Skip to main content
Lehdistönvapauden päiväUutiset

Vapaalla lehdistöllä on lapsellekin suuri merkitys

Kirjoittajalta 1.12.2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Lehdistönvapautta pysähdytään tarkastelemaan 9–10. joulukuuta maailman lehdistönvapauden konferenssissa. Suomi liputtaa maailman lehdistönvapausindeksissä toisella sijalla, vaikka yleiseurooppalainen tilanne on heikentynyt. Mutta mikä on vapaan lehdistön merkitys lapselle?

Fanny Fröman

Kuva: Nelli Jäntti-Tuominen

Se on varma, että lapset kyllä saavat uutisensa jostakin, jos tiedonjanoa löytyy. Juttuja kuiskutellaan kavereiden kesken tai vilkuillaan aikuisten uutislähetyksiin. Siksi on tärkeää, että uutisia tehdään suoraan lapsille.

Helsingin Sanomien Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman toivoo, että lapsille tehdyt uutiset saisivat heidät tajuamaan, että hekin ovat osa tätä yhteiskuntaa ja voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

”Ihmisten ajattelu voi olla tosi jakautunutta, että on lapset ja sitten aikuiset. On tärkeää saada lapset ymmärtämään, että he ovat osa tätä yhteiskuntaa, he voivat saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin”, Fröman sanoo.

Vaikuttaminen näkyy myös siinä, millaisia uutisia lapset toivovat Lasten uutisiin. Ilmastonmuutos on yksi aihe, jota aina toivotaan lisää.

”Siinä huomaa sen, että lapsilla on todella isoin huoli ilmastosta. He ovat tajunneet, että se on heidän tulevaisuuttaan enemmän kuin meidän aikuisten.”

Lapsille tehtävä journalismi kulkee Frömanin mukaan samoilla periaatteilla kuin aikuisille. Aiheita on paljon ja aina pitää miettiä sitä, mikä liittyy kohderyhmään, ja mikä heitä koskettaa. Vaikka vanhemmat joskus toisin toivoisivat, on myös ikäviä aiheita käsiteltävä.

”Mietimme aina, mistä aiheista lapset olisivat jo saattaneet voida jo kuulla ja otamme niitä mukaan. Ajatus on, että vaikeiden aiheiden käsittely uutisissa lievittää mahdollista pelkoa, joka lapsessa herää. Suurin osa lapsista on kuitenkin jo kuullut aiheesta jotain, joten meidän vastuullamme on kertoa, mitä on tapahtunut”, Förman sanoo.

Journalismilta kaivataan uskottavuutta

Lasten uutiset aloitti toimintansa vuonna 2016 ja neljässä vuodessa ohjelma on levinnyt näytettäväksi alakouluissa. Media ilmestyy myös viikoittain printtinä. Painettu sanomalehti lapsille vuonna 2020 saattaa kuulostaa monesta tuhoon tuomitulta, mutta näin ei asia Frömanin mukaan ole.

”On sanottu, että ollaan vähän pöhköjä, kun tehdään nykyaikana digitaalisessa maailmassa paperilehteä. Mutta itse asiassa se, että tiettyjä asioita ja konsepteja on kopioitu aikuisten maailmasta, luo lapsille uskottavuutta.”

Lasten uutisten ajatus lähti liikkeelle siitä, että kaikissa muissakin pohjoismaissa tehtiin lapsille uutisia. Ruotsissa SVT on jo 1990-luvulta saakka tehnyt uutislähetyksiä lapsille joka arkipäivä.

Uutiset opettavat lapsille medialukutaitoa ja edistävät myös tavallista lukutaitoa. Voi myös ajatella, että medioilla on myös moraalinen tiedonvälityksellinen vastuu kansalle. Siis lapsillakin on oikeus saada tietoa maailman tapahtumista heille sopivassa muodossa.

Mutta voiko alakoululainen ymmärtää journalismin ja muun sisällön rajan? Mitä lehdistönvapaus merkitsee lapselle?

”Meidän on tärkeä opettaa, mitä journalismi oikein on”, Fröman sanoo.

”Olen ollut huolissani, kun lapset ovat kyselleet minulta, että ’mitä kaikkea kivaa kamaa sä saat ilmaiseksi’. Toki tällainen kommentti kertoo myös mediakriittisyydestä, että ymmärtää vaikka tubettajan saavan ilmaiseksi esillään pitämiä tavaroita. Mutta että on olemassa sellaistakin sisältöä, jota tehdään riippumatta siitä, että itse hyötyy jotenkin.

Fröman uskoo, että jos lapset oppivat, mitä journalismi on, he tietävät sen aikuisina.

”Ja kun he aikuisena haluavat etsiä ja lukea uutisia, he osaavat tunnistaa, kuinka journalismi eroaa kaikesta muusta sisällöstä, jota maailman mediamassassa riittää.”

Teksti: Nelli Jäntti-Tuominen