Uutiset

Ulkoministeriön pitkän aikavälin selonteko: Suomi tukee tiedotusvälineiden vahvistamista

Kirjoittajalta 27.5.2021Ei kommentteja

Tuore, yli vaalikausien ulottuva selonteko linjaa Suomen kehityspolitiikkaa. Siinä on huomioitu hyvin vahvan kansalaisyhteiskunnan ja itsenäisen median merkitys demokratialle, kehuu Vikesin Auli Starck.

Kartta, johon on merkitty Suomen kumppanimaat: Ukraina, Etiopia, Somalia, Kenia, Tansania, Mosambik, Sambia, Afganistan, Kirgisia, Tadzhikistan, Nepal ja Myanmar.

Tällä hetkellä Suomen kahdenvälinen yhteistyö toimii näissä maissa. Kuva: Ulkoministeriö.

Ulkoministeriö julkaisi tänään pitkäjänteisen, yli vaalikausien ulottuvan selonteon, joka linjaa Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä. Sen valmisteluun ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet, mikä varmistanee, että suuret linjat pysyvät, vaikka hallitukset vaihtuvatkin. Selontekoon ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck toteaa, että kansalaisyhteiskunta ja vapaa media on huomioitu selonteossa hyvin.

Ulkoministeriö linjaa muun muassa, että Suomi vahvistaa kokoontumis-, sanan- ja yhdistymisvapautta sekä vapaan, elinvoimaisen ja moniäänisen kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi Suomi tukee tiedotusvälineiden itsenäisyyden vahvistumista sekä väärinkäytöksistä ilmoittajien ja ihmisoikeuspuolustajien suojelua.

”Todella hienoa että median ja kansalaisyhteiskunnan tilaa pidetään suuressa arvossa”, Starck sanoo.

Myös Vikes osallistui selonteon kommentointiin valmisteluvaiheessa, ja Starckin mukaan journalismin tärkeys nähdään lopullisessa versiossa paremmin kuin vielä luonnosvaiheessa.

”Vapaan media rooli on elintärkeä demokratiakehityksessä sekä sananvapauden ja tiedonsaannin turvaamisessa. Suomi on myös yksi lehdistönvapauden edelläkävijöitä, ja tätä vahvuutta kannattaisi kehityspolitiikassa hyödyntää aiempaa enemmän”, Starck sanoo.

Selonteon mukaan tärkeitä arvoja Suomelle ovat demokratia, oikeusvaltio sekä ihmisoikeudet, mukaan luettuna yhdenvertaisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä sananvapaus ja vapaa kansalaisyhteiskunta, samoin kuin kestävä markkinatalous ja energian ja luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.

Starck pitää hyvänä, että ulkoministeriö korostaa selonteossa hyviä kumppanuuksia toiminnan perustana. Ulkoministeriö mainitsee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan itselleen tärkeänä kumppanina. Starck muistuttaa, että suomalaisille järjestöille ja Vikesin kaltaisille säätiöille tärkeitä ovat myös kansalaisyhteiskunnan toimijat köyhemmissä maissa.

”Kehitysyhteistyömme on yhteistä oppimista ja media-alan kumppaneiden tukemista”, Starck sanoo. ”Kansalaisyhteiskunta on tärkeä toimija kehittyvissä maissa, ja toivonkin, ettei sen tukeminen jää vain suomalaisten kansalaisjärjestöjen varaan, vaan on entistäkin olennaisempi osa koko Suomen kehityspolitiikkaa.”

Kehitysjournalismi ja globaalikasvatus tärkeitä Suomessa

”On ilahduttavaa, että myös laadukas viestintä- ja globaalikasvatus ja kehitysjournalismi Suomessa nähdään keskeisinä osina Suomen kehityspolitiikkaa”, Starck sanoo.

Selonteossa sanotaan, että viestintä ja globaalikasvatus on kaikkien kehitysyhteistyötoimijoiden tehtävä.

”Globaalikasvatuksella kannustetaan ihmisiä aktiivisesti pohtimaan myös oman toimintansa globaaleja vaikutuksia ja toimimaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi”, selonteossa sanotaan.

Avoin ja monipuolinen viestintä  kertoo ministeriön mukaan tehdystä työstä, sen tarpeesta, tuloksista ja haasteista. Viestintä ja kehitysjournalismi lisäävät ymmärrystä maailmasta, suurista kansainvälisistä kehitystrendeistä ja ongelmista, niiden vaikutuksista Suomeen ja Suomen mahdollisuuksista olla mukana ratkaisemassa kansainvälisiä ongelmia.

Kehitysviestinnällä voidaan myös uudistaa suomalaisten välillä aika pinttyneitäkin mielikuvia kehitysyhteistyöstä, Auli Starck sanoo.

”Moderni kehitysyhteistyö voi olla aika toisenlaista kuin moni luulee. Meidän toiminnassamme esimerkiksi on nuoria kuuntelemassa ja tekemässä podcasteja, naistoimittajia jotka saavat mentorointia lasikattojen rikkomiseen ja myanmarilaisia dokumentaristeja, jotka kertovat arjen rankkoja tarinoita eri puolilta monietnistä maata.”

Kehitysjournalismi taas parhaimmillaan kuljettaa ihmisen toiselle puolen maailmaa ja auttaa ymmärtämään toisia todellisuuksia.

”Vikesin, SPR:n, Journalistiliiton ja Helsingin Sanomain perustama Kehitysjournalismipalkinto nostaa vuosittain suurista ja pienistä medioista parhaita esimerkkejä laadukkaasta kehitysjournalismista”, Starck sanoo.

Viimeksi palkinnon voitti Taina Tervonen siirtolaisuutta käsittelevällä jutullaan Kadonneiden laiva, joka ilmestyi Image-lehdessä.

Määränpäänä 0,7 %, tiekartta puuttuu

Selonteossa toistetaan myös Suomen moneen kertaan tekemä sitoumus osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

”YK:ssa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi Suomen kehitysyhteistyörahoitusta tulee lisätä suunnitelmallisesti ja asteittain useamman vaalikauden aikana”, selonteossa todetaan.

Nyt tavoitevuodeksi 0,7 prosentin tason saavuttamisessa asetetaan vuosi 2030.

”Aiemmin on tavoiteltu muun muassa vuosia 2010 ja 2015, ja vaikka rahoitus on välillä kasvanut, on sitä myös helposti leikattu, kun taloudella on mennyt kehnommin”, Starck sanoo.

Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma edellyttää tiekartan laatimista tavoitteeseen pääsemiseksi. Sellaista ei selonteossa kuitenkaan piirretä.

”Se on vielä aika heikko tiekartta, että tiedetään vain määränpää ja se, mihin aikaan pitäisi olla perillä”, Starck sanoo.

Juttua editoitu 27.5. Juttuun lisätty huomio, että selontekoon ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.