Skip to main content
Olen eurooppalainenUutiset

Miten käsitellä maahanmuuttoa vastuullisesti?

Kirjoittajalta 27.10.2022Ei kommentteja

Sekä uhkakuvien maalailusta että ruusunpunaisista laseista voi olla haittaa. Mediatarinoissa tulisi olla tilaa ihmisten moninaisille kokemuksille. Vikesin Olen eurooppalainen -hankkeessa opittiin paljon muuttoliikkeestä ja journalismista. Juttusarjassa käsitellään tärkeimpiä oppeja.

Koostevideossa Mikko Hautakangas ja Hanna Hietikko pohtivat journalismia maahanmuutosta.

Media lähestyy maahanmuuttoa usein ongelmakeskeisesti. Se esittää muuttoliikkeen rajojen yli pyrkivinä ihmisvirtoina tai nimettöminä joukkoina, joiden integroituminen yhteiskuntaan on vaikeaa.

Tällaisen kehystyksen riskinä on dehumanisointi eli epäinhimillistäminen: ihmisistä tulee yksilöiden sijasta numeroita ja massoja.

Tapa käsitellä maahanmuuttokysymyksiä vaikuttaa tutkitusti asenteisiin. Vääristynyt, virheellinen tai yksipuolinen kuva maahanmuutosta ja maahanmuuttajista voi ruokkia ennakkoluuloja ja vihaa.

Nykyisessä digiympäristössä perinteinen uutismedia ei toki yksin määritä julkisen keskustelun näkökulmia. Sosiaalisen median kanavat ja uudenlaiset julkaisualustat ovat muuttaneet mediamaisemaa. Myös virheellinen tai harhaanjohtava tieto leviää tehokkaasti, niin tahattomasti kuin tarkoituksella.

Laadukas journalismi maahanmuuttoaiheista on siksi erityisen tärkeää. Nyt jos koskaan tarvitaan kykyä käsitellä monista lähteistä tulevaa tietoa, arvioida sitä kriittisesti, ymmärtää asioiden yhteyksiä ja mittasuhteita sekä selittää niitä yleisölle.

Anna tilaa vastatarinoille

Pitäisikö maahanmuuttoteemoja sitten nostaa esiin vain myönteisessä valossa? Ei niinkään. Sekin voi antaa yksipuolisen kuvan.

Sekä negatiiviset että positiiviset narratiivit eli tarinat voivat olla ongelmallisia, todettiin Vikesin webinaarisarjan Understanding labour migration -keskustelussa keväällä 2022.

Kuva vaikkapa työteliäästä maahanmuuttajasta, joka pelastaa meidät eläkepommilta ja on aina hyväntuulinen ja kiitollinen, on omalla tavallaan kapea ja vääristävä. Toisenlaiset kokemukset tai huolet jäävät kuulematta, koska ne eivät sovi mallitarinaan.

”Pidän tärkeänä, että on myös vastatarinoita”, Tampereen yliopiston tutkija Mikko Hautakangas totesi keskustelussa. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus sanoa, jos jokin kuvaus ei vastaa heidän kokemustaan, ja kertoa oma tarinansa.

”Kritiikki on tärkeä osa minkä tahansa yhteisön kehittämistä, ja siksi sillekin pitää olla tilaa.”

Esimerkkinä käsiteltiin Närpiön kuntaa, jossa on jo pitkään ollut kokoonsa nähden paljon maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Närpiö on usein nostettu esiin monikulttuurisuuden menestyskertomuksena. Kun sitten paljastui epäkohtia kasvihuonetyöntekijöiden kohtelussa, brändi sai kolhun.

Todellisuudessa maahanmuutto on monimutkainen ilmiö, johon liittyy sekä onnistumisia että haasteita. Tälle monitahoisuudelle ja ristiriitaisuudelle tulisi olla myös mediatarinoissa tilaa.

Vältä ihmisten lokerointia

Moninaisuus on hyvä muistaa siinäkin, millaisia rooleja maahanmuuttajille on mediassa tarjolla. Esimerkiksi sukupuolten esittäminen on usein kahtiajakautunutta.

Maahanmuuttajanaisilla on tyypillisesti vaimon, äidin tai muun huolehtijan rooli – tai sitten heidät esitetään ihmiskaupan tai muun hyväksikäytön uhreina.

Maahanmuuttajamiesten roolit ovat aktiivisempia: he ovat työntekijöitä tai yhteisönsä johtajia. Toisaalta maahanmuuttajamies esitetään usein uhkana ja liitetään esimerkiksi rikollisuuteen tai järjestyshäiriöihin.

Toimittajana on hyvä tiedostaa kliseet, jotta osaa välttää toistamasta niitä.

Hautakankaan mukaan ei pitäisi ylipäätään keskittyä liikaa identiteetteihin ja lokeroida ihmisiä, vaan kysyä heidän elämästään, peloistaan ja toiveistaan.

Vähemmistöjen edustajat jäävät usein keskustelun ulkopuolelle, kun puhutaan heitä koskevista asioista. On tärkeää, että juttujen kohteena olevien ihmisten ja ihmisryhmien omat näkökulmat pääsevät esiin.

Jotkut äänet jäävät helposti kokonaan kuulematta, koska haastateltavien etsiminen on työlästä. Esteeksi voi nousta kielimuuri tai luottamuksen puute.

Opiskelijamedia Pomedian päätoimittaja, opettaja Hanna Hietikko huomautti keskustelussa, että toimittajien olisi aktiivisesti tehtävä töitä löytääkseen haastateltaviksi erilaisia ihmisiä eri kansallisuuksista ja sukupuolista.

”Ei vain ensimmäistä, joka puhuu hyvää englantia tai on helppo haastateltava. Meidän mediana on nähtävä enemmän vaivaa”, Hietikko sanoi.

Näe ihminen roolien takana – kolme vinkkiä toimittajalle

  1. Kohtele kaikkia ihmisiä arvostavasti. Älä puhu vähemmistöön kuuluvien asioista heidän ylitseen.
  2. Näytä myös maahanmuuttajat tavallisina ihmisinä, jotka elävät jokapäiväistä elämäänsä osana yhteisöä ja joilla on omat toiveensa ja pelkonsa. Vältä kaavamaisia roolituksia ja lokerointia.
  3. Älä kysy maahanmuuttajilta aina vain maahanmuuttoon tai etnisiin vähemmistöihin liittyvistä aiheista, vaan myös käsitellessäsi muuten politiikkaa, yleistä mielipidettä tai yhteisiä asioita. Etsi eri aiheisiin lähteiksi myös maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita.

Katso webinaaritallenne Youtubessa:

Lähteitä:
Reeta Pöyhtäri, Jyväskylän yliopisto
Ethical Journalism Network; Moving Stories
Women in News: Trends in Newsrooms, Amplifying Women’s Voices
Myria Georgiou: The European ”migration crisis” and the media: A cross-European press content analysis. London School of Economics. DEAR webinar 09/09/20