Skip to main content
Olen eurooppalainenUutiset

Vikes julkaisee kesäkuussa podcastin moninaisemmasta mediasta

Kirjoittajalta 19.5.2022Ei kommentteja

Toimituksissa on herätty siihen, että median tulisi olla moniäänisempi ja moninaisempi, todettiin Vikesin keskustelutilaisuudessa. Käytännön teot ovat toistaiseksi jääneet vähän laihoiksi, mutta myös ratkaisuja illan aikana esitettiin. Kaikki viisi keskustelua julkaistaan kesäkuussa podcast-sarjana.

Seitsemän ihmistä hymyilee kameralle

Muiden muassa Anna-Reetta Korhonen, Ndéla Faye, Nadja Mikkonen, Wali Hashi, Kati Puustinen, Maria Manner ja Matleena Ylikoski keskustelevat mediasta Vikesin tulevassa podcastissa. Kuva: Esa Salminen

Vikes julkaisee kesäkuussa viisiosaisen podcastin median moninaisuudesta. Podcast nauhoitettiin yleisön edessä Helsingissä 12. toukokuuta.

Illan aikana etsittiin ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Long Playn toimittaja Adile Sevimli kysyi Kangasalan Sanomien päätoimittajalta Heli Keskiseltä, miten päästä yli muutosahdistuksesta toimituksissa.

Eettisten valintojen vaikeudesta ja mahdollisuuksista puhuivat toimittajat Liselott Lindström ja Ndéla Faye. Tutkija Matleena Ylikoski ja toimittaja Nadja Mikkonen puolestaan pohtivat, miten tarjota tilaa oppimiseen vastakkainasettelun sijaan.

Miten päästä irti itseään ruokkivasta negatiivisuuden loukusta, miettivät toimittaja Anna-Reetta Korhonen ja Maria Manner.

Lopuksi toimittaja Wali Hashi vei keskustelun todella konkreettiseen aiheeseen ja kysyi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan projektipäällikkö Kati Puustiselta, miten johto saadaan sitoutumaan moninaisuuteen.

Ratkaisuja rakenteista? Ainakin hämmästely vähentynyt

Keskusteluissa todettiin, että moniäänisyyden ja moninaisuuden edistämisen tarve on media-alalla huomattu, ja keskustelu sen edellyttämistä muutoksista alkanut myös alan sisällä.

Toimittaja Ndéla Faye sanoi, että keskustelu moninaisuudesta on hänestä jopa puuduttavaa, kun se junnaa samoilla urillaan.

”Ollaan jo todettu, että tarvitaan enemmän moninaisuutta, mutta minä odotan, että päästäisiin jo seuraavalle tasolle.”

Hänen mielestään ratkaisuja pitäisi etsiä mediatalojen rakenteista, sen sijaan että juututaan puhumaan yksittäisten toimittajien journalistisista ratkaisuista.

Myös journalisti ja podcastaaja Nadja Mikkonen sanoi, että toimituksissa moniäänisyys on tiedostettu ”raivolla”, mutta konkretia uupuu vielä.

”Vähemmistöt on löydetty ja hämmästelygenre jutuissa on vähentynyt.”

Hämmästelyjutuissa toimittaja menee sananmukaisesti hämmästelemään jotain vähemmistöä ja sen toimintaa. Vaikka näin tehdään harvemmin, on vähemmistöille tarjottavat roolit edelleen mediassa kapeita, hän sanoi.

”Onko mediassa olemassa sellaisia vähemmistöjen edustajia, jotka eivät olisi aktivisteja, selviytyjiä, taiteilijoita tai uhkia?”

Ylelle uusi harjoitteluohjelma

Konkretiaa lupasi Ylen Kati Puustinen. Hän sanoi, että moninaisuustyö aloitettiin Ylessä uutispuolella vuonna 2020 keskustelu- ja koulutuskierroksilla, ja yhteisymmärrystä on, että enemmän pitäisi tehdä.

”Pomot ovat fiksua porukkaa. Haastatteluissa selvisi ettei ole vaikeaa perustella, miksi meidän pitäisi olla moniäänisempiä”, Puustinen sanoi.

Tällä hetkellä Ylen toimituskunnan omaa moninaisuutta rajoittaa Puustisen mukaan se, että rekrytoinnit eivät tavoita niin laaja kirjoa, kuin Yle haluaisi. Kehitettävää riittää siis talon rekrytointikäytännöissä.

”Meille on myös tulossa harjoitteluohjelma”, Puustinen paljasti. ”Sellainen olisi tarkoitus aloittaa ensi vuoden alussa, ja silläkin on tarkoitus laajentaa meidän työyhteisön diversiteettiä laajemmaksi.”

Podcast nauhoitettiin osana Vikesin Olen eurooppalainen -hanketta. Myös Kordelinin säätiö on tukenut podcastia.