was successfully added to your cart.
Digiosaaminen NepalissaTapaa toimittajaUutiset

Nainen toimittajana on edelleen tabu Nepalissa – Namrata Sharma on uranuurtaja, jonka mielestä tasa-arvo syntyy ihmisen sisältä

Kirjoittajalta 13.11.2018 Ei kommentteja

Nepalin tutkivan journalismin keskuksen puheenjohtaja iloitsee, koska nuoret naiset uskaltavat ryhtyä toimittajiksi. Tasa-arvo on lainsäädännön tasolla parantunut, mutta tekemistä riittää vielä, sanoo Namrata Sharma.

Namrata Sharma Helsingissä keväällä 2018.

Kun Nepalin tutkivan journalismin keskus CIJ järjestää koulutuksia toimittajille, puolet tai jopa enemmistö osallistujista saattaa olla naisia. CIJ on Vikesin pitkäaikainen kumppani Nepalissa.

Naisten kasvava osuus saa keskuksen hallituksen puheenjohtajan Namrata Sharman hymyilemään, sillä niin ei ole kauaa ollut. Kun hän aloitteli omaa uraansa toimittajana 1990-luvun alussa, hän oli juttukeikoilla järjestään ainoa naistoimittaja.

Kuningashuone oli kaatunut, ja maassa alkoi demokratian myötä Sharman mukaan kaksi suurta uudistusprosessia: median vapaus laajeni ja naisten asemaa alettiin parantaa. Se ei näkynyt asenteissa.

”Muutin perinteiseen suurperheeseen, jossa asuivat mieheni viisi veljeä ja vanhemmat. Lapset ja työntekijät mukaan lukien illallisella saattoi olla 30–35 henkeä, ja minä huitelin juttukeikoilla yömyöhään. Sitä eivät todellakaan kaikki katsoneet hyvällä”, Sharma muistelee nauraen.

Toiset toimittajat ja poliitikot tunsivat hänet, joten olo oli turvallinen. Ongelma olivat läheisten ja yleisesti yhteiskunnan asenteet siihen, että nainen pyörii yksin ulkona ammatissa, jossa muut ovat miehiä. Tässä suhteessa paljon ei ole muuttunut vuosikymmenien aikana.

”Meidän koulutuksiimme osallistuvat naiset ovat parikymppisiä, ja he sanovat, että perheet vastustavat heidän ammatinvalintaansa. Suurin ongelma on edelleen mennä juttukeikoille miesten kanssa”, Sharma pahoittelee.

Naistoimittajia alkaa olla

Siinä mielessä paljon on muuttunut, että ammattikunta on moninaistunut. Naisia on reporttereina paljon, Sharman mukaan etenkin radiossa ja televisiossa.

”Ja BBC:n stringereinä. Eräs nuori nainen sanoi minulle äskettäin, että toimittajan uran tekeminen oli todella vaikeaa perheen asenteiden tähden. Mutta heti kun hän sai työn BBC:llä, kaikki muuttui yhtäkkiä, koska kansainvälinen brändi on niin vahva. Kaikki ovatkin yhtäkkiä ylpeitä hänestä”, Sharma nauraa.

Vaikka kuinka etsii, ei naispäätoimittajaa Nepalin lehdistä löydy. Kuva: Shutterstock

Namrata Sharma on noussut urallaan päätoimittajaksi ja tutkivan journalismin keskuksen hallituksen puheenjohtajaksi. Molemmissa toimissa hän on ollut ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa nainen Nepalissa.

”On Nepalissa muutamia naistoimittajien verkostoja, joten niissä luonnollisesti on myös naisjohtajat”, Sharma sanoo.

Kiintiöiden kautta hyviä esimerkkejä

Naisia ei pitkään näkynyt johtopaikoilla Nepalissa millään alalla, mutta se alkaa muuttua. Demokratian aikana on säädetty paljon tasa-arvoon liittyviä lakeja, ja edellisissä vaaleissa oli naiskiintiöt niin ehdokkaissa kuin valittaville paikoille.

”Suurin osa puoleista laittoi pormestariehdokkaaksi miehen ja varapormestariehdokkaaksi naisen. Aluksi minäkin olin tätä vastaan. Siitä tulee sellainen olo, että naiset eivät voi olla ykkösasemassa. Nyt olen sitä mieltä, että sillä ei ole väliä”, Sharma sanoo.

Nyt Nepalissa on joka tapauksessa joka puolella maata naisia johtopaikoilla, mikä luo tärkeää esimerkkiä siitä, että naiset voivat toimia poliittisissa johtotehtävissä. Myös maan presidenttinä toimii nainen, Bidhya Devi Bhandari.

”Naisjohtajia näkyy, mikä on hyvä asia. Etenkin syrjäseuduilla on paljon ihmisiä, jotka kamppailevat selviytyäkseen, joten ei monikaan tunne naisten oikeuksia vaikka niistä lakeja onkin.”

”Tasa-arvo nousee sisältä”

Tie tasa-arvoon on Namrata Sharman mukaan pitkä. Sitä pitää ruokkia ja vahvistaa syntymästä saakka.

”Kunnioitusta ei voi opettaa. Tasa-arvo saavutetaan vain, jos se nousee ihmisestä itsestään”, Sharma sanoo. ”Pitää ensin ymmärtää, kuka on, mistä tulee, millä tavalla tulee syrjityksi ja miten itse syrjii.”

Näkemys nousee hänen lapsuudenkodistaan, jossa pankkiiri-äiti ja lakimies-isä pitivät lapsia tasa-arvoisina. Perheellä ei ollut liikaa rahaa, mutta myös tyttö laitettiin Katmandun parhaaseen kouluun, vaikka muut ihmettelivät. Myöhemmin Sharma lähetettiin opiskelemaan Intiaan.

Tasa-arvoinen asema tuli hänelle ikään kuin äidinmaidossa, eikä hän koskaan kyseenalaistanut omia oikeuksiaan. Siksi hän uskalsi seurata unelmiaan, vaikka aviomiehen kotona pyöriteltiin silmiä.

”Ja siksi minä ajattelen, että tasa-arvon pitää tulla syntymästä saakka”, hän sanoo.

CIJ:n toimintaa tuetaan Vikesin ja ulkoministeriön hankkeella. Myös yksityisiä lahjoittajia tarvitaan. Voit tukea naistoimittajien työtä Nepalissa täällä.