UutisetYleinen

Vikesin toimintamaissa lehdistönvapaus heikkenee tai ottaa hyvin pieniä askeleita parempaan

Kirjoittajalta 29.4.2020 Ei kommentteja

Tuoreen lehdistönvapausindeksin valossa on selvää, että Vikes toimii maissa, joissa lehdistönvapaus on uhattuna. Toimittaja ilman rajoja toteaa, että nyt on alkamassa ratkaiseva vuosikymmen.

Nicaraguan hälyttävä tilanne ei ole jäänyt maailmalla huomaamatta. Kuva: Eric Bridiers / U.S. Mission Photo

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja julkaisi vuosittaisen lehdistönvapauden indeksinsä huhtikuussa.

Sen mukaan nyt on alkamassa journalismin tulevaisuuden ratkaiseva vuosikymmen. Yksi suuri syy on koronaviruksen aiheuttama monisävyinen kriisi.

Korona korostaa raportin mukaan geopoliittista kriisiä lisäämällä autoritaaristen vallanpitäjien aggressiivisuutta, teknologista kriisiä demokraattisten kontrollien puutteen vuoksi, demokraattista kriisiä lisääntyvän kahtiajaon ja sortotoimien kautta, luottamuskriisiä lisääntyvien epäluulojen ja mediavihan kautta, sekä lisäksi laatujournalismia uhkaavaa medioiden talouskriisiä.

Vikesin toimintamaissa ei indeksin valossa suju ruusuisesti.

Somalia: Vaaroja ja uhkaava medialaki

Somalia nousee indeksissä yhden pykälän, mutta on edelleen listan häntäpäässä, sijalla 163 yhteensä 180 maan joukossa. Sen alapuolella on muun muassa Libya, Jemen, Kuuba Kiina ja perää pitävä Pohjois-Korea.

Somalia on edelleen yksi vaarallisimmista maista Afrikassa olla toimittaja. Vuonna 2019 tapettiin kolme toimittajaa, ja poliittinen väkivalta ja korruptio rampauttavat ilmaisunvapautta. Toimittajat kokevat indeksin mukaan painetta eri suunnilta, sillä Somaliassa valtaa pitävät keskushallinnon lisäksi monet alueelliset hallinnot ja terroristiryhmä al-shabaab.

Vuoden 2019 lopussa parlamentin hyväksymässä medialaissa on monta vapauksia rajoittavaa kohtaa, ja se antaa viestintäministerille vallan kontrolloida maan uutisointia.

”Jos presidentti hyväksyy lain, se uhkaa viime aikoina nähtyjä hyviä askeleita”, raportissa todetaan.

Vikes tukee Somaliassa muun muassa paikallista journalistiliittoa, toimittajien koulutusta ja julkisen palvelun mediaa. Tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja edistää rauhanomaista kehitystä.

Tansania: Poikkeuksellinen sijoituksen lasku

Tansanian vuonna 2015 valtaan valitun presidentin John Magufulin kaudella maa on siirtynyt kohti autoritäärisempää valtaa, raportissa todetaan. Tansania putosi nyt kuusi sijaa, mutta viimeisessä kolmessa vuodessa sijoitus maiden joukossa on pudonnut 47:llä.

”Yhdessäkään indeksissä tutkitusta 180 maassa ei ole koettu tällaista lehdistönvapauden laskua viime vuosina”, raportissa pahoitellaan.

Presidentti ei tunnu järjestön mukaan sietävän kritiikkiä. Toimittajia on pidätetty ja viety oikeuteen, ja tv-kanavia ja lehtiä on suljettu. Neljän vuoden aikana on suljettu jo 15 mediaa, ja hallitus on raportin mukaan luonut Tansaniaan pelon ilmapiirin muun muassa uhkailemalla yksityisiä medioita julkisen mainosrahan pois vetämisellä. Tämä on johtanut itsesensuuriin.

Tansaniassa ei suitsita vain perinteistä mediaa, vaan myös verkkosivustojen ja blogien pitäjät joutuvat maksamaan kalliita lupia.

Vikes tukee Tansaniassa yhteisömedioita ja aikoo Tansanian yhteisöradioliitto Tadion kanssa perustaa portaalin maan yhteisöradioille. Lisäksi Vikesillä on naistoimittajien tukihanke Tansaniassa ja Nepalissa.

Nepal: Paljon mediaa suitsivia uusia lakeja

Nepal ottaa indeksissä kuusi sijaa takapakkia. Pääministeri K.P. Oli kannatti vielä oppositiovuosinaan vapaata mediaa, mutta valtaan noustuaan ääni kellossa on muuttunut. Maassa on säädetty monia lakeja, jotka haittaavat esimerkiksi tutkivaa journalismia ja tekevät ”julkisten henkilöiden” kritisoimisesta lainvastaista.

Hallitus on myös yrittänyt säätää lakia, jolla Nepaliin luotaisiin sellainen julkisen sanan neuvosto, jonka jäsenet nimittäisi Nepalin hallitus.

Nepalissa on lisäksi levinnyt median vastainen puhe, jota hallituksen jäsenet viljelevät, ja jota toistellaan hallituksen lehdissä, radiokanavilla ja televisiossa, raportissa todetaan.

Vikes on tukenut pitkään Nepalin tutkivan journalismin keskusta. Tällä hetkellä käynnissä on naistoimittajien tukihanke, joka toimii Nepalin lisäksi Tansaniassa.

Myanmar: Itsensuuria

Myanmarin sijoitus lehdistönvapausindeksissä nousi vuosina 2013–2017, mutta sitten suunta on taas kääntynyt. Aung San Suu Kyi ei ole osoittanut, että vapaa lehdistö olisi prioriteetti maassa.

Maassa vallitsee kova itsesensuuri kolmesta teemasta: rohingya-vähemmistön kohtelusta, buddhalaisesta uskosta ja Aung San Suu Kyistä itsestään. Maassa tehdään silti raportin mukaan lupaavaa tutkivaa journalismia – joka ei ikävä kyllä tavoita kovin suuria yleisöjä.

Toimittajia syytetään oikeudessa varsin usein ”kunnianloukkauksista”, ja valtion omistama media toimii käytännössä propagandakoneistona. Maan länsiosissa Myanmarin asevoimat on katkaissut internetin kokonaan useissa kunnissa ”turvallisuussyistä”, mikä vähentää vakavasti tiedon vapaata liikkumista.

Vikes on tukenut jo yli kymmenen vuoden ajan elokuvakoulu Yangon Film Schoolia. Dokumenttielokuvat olivat pitkään ainoita vapaahkoja medioita maassa.

Nicaragua: Poliittinen kriisi pitää toimittajia tulilinjalla

Kun presidentti Daniel Ortega valittiin kolmannelle peräkkäiselle kaudelleen vuonna 2016, hyökkäykset Nicaraguan mediaa kohtaan kasvoivat. Sen jälkeen kun poliittinen kriisi huhtikuussa 2018 syveni, on media yhä ahtaammalla.

Toimittajia häiritään, uhkaillaan ja pidätetään sattumanvaraisesti, ja mielenosoituksia seuraavia toimittajia kohdellaan mielenosoittajina. Usein he kohtaavat väkivaltaa, eikä itsenäisillä medioilla ole varaa luotiliiveihin ja muihin turvavälineisiin, joita työ nykyään edellyttäisi.

Monet toimittajat ovat paenneet maasta.

Printtimedia on melkeinpä kadonnut Nicaraguasta, sillä hallitus sääntelee esimerkiksi painomusteen saatavuutta, raportissa todetaan.

Vikes tukee itsenäistä mediaa, viestintää ja kansalaisyhteiskuntaa Nicaraguassa, El Salvadorissa ja Hondurasissa. Tuoreen evaluaation mukaan Vikesin työ on ollut menestyksellistä, ja vaikean tilanteen tähden se on tärkeämpää kuin koskaan.

El Salvador: Monen vuoden alamäki kääntyi ylöspäin?

El Salvador on lehdistönvapausindeksin harvoja nousijoita – nousua seitsemän sijaa. Viime vuosina maan lasku lehdistönvapaudessa on kuitenkin ollut trendinä, eikä tämän vuoden nousu korjaa edes viime vuoden laskua – viime vuosi oli erityisen väkivaltainen toimittajia kohtaan El Salvadorissa.

Vielä vuonna 2014 El Salvador oli maalistauksessa sijalla 38, nyt sijoitus on 74. Myös El Salvadorissa lehdistönvapauden lasku on liittynyt politiikkaan: tilanne kiristyi selvästi aiemman presidentin Salvador Sánchez Cerénin kaudella, ja maan sijoitus putosi joka vuosi hänen ollessaan vallassa. Sánchez Cerén oli median suhteen etäinen ja hyökkäävä, Toimittajat ilman rajoja kuvaa.

El Salvador on yksi Latinalaisen Amerikan vaarallisimpia maita toimittajille. Viime vuosina useita toimittajia on tapettu ja uhkailtu, eikä laki juuri tuo suojaa tutkiville toimittajille.

Vuonna 2019 valtaan noussut presidentti Nayib Bukele on raportin mukaan luonut oman listansa toimittajista, joita hän pitää poliittisina vastustajina ja jotka yrittävät horjuttaa hänen hallitustaan.

Honduras: Väkivaltaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota

Honduras putoaa kaksi sijaa indeksissä. Maassa etenkin sotilaspoliisit ja asevoimat ovat väkivaltaisia toimittajia kohtaan, raportissa todetaan.

Vuonna 2017 valtaan noussut Juan Orlando Hernández on kiristänyt otteita mediaa kohtaan, mutta Hondurasin lehdistönvapauden suunta on ollut tasaisen laskeva jo yli vuosikymmenen ajan.

Hondurasissa on paljon väkivaltaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota, ja rankaisemattomuus on suurimpia läntisellä pallonpuoliskolla. Toimittajat saavat tappouhkauksia ja moni on paennut maasta.

Suomi edelleen vahva, mutta vihapuhetta tulisi suitsia

Suomi jatkaa toisella sijalla lehdistönvapauden indeksissä, Norjan jälkeen.

Lakien ja rakenteiden tuoma lehdistönvapauden suoja pysyi ennallaan, ja Suomessa nähtiin aloitteita esimerkiksi verkon vihapuheen ja toimittajien vainoamisen suitsimiseksi. Ikävä kyllä maan hallitus ei ole onnistunut tarttumaan tiukkoihin toimiin, ja jotkut poliitikot ovat jopa ruokkineet vihapuhetta, raportissa todetaan.

Koska lainsäädäntö on epätarkkaa ja heikkoa, osa lainvalvojista ja oikeuslaitoksista ei ole puuttunut räikeimpiinkään tapauksiin. Siksi raportin mukaan olisi syytä tarkastella lainsäädäntöä ja saada aikaan vahvoja ennakkotapauksia pikaisesti.

Suomessa Vikes laatii kestävän kehityksen opintokokonaisuutta ja verkko-oppimateriaalia kansanopistojen journalismiopiskelijoille yhdessä Maailma.netin kanssa. Suomessa näkyy myös Vikesin ja monen muun maan yhteinen EU-hanke, jossa muun muassa koulutetaan nuoria toimittajia muuttoliikkeestä ja siihen liittyvistä teemoista.