Skip to main content
Kestävä kehitys ja journalismiUutiset

Objektiivisuus on ihanne, jota toimittajan ei kannata tavoitella

Kirjoittajalta 14.5.202216 toukokuun, 2022Ei kommentteja

Vikesin ja Maailma.netin koulutuksessa kysyttiin, saako journalistilla olla agenda. Veera Vehkasalo ja Vilma Rimpelä kertoivat, miten toimittaja voi edistää työssään itselleen tärkeitä arvoja ja tehdä samalla laadukasta journalismia.

Vilma Rimpelä (vas.) ja Veera Vehkasalo vierailivat Metropolia Ammattikorkeakoulussa Helsingissä.

Onko objektiivista journalismia olemassa ja täytyykö puolueettomuuteen pyrkiä?

Tätä pohtivat Ison Numeron päätoimittaja Veera Vehkasalo ja RARE Median toimitusjohtaja Vilma Rimpelä yhdessä media-alan opiskelijoiden kanssa Metropolia Ammattikorkeakoulussa 3. toukokuuta.

Monet toimittajat tavoittelevat työssään puolueettomuutta. Vehkasalo kertoi, että osa äärimmäiseen objektiivisuuteen pyrkivistä toimittajista ei äänestä vaaleissa, koska se koetaan liian poliittisena toimintana.

Toisaalta mediat pyrkivät toisinaan määrittelemään, millaiseen toimintaan työntekijöiden on soveliasta osallistua. BBC:n uudet puolueettomuussäännöt kieltävät esimerkiksi uutistoimittajia osallistumasta ”kiistanalaisiin aiheisiin” keskittyviin julkisiin kokoontumisiin. Aikanaan säännöt herättivät keskustelua ja pohdintaa muun muassa siitä, saavatko uutistoimittajat osallistua Pride-kulkueisiin vapaa-ajallaan – tähän BBC totesi, että se ei ole kategorisesti kiellettyä.

Vehkasalo itse tunnusti avoimesti olevansa puolueellinen – ja sitä ovat hänestä kaikki muutkin. Toimittajat ovat ihmisiä eivätkä koneita. Kaikilla on oma maailmankuva, joka vaikuttaa työtapoihin ja työn lopputuloksiin.

Vehkasalo huomautti, että koska kukaan ei ole objektiivinen, on erittäin tärkeää, että on erilaisia medioita, jotka keskittyvät eri asioihin.

”Moninaisuus varmistaa, että meillä on dialogia ja sananvapaus.”

Media moninaistuu tekojen kautta

Vehkasalo pyrkii työssään vaikuttamaan köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjinnän kaltaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tämä näkyy Ison Numeron toimintatavoissa ja lehden sisällöissä.

”Mielestäni on ok, että journalistina pyrkii parantamaan maailmaa”, hän totesi.

Yhteiskunnan epäkohtia käsitellään myös RARE Median jutuissa. Journalistista sisältöä sosiaaliseen mediaan tekevän mediatalon toiminnan keskiössä on kestävä kehitys. RARE pyrkii monipuolistamaan journalistista mediaa niin sisältöjen kuin toimintatapojenkin osalta.

”Filosofiamme on, että mahdollisimman monenlaisten ihmisten tulisi voida tehdä journalismia”, Rimpelä sanoi.

Ison Numeron toiminnassa myyjät otetaan osaksi sisältöjä. Näin voidaan lisätä tietoa lehden toiminnasta ja katukuvassa näkyvistä myyjistä sekä Euroopan liikkuvasta väestöstä laajemminkin.

”Haastattelemme jokaiseen lehteen jotakuta myyjää ja nostamme näin hänen näkökulmaansa esiin”, Vehkasalo kertoi.

RAREn toimintatapoihin taas kuuluu olennaisena osana vuorovaikutus yleisön kanssa. Sosiaalisen median kanavat tarjoavat tähän helpon ja luontevan kanavan.

”Instagramin tarinoissa keskustelua voi avata kysymällä juttuun liittyviä kysymyksiä tai keräämällä yleisön ajatuksia tulevaa juttua varten”, Rimpelä kertoi.

Tällaisten toimintatapojen avulla journalismi saavuttaa myös sellaisia yleisöjä, joita perinteinen media ei yleensä tavoita. Erilaiset ihmiset saavat kertoa ajatuksiaan vapaasti ja matalalla kynnyksellä.

Hyvä toimittaja kyseenalaistaa myös omia ajatuksiaan

Koulutuksessa käytiin keskustelua siitä, miten paljon toimittaja voi antaa mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä. Vaikka henkilökohtainen näkökulma ohjaa aina työtä, on osa toimittajan ammattitaitoa tarkastella kriittisesti omaa agendaansa.

”Tarvittaessa intohimoa herättävän juttuaiheen voi delegoida työtoverille tai pyytää kollegan mielipidettä tekeillä olevasta jutusta”, Vehkasalo vinkkasi.

Toiminnan raameja määrittelee myös suomalaisen journalistisen median toimintaan olennaisena osana kuuluva itsesääntely. RARE Media on ensimmäinen pelkästään sosiaaliseen mediaan sisältöä tuottava media, joka kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin.

Journalistin ohjeet ja niiden takana olevat periaatteet pyrkivät edistämään ammattieettistä keskustelua. Niiden tulkinta ei ole kuitenkaan aina yksiselitteistä.

Rimpelä on pohtinut paljon sitä, miten journalismin moninaisuutta ja sensitiivistä tapaa käsitellä ihmisiä ja aiheita voi edistää niin, että noudattaa ohjeita ja hyvää journalistista tapaa.

”Luovutanko kuvajournalistina tiedonvälityksen sisältöä koskevan vallan toimituksen ulkopuolelle kysyessäni kuvattavalta, miten hän haluaa tulla kuvatuksi?”

Aiheesta virisi luokassa keskustelua, jossa nousi esiin ajatus siitä, ettei kuvattavaa osallistava toimintatapa ole ristiriidassa eettisten periaatteiden kanssa: annetaanhan tekstimuotoisessakin jutussa haastateltaville mahdollisuus puhua omasta näkökulmastaan.

Koulutukseen osallistuneet opiskelijat saivat eväitä sen pohtimiseen, mikä on juuri heidän näkökulmansa ja miksi sitä kannattaa tarkastella kriittisesti. Toimittaja voi ja saa vaikuttaa itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Vapauden mukana tulee vastuu toimia hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Vehkasalo ja Rimpelä olivat yhtä mieltä siitä, että journalismin tehtävä on kysyä kysymyksiä ja herättää keskustelua sen sijaan, että se tarjoilisi yleisölleen valmiita vastauksia.

Teksti: Aino Hyppölä

Vikesin ja Maailma.netin koulutus oli osa ulkoministeriön rahoittamaa viestintä- ja globaalikasvatushanketta, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulujen media-alan opiskelijoita tekemään journalismia kestävästä kehityksestä, erityisesti ajankohtaisista sananvapaus- ja demokratiakysymyksistä.

**

Juttua muokattu 16.5. BBC:n puolueettomuussääntöjen osalta.