Skip to main content
Lehdistönvapauden päiväUutiset

Pandemia on medialle sekä kriisi että oppitunti: Covid kiihdyttää trendiä

Kirjoittajalta 14.12.2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Mainostulot laskevat, kilpailu kiihtyy, eikä yleisö ole valmis maksamaan sisällöstä. 2000-luku on ollut median kriisiaikaa, eikä Covid-19-pandemia helpota tilannetta. Maailman lehdistönvapauden konferenssissa pohdittiin, miten media pääsee yli koronaviruksen aiheuttamista iskuista.

Median ja kestävän kehityksen asiantuntijat pohtivat, miten vapaa media voi selvitä kriisien keskellä.

”Vapaa tiedonvälitys tukee demokratiaa. Esimerkiksi pohjoismainen järjestelmä on rakentunut Ruotsissa vuonna 1766 annetun painovapausasetuksen varaan”, sanoo Anna Brandt, Ruotsin Unesco-lähettiläs.

Suomalaissyntyinen Peter Forsskål ja kokkolalainen kirkkoherra Anders Chydenius olivat osaltaan synnyttämässä Ruotsin valtakunnan edistyksellistä painovapauslakia. Ideana oli antaa vapaudelle sensuurista ja asiakirjajulkisuudelle perustuslain suoja – ja samaan avoimuuteen ja ennakkosensuurin puutteeseen vapaa tiedonvälitys nojaa yhä.

Ruotsin historiallisten oppien ja pohjoismaisen eetoksen edistäminen YK:n sananvapausasioita käsittelevässä Unescossa on Brandtin mukaan mitä tärkeintä kehitystyötä. Lehdistönvapauden vahvistaminen auttaa saavuttamaan monia muitakin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

”Esimerkiksi lait, jotka takaavat journalistien turvallisuuden suojelevat erityisesti naistoimittajia ja edistävät tavoitetta viisi eli sukupuolten tasa-arvoa”, Brandt sanoo.

”Oikean tiedon saattaminen kaikkien saataville edistää puolestaan tavoitetta kolme eli terveyttä ja hyvinvointia. Tämä on käynyt selväksi koronaviruspandemian aikana.”

Vapaan median tukemiseen tarvitaan lisää kehitysapua

Koronakriisin keskellä median tukeminen voi olla hankalaa, mutta samalla erityisen tärkeätä. Pandemia iskee markkinoihin, ja medioille ei riitä yhtä lailla mainosrahaa. Tiukassa taloustilanteessa ihmiset pyrkivät hakemaan uutisensa ilmaiseksi.

Kehitys on ollut samansuuntaista ilman koronaakin, korostaa egyptiläisen El-Balad-median perustaja Fatima Farag.

”Covid kiihdytti trendiä, muttei luonut sitä”, Farag sanoo.

Faragin mukaan mediatalojen on sekä jatkuvasti reagoitava että rakennettava pysyvyyttä — esimerkiksi El-Balad on pyrkinyt löytämään koko ajan parhaita tapoja tavoittaa yleisö ja pitkäjänteisiä keinoja varmistaa rahoitus. Aina rahaa ei kuitenkaan löydy, vaikka yrittäisi. Etenkin pandemian kaltaisissa markkinahäiriöissä.

”Raha ei ratkaise, mutta ilman rahaa monet ongelmat eivät ratkea”, sanoo brittiläisen Luminate-filantrooppijärjestön Nishant Lalwari.

Luminaten tavoitteena on tukea vapaata mediaa ympäri maailmaa, ja erityisesti siellä, jossa tukea eniten tarvitaan. Järjestö toimii monella rintamalla, ja yksi tavoitteista on perustaa rahasto, joka tukisi kehitysmaiden itsenäistä mediaa.

Nykyisellään vain 0,3 prosenttia kehitysavusta menee vapaan median tukemiseen. Jos määrä nousisi edes vaivaiseen prosenttiin, käytössä olisi Lalwarin mukaan miljardi dollaria vuosittain avoimuuden ja kriittisen tiedon tukemiseen.

”Vapaa media on julkishyödyke, jota pitäisi tukea julkisista varoista. Vapaa tiedonvälitys vastustaa korruptiota, ja tukee niin taloudellisia pyrkimyksiä kuin vapaita vaaleja ja muita demokraattisia normeja”, Lalwari muistuttaa.

Afrikasta oppia taisteluun tauteja vastaan?

Palkittu sudanilais-brittiläinen journalisti Zeinab Badawi toimittaa brittien yleisradioyhtiö BBC:lle ulkopoliittista Global Questions -ohjelmaa. Badawi muistuttaa, että kolmannen maailman media ei ole vain jotakin, jota länsimaiden pitää tukea.

”Olemme maailman suurin uutismedia, ja koronakriisissä olemme olleet valokeilassa”, Badawi sanoo.

Badawin mukaan on kuitenkin väliä, mistä näkökulmasta maailmaa tarkastellaan. Sattuneesta syystä Badawin oma ohjelma on viime aikoina käsitellyt usein pandemiaa. Hänen mukaansa länsimaiselle medialle olisi tärkeä oppitunti huomata, miten koronavirus on kohdattu Afrikassa, ja miksi virus on ollut suurempi isku pohjoisen rikkaille yhteiskunnille.

”Covid-19 on nyt tappanut Afrikassa noin 55 000 ihmistä, mutta malariaan kuolee vuosittain neljäsataatuhatta. Moni Afrikan maa on tottunut vakaviin infektiotauteihin, ja osassa on taisteltu esimerkiksi ebolaa vastaan. Täällä pandemia on horjuttanut terveydenhuoltoinfraa totaalisemmin. Afrikan maat voisivat tarjota tärkeitä oppeja”, Badawi sanoo.

Teksti: Mikko Pelttari