Lehdistönvapauden päiväUutiset

Latinalaisessa Amerikassa populismi lyö mediaa – Venezuelassa tilanne erittäin huolestuttava

Kirjoittajalta 4.12.2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Lehdistönvapaus on 2000-luvulla heikentynyt alueilla, joilla demokratia on aiemmin voinut hyvin — esimerkiksi Euroopassa ja Amerikoissa. Autoritäärinen populismi kaventaa lehdistön elintilaa niin Unkarissa, Yhdysvalloissa kuin Brasiliassakin. Latinalaisen Amerikan Venezuelassa tilanne on jo vakava.

Mielenosoittaja Venezuelassa

Kuva: Djandyw.com / CC BY-SA 2.0

Venezuela on syöksynyt viime vuosikymmenet itsevaltaiseen kurimukseen. Kansalaisyhteiskunnan elintila on kaventunut, ja vapaa media on ajettu marginaaliin. Maa blokkaa hallinnolle kriittisiä verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia. Toimittajia uhkaillaan, pidätetään ja pahoinpidellään.

”Yhä huolestuttavampaan suuntaan on kuljettu pitkään”, sanoo tutkijatohtori Virpi Salojärvi Vaasan yliopistosta.

Venezuelan tiedotusvälineiden tilannetta pitkään seurannut Salojärvi sanoo, että vaikka tilanne on kärjistynyt Nicolás Maduron noustua valtaan vuonna 2013, käännekohta oli vuosituhannen taitteessa. ”48 tunnin” vallankaappausyritys vuonna 2002 ei syössyt presidentti Hugo Chávezia vallasta, mutta sai tämän säätämään yksityistä mediaa kontrolloivia lakeja.

”Alkuun sensuuri oli muun muassa sen tyylistä, että Chávez otti tilaa pitämällä tv-puheita, jotka joka kanavan oli näytettävä”, Salojärvi sanoo.

Salojärven mukaan hänen haastattelemansa toimittajat pitivät tilannetta jo tuolloin haastavana, mutta työskentely oli mahdollista.

Huolestuttavia merkkejä

Venezuela ei ole ainoa Latinalaisen Amerikan valtio, jossa sananvapaus horjuu populistivallan alla. Samanlaisia maat eivät silti keskenään ole, sanoo globaalin kehitystutkimuksen yliopistotutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta.

”Autoritäärisyys on nostanut päätään yhtä lailla vasemmistolaisten — kuten Bolivia — että oikeistolaisten hallitusten — kuten Brasilia — parista”, Ranta sanoo.

Populistinen itsevaltaisuus ei pure tietenkään sattumalta, vaan Latinalaisessa Amerikassa yhteiskunnan kaksijakoistuminen, epäluulo eliittiä kohtaan ja johtajuuden korostus kasvavat otollisessa maaperässä. Eija Rannan mukaan poliittinen historia, niin siirtomaavalta kuin likeisemmät diktatuuritkin ovat luoneet epäluuloa vallanpitäjiä kohtaan ja pitäneet eriarvoisuutta yllä.

”Ihmiset haluavat ääntään kuuluviin, ja Latinalaisessa Amerikassa talouden rakenteita ei ole suunnattu hyödyttämään tavallista kansaa. Sama ilmiö näkyy vielä selkeämmin Afrikassa, jossa siirtomaavalta on monin tavoin yhä läsnä.”

Ranta on viime vuosina tutkinut erityisesti Boliviaa, jossa Evo Moralesin johtama yhteiskunnallinen muutos on ottanut viime vuosina epädemokraattisempia muotoja. Valtion toimille kriittisiä ääniä mustamaalataan ”ulkomaisiksi imperialisteiksi” ja toimittajia häiritään. Mediakenttä on Boliviassa kuitenkin yhä runsas ja moniääninen, toisin kuin esimerkiksi Venezuelassa.

Politiikkaa kaikkialla

Eräs Virpi Salojärven haastattelema entinen venezuelalaisen viihteellisen musiikkiradiokanavan toimittaja sanoi, että hänen tekemänsä muusikkohaastattelu hyllytettiin, koska artisti oli joskus sanonut kriittisen sanan presidentti Madurosta. Toinen journalisti kertoi, että hänen työpaikkansa uudet omistajat eivät yhtäkkiä hyväksyneet juttua, jossa ei oltu haastateltu yhtään Maduroa tukevaa chavistia. Kummassakaan tapauksessa haastattelu ei koskenut politiikkaa, mutta ”ylhäältä” kaikki oli alettu nähdä poliittisena.

Eija Rannan mukaan länsimaissa uutisointi Latinalaisen Amerikan populismista keskittyy usein yksittäisiin tapahtumiin, ja laajemmat tapahtumakulut jäävät pimentoon. Virpi Salojärvi uskoo, että avointa, kriittistä tietoa jakamalla länsimainen media voi tukea demokratiakehitystä myös maissa, joissa lehdistönvapaus on jo hyvin ahtaalla. Niin hälytysmerkkejä muualla maailmassa voisi nähdä niissä toimissa, joiden myötä vapaa lehdistö alkoi Venezuelassa kuihtua.

”Venezuelassa moni toimittaja suhtautui 2000-luvun alun tilanteeseen epäuskoisesti. Että eihän tällaista käy Venezuelassa, jossa on ollut demokraattinen järjestelmä jo pitkään”, Virpi Salojärvi sanoo.

Pikku hiljaa epämääräinen sääntely teki itsesensuurista arkipäivää, ja lopulta avoin sensuuri oli jo nurkan takana. Salojärvi on haastatellessaan venezuelalaisia toimittajia jäljittänyt näitä askelia.

”Eräs jo maasta lähtenyt toimittaja muisteli, että jossakin kohdin hän vain alkoi käyttää kadulla raportoidessaan aina lenkkitossuja sen kummemmin miettimättä. Niin usein joutui juoksemaan henkensä edestä.”

  • Maailman lehdistönvapauden päivää vietetään 9. joulukuuta. Kansainvälinen lehdistönvapauden konferenssi 9.—10.12 verkossa. Rekisteröidy ja seuraa livenä.

Teksti: Mikko Pelttari