Skip to main content
Lehdistönvapauden päiväUutiset

Valko-Venäjä: Satoja toimittajia pidätetty, osaa jopa kidutettu

Kirjoittajalta 22.12.2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Kansainvälisen toimittajajärjestön mukaan ainakin 60 journalistia on joutunut vakavan väkivallan kohteeksi elokuun presidentinvaalien jälkeen. Valko-Venäjä on lehdistönvapausindeksissä sijalla 153.

Mielenosoitus Valko-Venäjällä elokuussa

Mielenoistus elokuussa 2020. Kuva: Максим Шикунец / Wikimedia Commons

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka on voittanut kaikki vaalit ensimmäisellä kierroksella vuodesta 1994 lähtien. Elokuussa 2020 valkovenäläiset eivät enää hyväksyneet epärehellisiä vaaleja ja lähtivät kaduille.

Mielenosoituksissa on tehty kerrallaan jopa satojen ihmisten massapidätyksiä. Myös kidutuksesta on runsaasti todisteita. Väkivalta ei silti ole estänyt ihmisiä palaamasta kaduille yhä uudelleen ja uudelleen. Opposition mielenosoitukset ovat jatkuneet jo yli neljä kuukautta.

Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan elokuun vaalien jälkeen sadat toimittajat ovat joutuneet häirinnän kohteeksi. Yli kolmesataa journalistia on pidätetty ja ainakin 60 on kokenut vakavaa poliisiväkivaltaa. Osaa on kidutettu.

Ulkomaiset toimittajat ulos

Lokakuun alussa kaikki ulkomaiset kirjeenvaihtajat menettivät akkreditointinsa ja joutuivat lähtemään maasta. Heitä on kehotettu hakemaan akkreditointia uudestaan, mutta useimmat odottavat edelleen lupaa palata maahan tekemään työtään.

Yksi heistä on Al-Jazeeran kirjeenvaihtaja Step Vaessen, joka keskusteli Valko-Venäjän tilanteesta Maailman lehdistönvapauden päivän konferenssissa valkovenäläisen Andrei Kureichikin kanssa. Kureichik on näytelmäkirjailija, kriitikko ja kustantaja, joka joutui pakenemaan maasta poliittisen tilanteen vuoksi. Hän lensi 12-vuotiaan poikansa kanssa Ukrainaan. Vaimo, ystävät ja kollegat ovat edelleen Minskissä.

“Kaikki tiesivät, että Svjatlana [Tsihanouskaja] voitti vaalit”, sanoo Kureichik.

“Lukashenka laittoi internetin pois päältä, ja me olimme kuin keskiajalla. Ihmiset lähtivät kaduille. Meillä on jo kaksi uutta sukupolvea, jotka eivät ole eläneet Neuvostoliiton aikana. He eivät halua tällaista.”

Hiljentäminen ei onnistu

Viestipalvelu Telegram toimi silloinkin, kun internet oli suljettuna. Mielenosoituksia organisoitiin Telegramin kanavilla, joista suurimmassa on kaksi miljoonaa jäsentä.

Jopa Valko-Venäjän valtiollinen televisiokanava meni elokuussa lakkoon. Toimittajat kävelivät ulos ja kanava lähetti kuvaa tyhjästä studiosta. Aiemmin kanava on ollut uskollinen Lukashenkalle.

Moni kriittinen journalisti irtisanoutui työstään valtiontelevisiossa. Lukashenka toi heidän tilalleen toimittajia Venäjältä. Tämän jälkeen valtion tv-kanavan uutisointi mielenosoituksista on muuttunut sävyltään tuomitsevammaksi, kertovat valkovenäläiset journalistit Deutsche Wellen haastattelussa.

“Lukashenka yrittää tehdä Valko-Venäjästä mustan laatikon, josta informaatio ei pääse ulos. Mutta se ei enää onnistu, koska meillä on nykyään useita viestintäkanavia. Ihmisiä ei enää voi vaientaa”, Kureichik sanoo.

“Tämä on rauhanomainen vallankumous, ja siihen menee aikaa. Mutta me voitamme.”

Teksti: Johanna Vehkoo