UutisetYleinen

Maailman lehdistönvapauden konferenssi poikkeuksellisesti lokakuussa

Kirjoittajalta 13.5.2020Ei kommentteja

Pandemia pakotti Unescon ja Hollannin siirtämään jokavuotisen lehdistönvapauden päivän tilaisuuden loppuvuoteen. 3. toukokuuta nähtiin kuitenkin paljon aktiivisuutta verkossa – samaan aikaan kun monet maailman maat kaventavat lehdistönvapautta.

Lehdistönvapauden päivän logobanneri

Kansainvälistä lehdistönvapauden päivää vietetään 3. toukokuuta. Tänä vuonna kansainvälinen tapahtuma oli määrä järjestää Hollannin Haagissa usean päivän konferenssina. Järjestäjinä toimivat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco sekä Hollannin valtio.

Koronaviruksen tähden tapahtuma lykättiin, ja pidetään näillä näkymin 18.–20. lokakuuta, ja samaan aikaan vietetään kansainvälistä päivää toimittajiin kohdistuneiden rikosten rankaisemattomuuden lopettamiseksi.

Lehdistönvapautta ei unohdettu toukokuussakaan, ja sen aihetunnisteet #WorldPressFreedomDay ja #WPFD2020 olivat ahkerassa käytössä.

Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay keskusteli lehdistönvapaudesta ja covid19-tautiin liittyvästä disinformaatiosta Facebook-livelähetyksessä, ja Unesco järjesti myös Zoom-webinaarin journalismin trendeistä ja koronaviruksen vaikutuksista siihen. Tästä julkaisiin myös raportti.

Tanskalainen media- ja kehitysjärjestö IMS julkaisi myös oman raporttinsa toimittajien puolustamisesta kriisiaikoina.

Lehdistönvapaus kapenee, Vikesin kumppanit aktiivisia koronasta kertojia

Vikesin toiminnassa koronavirus on näkynyt kaiken aikaa. Lehdistönvapauden päivän kunniaksi toimittaja Johanna Vehkoo kirjoitti artikkelin, jossa hän tarkasteli sitä, miten eri maiden hallitukset rajoittavat lehdistönvapautta koronaviruksen varjolla.

Jo ennen korona-aikaa oli nähtävissä trendi, kuinka lehdistönvapaus oli kapenemassa. Tuoreimmassa lehdistönvapauden indeksissä melkein kaikki Vikesin toimintamaat ottivat takapakkia – vain Somaliassa ja El Salvadorissa oli pieniä nytkähdyksiä eteenpäin.

Vikes työskentelee media-alan järjestöjen, toimitusten ja kansalaisjärjestöjen kanssa kehitysmaissa. Nämä ovat aktivoituneet koronaviruksesta erityisesti kertomiseen. Esimerkiksi Somaliassa on lukuisia tv- ja radio-ohjelmia päivittäin, Tansaniassa tuotettiin podcast miljoonille kuulijoille ja Nicaraguassa itsenäiset mediat ovat olleet harvoja totuudenpuhujia, kun hallitus vähättelee pandemiaa.