Olen eurooppalainenUutiset

Maailma kylässä -festivaaleilla pureudutaan tulevaisuuden identiteetteihin – mikä on median rooli?

Kirjoittajalta 24.5.2021Ei kommentteja

Romayne Javangwe ja Nahla Hewidy käsittelevät tulevaisuuden identiteettejä lauantain Maailma kylässä -festivaalin esityksessään, jonka Vikes tuottaa. Molemmat alleviivaavat sitä, että myös medialla on vaikutusta siihen, miten identiteetit muotoutuvat.

Turkoosilla pohjalla ympyrän muotoisissa kehyksissä hymyilevien Romayne Javangwen ja Nahla Hewidyn kuvat. Vasemmassa yläkulmassa Maailma kylässä -festivaalien logo. Alhaalla vasemmalla valkoisella värillä otsikko Future Identities. Tämän alla keltaisella värillä. Ihan alimpana tekstit valkoisella #finngredi teksti 29.5. at 18.30. Vakoisella tekstillä näiden alapuolella #finngredients ja #munidentiteetti. Alhaalla keskellä EU-logo, DEARn logo ja Vikesin logo.

”Ensinnäkin me puhutaan liikaa yksipuolisista identiteeteistä, kun tosi monella on monia eri identiteettejä”, toteaa runoilija ja aktivisti Nahla Hewidy.

”Voit olla sekä 100 prosenttia suomalainen että 100 prosenttia jonkun muun maalainen. Ne eivät sulje toisiaan pois, eivätkä identiteetit ole puolikkaita.”

Hewidy esittää runoja tulevaisuuden identiteeteistä virtuaalisesti järjestävillä Maailma kylässä -festivaaleilla lauantaina 29. toukokuuta. Runot rytmittävät Vikesin tuottamassa ohjelmassa Talk The Talk -puhujaohjelman finalisti Romayne Javangwen puhetta.

”On mielenkiintoista, että varsinkin jotkut nuorista pelkäävät monimuotoisuuden uhkaavan suomalaisuutta”, sanoo Javangwe. Hän käytti puheensa tausta-aineistona Vikesin teettämää tutkimusta, jossa tarkasteltiin nuorten asenteita maahanmuuttoa kohtaan. Vaikka suurin osa vastaajista koki, että on velvollisuus auttaa hädässä olevia ja varsinkin maahanmuutosta toivottiin monipuolisempaa uutisointia, nousi nuorten vastauksissa esille myös pelko muutosta kohtaan.

”Kansainvälistyminen tulee muuttamaan meidän käsitystämme identiteeteistä. Se on kuitenkin jokaisen oma päätös, miten he haluavat identiteettinsä muodostuvan”, Javangwe sanoo.

Myös Hewidy allekirjoittaa ajatuksen siitä, että identiteetti on henkilökohtainen asia ja muodostuu siitä, miten ihminen itsensä määrittelee.

Erilaisilla tarinoilla ja ihmisillä laajennetaan identiteettiä

”Medialla on todella iso merkitys siinä, miten me näemme toisemme mutta myös siinä miten näemme itsemme”, toteaa Javangwe.

”Media näyttää afrikkalaiset aina kärsimässä, uhreina, odottamassa pelastusta. Tämä on vaikuttanut monen afrikkalaisen tapaan ajatella itseänsä alempiarvoisena. Tämä on myös monesti muiden ihmisten oletus afrikkalaisista.”

Javangwe toivoisi, että media toisi esille myös eri kulttuurien hyvät puolet ja tarinat. Hän korostaa sitä, että jos näemme tietyn kulttuurin edustajat aina negatiivisessa valossa, se vaikuttaa myös siihen, miten me koemme heidät.

”Jokaisessa maassa tapahtuu asioita, joita ei pitäisi tapahtua. Mutta samaan aikaan jokaisessa maassa tapahtuu uskomattoman hienoja asioita, joista voisimme oppia.”

Hewidy toivoisi myös hyvien tarinoiden rinnalle ylipäätänsä monipuolisempaa kuvastoa suomalaisuudesta: lisää erinimisiä ja erinäköisiä ihmisiä ihan arkisiin juttuihin. Taustaa ei tarvitsisi aina korostaa.

”Median olisi hyvä miettiä, että mitä lisäarvoa ihmisen tausta tuo jutulle. Eihän me mainita jokaista paikkakuntamuuttajaa, niin miksi tieto siitä, että ihminen on muuttanut Suomeen jostain muusta maasta on niin arvokas?”

Hewidy kokee, että siinä vaiheessa, kun mainitaan toinen kansalaisuus, ihmiset eivät osaa enää lukea suomalaisuutta, vaan ihminen muuttuu automaattisesti maahanmuuttajaksi. Hewidyn mielestä media vetää välillä mutkat liian suoriksi ja identifioi ihmisen tämän puolesta. Hänestä median pitäisi antaa jokaiselle ihmisille tilaa itse määritellä itsensä.

Ongelmista yhteisiin ratkaisuihin

Keskustelukulttuurissa Suomessa on molempien mielestä parantamisen varaa. Kieli sekä sanat voivat olla hyvinkin toiseuttavia.

”Monesti ihan Suomessa syntyneistä käytetään maahanmuuttajataustainen-nimitystä, mikä sulkee heti suomalaisuuden ulkopuolelle”, Hewidy sanoo.

Javangwe taas nostaa esille uutisoinnin, jota ei juurikaan ole Suomessa saatavilla englanniksi. Tietolähteinä Javangwenille toimivat monesti hänen kaverinsa.

”Mediassa on paljon keskusteluja, joihin en voi osallistua, koska en ymmärrä suomea tarpeeksi. Toisaalta olen tottunut tähän, mutta kyllä se vaikuttaa myös siihen, miten hyvin kokee kuuluvansa yhteisöön.”

Molemmat toivovat mediaan lisää ratkaisukeskeisyyttä, mutta myös erilaisten ihmisten mukaan ottamista.

”Ihmiset ovat jo väsyneitä kuulemaan ongelmista, niitä on kaikkialla. Meidän pitää muuttaa keskustelua, niin että kutsumme ihmisiä mukaan ratkaisemaan ongelmia”, toteaa Javangwe.

Hän näkee, että eri suomalaisuuskeskustelujen välillä on iso kuilu. Keskusteluja käydään eri pöydissä tietynlaisesta suomalaisuudesta kiinni pitävien kesken sekä niiden, jotka haluaisivat laajentaa suomalaisuuden käsitettä.

”Tarvitaan kohtaamista välimaastossa ja tarvitaan empatiaa. Jos ei ole empatiaa, niin ei ole halua ymmärtää erilaisia ihmisiä. Ja tämän kaiken pitäisi näkyä myös mediassa käydyssä keskustelussa.”

Romayne Javangwe ja Nahla Hewidy esiintyvät lauantaina 29.5. Maailma kylässä -festivaalien puhelavalla klo 18:30-19:00. Tulevaisuuden identiteetit -esitys on osa Viestintä ja kehitys -säätiön Olen eurooppalainen -hanketta, jota rahoittaa Euroopan komissio. Esityksen tausta-aineistona on käytetty hankkeessa tehtyä tutkimusta nuorten asenteista ja näkemyksistä tulevaisuuden reilusta suomalaisuudesta.