yhteisiä sisältöjä ympäristöstä, politiikasta ja sukupuolten tasa-arvosta.
Syksyllä 2025 La Sala järjesti Keski-Amerikan medioissa johtavissa asemissa oleville naisjournalisteille suunnatun ensimmäisen alueellisen foorumin, joka kokosi yhteen 15 osallistujaa Nicaraguasta, Hondurasista, El Salvadorista, Costa Ricasta ja Guatemalasta. Foorumi vahvisti naisjournalistien johtamien medioiden alueellisia verkostoja ja yhteistyötä erityisesti ihmisoikeus-, ympäristö- ja tasa-arvokysymysten parissa. Seuraava, laajempi tapaaminen on suunnitteilla syksyksi 2026.
Uusia koulutuksia johtamisesta, dokumenttityöstä ja ympäristöjournalismista
Vuonna 2025 vahvistettiin erityisesti naisjournalistien asemaa koulutuksilla ja johtamiskoulutuksilla verkostoitumisen ohella. Yhteistyö auttoi vähentämään naisjournalistien ammatillista eristyneisyyttä nykyisessä tilanteessa, joissa riippumatonta mediaa ja journalisteja painostetaan voimakkaasti. Samalla naisjohtoiset mediat lisäsivät näkyvyyttään alueellisilla digitaalisilla alustoilla ja vahvistivat yhteisiä julkaisukanaviaan.
Uutena koulutustapahtumana pidettiin Costa Ricassa YLEn toimittajan Pertti Pesosen vetämä dokumenttityön kaksiviikkoinen master class -kurssi 11:lle nicaragualaiselle pakolaistoimittajalle. Kurssi oli menestys ja siksi päätettiin, että tämäkin toiminta saa jatkoa syksyllä 2O26, jolloin Costa Ricassa toteutetaan lyhyempi jatkokurssi ja Guatemalassa pidempi peruskurssi.
Itäisessä Guatemalassa toteutettiin paikallisille journalisteille suunnattu “Voices of the Earth” -koulutusohjelma. Se koostui neljästä jaksosta, joissa käsiteltiin ilmastonmuutosta, agroekologiaa, ilmaston seurantaa sekä ympäristöjournalismin kerronnallisia työkaluja. Koulutus vahvisti paikallistoimittajien teknistä osaamista ja kykyä analysoida ympäristökysymyksiä alueilla, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Samalla se edisti aiempaa syvällisempää ja paikalliseen todellisuuteen kiinnittyvää journalistista keskustelua ympäristöteemoista. Jokaiseen koulutuksen osallistui yhteensä 12 paikallista journalistia (4 naista ja 8 miestä). Heistä neljä tuli alkuperäiskansojen yhteisöistä.
Laadukasta journalismia maanpaosta käsin
Vaikeasta uudesta tilanteesta huolimatta El Faro onnistui säilyttämään merkittävän asemansa keskiamerikkalaisessa alueellisessa julkisessa keskustelussa. Toiminnan siirtäminen maan rajojen ulkopuolelle auttoi turvaamaan toimituksen työn jatkuvuuden tilanteessa, jossa Salvadorin hallinto pyrki rajoittamaan kriittistä journalismia taloudellisen ja juridisen painostuksen avulla
Maan ulkopuolelta El Faro pystyi jatkamaan syventävien reportaasiensa tekemistä autoritaarisesta hallinnosta, korruptiosta, ihmisoikeuksista ja demokratian heikkenemisestä sekä El Salvadorissa, että muualla Keski-Amerikassa.
Nicaragualainen Onda Local jatkoi ihmisoikeuksia, ympäristöä ja sananvapautta käsittelevää journalismia Costa Ricasta käsin. Median työ oli tärkeää erityisesti siksi, että suuri osa Nicaraguan kansalaisyhteiskunnasta on hajotettu tai ajettu maanpakoon. Jutuissa nostettiin esiin ympäristönsuojelun, sukupuolten tasa-arvon ja alkuperäiskansojen oikeuksien parissa työskentelevien järjestöjen toimintaa. Näin media auttoi säilyttämään näiden toimijoiden näkyvyyttä tilanteessa, jossa julkinen tila on voimakkaasti kaventunut.
Alueella tuotettiin Vikesin tuella kaiken kaikkiaan 40 journalistista sisältöä reportaasien, tutkivien juttujen ja podcastien muodossa. Ilmastonmuutos, kaivostoiminta Keski-Amerikassa ja monet muut ympäristökysymykset olivat entistä enemmän juttujen teemoina. Niiden lisäksi tärkeitä aiheita olivat demokratia, autoritaariset hallinnot, korruptio ja valta, ihmisoikeudet, maanpakolaisuus ja muuttoliike, LGBTQI+-yhteisöjen asema sekä sananvapaus.
Taloudellinen kestävyys on suurin haaste
Vaikka yhteistyö ja journalistinen tuotanto pysyi hyvällä tasolla ja jopa hankkeen puitteissa vahvistui, Vikesin kumppaneiden ja alueen muiden riippumattomien medioiden suurimmat haasteet liittyvät edelleen rahoitukseen ja turvallisuuteen. Monet toimitukset toimivat epävarmoissa olosuhteissa, ja journalistien toimeentulo on heikko. Monet joutuivat viime vuodenkin aikana etsimään leipänsä muualta kui n journalismista.
Kumppanit pyrkivät vahvistamaan taloudellista kestävyyttään kehittämällä uusia rahoitusmalleja. Tuloja haetaan median toimintaa tukevilta organisaatioilta, lahjoittajilta, yleisöiltä, mainonnasta ja sosiaalisen median kanavista. Se ei nykyisessä tilanteessa ole helppoa. Siksi keskeisenä haasteena journalistien ja medioiden toimintakyvyn turvaamisen kanssa pysyy erilaisten ratkaisujen löytäminen pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseksi.
Joka tapauksessa, vaikka toimintaympäristö on vaikea, eikä se ole muuttumassa helpommaksi, riippumattomat mediat ovat jo osoittaneet kykynsä jatkaa työtään myös maanpaossa ja alati kasvavan painostuksen keskellä. Hiljeneminen merkitsisi heille antautumista.
Teksti: Kimmo Lehtonen
