Skip to main content
Olen eurooppalainenUutiset

Tornion ja Haaparannan välinen raja oli aiemmin liki näkymätön, nyt se on taas noussut joesta

Kirjoittajalta 27.5.2022Ei kommentteja

Medialla on ollut osansa siinä, että avoimen rajan sulkeminen Ruotsin ja Suomen välissä nousi mahdollisuudeksi poliitikkojen ja suuren yleisön silmissä.

Tapio Nykänen ja Adam Huuva istuvat sohvalla

Tapio Nykänen ja Adam Huuva.

Tornion ja Haaparannan keskeltä kulkee joki, joka on samalla Suomen ja Ruotsin raja. Raja on pitkään ollut lähes näkymätön, tai ainakin hyvin matala.

”Jos täällä ei asu, on vaikeaa tajuta, millaista rajaton elämä on. Käymme lounaalla toisessa maassa, viemme lapset kouluun sinne. Jotkut kulkevat 8–10 kertaa päivässä rajan yli miettimättä sitä”, kuvaili aktivisti ja muusikko Adam Huuva Vikesin webinaarissa 17. toukokuuta.

Maiden välinen raja piirrettiin Haminan rauhassa 1809.

”Raja jakoi meidät kahdeksi ihmisryhmäksi”, totesi Sven-Erik Bucht, entinen Ruotsin maatalousministeri ja nykyinen Rajaesteneuvoston jäsen. Neuvosto edistää vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa.

Turvapaikanhakijat ja korona toivat rajan näkyväksi

Vuonna 1957 pohjoismainen passintarkastussopimus vapautti liikkumisen rajan yli Tornionlaaksossa, ja Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys madalsivat rajaa entisestään.

Viime vuosina raja on noussut takaisin. Vuonna 2016 noin 16 000 turvapaikanhakijaa ylitti rajan Ruotsista Suomeen, ja rajalla järjestettiin mielenosoituksia, jotka vaativat sen sulkemista.

”Nämä tapahtumat vaikuttivat minusta suomalaisten poliitikkojen ajatteluun”, sanoi dosentti Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.

”Rajasta tuli näkyvä kahden valtion välinen raja, jolle voidaan tehdä jotain. Sanoisin että tämä todennäköisesti teki rajan sulkemisesta päättäjille helpompaa, kun pandemia iski.”

Vaikutusta oli myös paikallisesti. Adam Huuva totesi, että turvapaikanhakijoiden tulo jakoi paikallista yhteisöä kahteen leiriin: niihin, joiden mielestä raja pitäisi sulkea ja niihin, jotka puolustivat vapaata liikkuvuutta.

Pandemian aikana raja suljettiin osana valtion koronastrategiaa. Media löi vettä myllyyn tekemällä dramaattisia uutisia, joissa haastateltava oli toisella puolen aitaa, ja kuvituskuvissa näkyi aseistettuja vartijoita.

”Se herätti paljon epämukavia tunteita”, Sven-Erik Bucht sanoi.

Uutisten jälkeen somessa heräsi epäilyksiä, epäuskoa ja jopa vihaa rajan toisella puolella olevia kohtaan, Bucht totesi. Hänestä vastuu tästä on sekä poliitikoilla, jotka rajan sulkivat, että medialla, joka riensi tekemään uutisia.

”Minusta pitäisi kysyä, oliko rajan sulkeminen sillä tavalla viisasta”, Bucht sanoi.

Ehkä journalistitkin pelkäsivät?

Pelko myy, totesi Tapio Nykänen, ja pelolla myytiin tarinoita pandemian keskellä. Suomalaisessa mediassa vallitsi hänen mielestään pandemian aikana epäluulo ja pelko, ja pelokkaat silmät olivat kääntyneet Ruotsiin.

Kun yksittäisiä tarinoita tarpeeksi toistettiin, muodostui Ruotisista ja ruotsalaisista kuva vastuuttomina ja tartuttavina. Aiheesta kirjoittavat journalistit olivat etupäässä muualta kotoisin, ja harva ymmärsi Tornionlaakson elettyä todellisuutta. Kysymyksiä rajasulun vaikutuksista ei moni osannut esittää.

”Ehkä journalistitkin pelkäsivät pandemiaa siinä missä muutkin, ja ehkä he ajattelivat että jos pandemiaa voidaan edes teoriassa hidastaa sulkemalla raja, niin tulisi tehdä – riippumatta siitä, mitä paikalliset ihmiset täällä sanovat”, Nykänen sanoi.

Myös rajavartiolaitoksen toiminta herättää tunteita, sillä monesta paikallisesta tuntui, etteivät itärajalla normaalisti työskentelevät ymmärtäneet paikallista kontekstia ja sitä, että moni perhe asuu ja elää sekä Suomessa että Ruotsissa.

”Minulle oli vaikea paikka, kun olin ylittämässä rajaa 2- ja 5-vuotiaiden lasteni kanssa. He eivät ole biologisia lapsiani, mutta olen ollut heille aina isä. Rajatarkastukset pakottivat minut lasten kuullen sanomaan, etten ole heidän isänsä”, kertoo Huuva.

Yhtenäisyys sai kolauksen

Tornionjokilaakso on erityinen alue, Nykänen sanoi. Sitä lähellä oleva Meänmaa on kulttuurinen ja kielellinen alue, ja Tornionjokilaaksolla on oma neuvostonsa, joka on yhdessä Tornion ja Haaparannan muodostaman Provincia Bothniensis -järjestön kanssa pyrkinyt luomaan yhtenäistä aluetta rajaseudulle.

Kaikkien webinaarissa puhuneiden mukaan alueen yhtenäisyys ja viimeiset vuosikymmenet eteenpäin mennyt rajayhteistyö on saanut nyt kolauksen.

”Menetimme paljon edistystä ja meillä on iso ylämäki edessämme”, totesi Adam Huuva.

Nykäsen mukaan etenkin Ruotsin puolella tunnelma on ollut, että Suomen valtio unohti rajaseudun erityisluonteen ja ajatteli vain kansallisia etujaan.

”On ollut paljon tunteita, mutta selkein on ollut Ruotsin puolen pettymys. Monet ajattelevat, että puhe rajat ylittävästä yhteistyöstä oli lopulta vain puhetta.”

Nyt ihmiset ovat tietoisia paitsi rajasta, myös siitä, että kun seuraava kriisi tulee, raja on helppo sulkea uudelleen.

”Käyttäkää paikallisia journalisteja”

Tapio Nykänen toivoo, ettei tällaisissa tapauksissa tehtäisi ”helikopterijournalismia”, jossa toimittaja tulee pääkaupungista tekemään pari juttua ja palaa takaisin.

”Käyttäkää paikallisia journalisteja, muutenkin kuin fiksereinä”, hän sanoo.

Kysymysten kysymistä ei pitäisi lopettaa, vaikka asiat vaikuttaisivat kristallinkirkkailta, Nykänen sanoi. Niin kävi hänen mukaansa Torniossa ja Tornioon liittyen. Kun presidentti Sauli Niinistö kävi paikan päällä ja paikallinen journalisti kysyi häneltä rajasulusta, Niinistö näytti Nykäsen mielestä hämmentyneeltä.

”En usko, että kukaan oli kysynyt häneltä siitä aiemmin.”

Hän epäilee, että median huomio oli pandemiassa, ja paikallisten huolet rajojen sulkemisesta nähtiin vähäpätöisenä nyanssina taudin rinnalla.

”Eniten minua huolestuttaa se, että harvat journalistit kysyivät, johtaako tällainen poikkeustilojen ja hätätilojen julistaminen siihen, että niitä julistetaan helpommin myös tulevaisuudessa”, hän sanoo.

Katso videolta, kun Hannele Kenttä haastattelee Sven-Erik Buchtia.

Katso video: Vikesin Kirsi Koivuporras, tutkija Tapio Nykänen ja muusikko-aktivisti Adam Huuva keskustelevat rajasta ja sen sulkemisesta.

Vikesin Transforming communities -webinaarisarjassa tutkitaan sitä, miten maahan- ja maastamuutto ovat vaikuttaneet erilaisiin yhteisöihin Suomessa. Sarjassa keskustellaan myös median roolista ryhmäsuhteiden ja yhteisön rakentajana ja opitaan, miten käsitellä erilaisia muuttoliikkeitä mediassa eettisesti. Webinaarisarja toteutetaan osana Olen eurooppalainen -hanketta, jonka päätavoitteena on lisätä nuorten ja nuorten toimittajien ymmärrystä muuttoliikkeeseen liittyvistä teemoista.