Skip to main content
Olen eurooppalainenUutiset

Lähiöissä “moninaisuus moninaistuu”, mutta mediassa se ei näy

Kirjoittajalta 12.5.2022Ei kommentteja

Turun Varissuolla ja Helsingin Itäkeskuksessa määritellään uudelleen sitä, kuka on suomalainen, mitä suomalaisuus tarkoittaa ja miten se suhteutuu muihin identiteetteihin. Miksi lähiöistä puhutaan mediassa vain ongelmien kehyksen kautta? Näitä asioita pohdittiin Diverse urban communitieswebinaarissa. 

Kirsi Koivuporras haastatteli Teemu Pauhaa ja Mari Toivasta.

Vikesin Transforming communities -webinaarisarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin hankekoordinaattori Kirsi Koivuportaan johdolla urbaaneista yhteisöistä moninaisten identiteettien ja mediarepresentaatioiden näkökulmista. 

Tutkijat Teemu Pauha ja Mari Toivanen kertoivat, miltä urbaanien yhteisöjen tulevaisuus Suomessa tutkimusten valossa näyttää ja mitä voimme oppia nuorten moninaisista identiteeteistä. 

Journalistista sisältöä sosiaaliseen mediaan tuottavan RARE Median toimitusjohtaja ja kuvajournalisti Vilma Rimpelä keskusteli aktivisti ja nuorisotyöntekijä Mohamed Yousifin kanssa eettisistä mediarepresentaatioista sekä juurien ja kuulumisen tunteen teemoista.  

Vakkelainen, somali ja suomalainen – nuoret identiteettien uudistajina 

Lähes puolella Turun Varissuon asukkaista on juuret muualla kuin Suomessa, mikä tekee siitä yhden Suomen kansainvälisimmistä lähiöistä.

Webinaarin aluksi katsotulla videolla varissuolainen Nawal Hashi kertoo itsestään ja elämästä kotilähiössään. Teemu Pauhan mielestä tarinassa erityisen kiinnostavaa oli identiteettien moninaisuus: Hashi kertoi olevansa esimerkiksi somali, muslimi, nainen ja ”vakkelainen”. Pauhan mukaan muslimeista ajatellaan usein, että uskonto on heille aina identiteetin tärkein osa. Näin asia ei kuitenkaan ole. Eri puolet vaikuttavat toisiinsa, risteävät ja ovat olemassa samanaikaisesti.

”Identiteetit ovat kontekstisidonnaisia. Riippuu tilanteesta, mikä osa tuntuu milloinkin keskeisimmältä”, Pauha sanoo.

Keskustelussa käsiteltiin myös erilaisiin yhteisöihin samastumisen mahdollisuuksia ja esteitä. Suomalaisen identiteetin määritelmät koetaan toisinaan tiukkoina ja rajoittavina, mikä voi johtaa maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla ulkopuolisuuden tunteisiin. Tällöin paikallisidentiteetti voi muodostua keskeiseksi.

”Kotikaupunki tai -kaupunginosa voi nousta kansallista identiteettiä tärkeämmäksi, koska näiden yhteisöjen rajat koetaan usein väljempinä”, Mari Toivanen pohtii.

Vahvan paikallisidentiteetin lisäksi erityisesti nuoret saattavat nähdä itsensä maailmankansalaisina. Toisaalta myös kansalliset identiteetit ovat jatkuvassa muutostilassa. Nuoret uudistavat identiteetteihin liitettyjä käsityksiä ja määrittelevät suomalaisuuden merkityksiä uudelleen.

Pauha ennustaa, että suomalaisuuden määritelmiä haastetaan ja uusia merkityksiä luodaan tulevaisuudessakin lähiöistä käsin. Toivasen mukaan suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa ”moninaisuus moninaistuu”, kun uusia yhteisöjä ja identiteettejä syntyy. Tämä kehitys saattaa hänen mukaansa näkyä tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös suomalaisissa urbaaneissa yhteisöissä.

Media näyttää lähiöistä vain yhden puolen

”Konflikti myy”, nuoria muslimeita Suomessa tutkiva Pauha toteaa pohtiessaan, miksi islam esitetään suomalaisessa mediassa usein korostuneen negatiivisessa valossa.

Lähiöitä kehystetään mediasisällöissä usein samalla periaatteella, ja otsikoihin nousevat ongelmat sekä ihmisten ja ihmisryhmien väliset ristiriidat.

Median rakentama kuva ei useinkaan vastaa asukkaiden kokemuksia kotikaupunginosastaan. Mediayleisöille rakentuisi todenmukaisempi käsitys elämästä lähiöissä, jos sisältöihin nostettaisiin nykyistä enemmän myös positiivisia asioita.

Mohamed Yousif ja Vilma Rimpelä.

Monien muiden lähiössä asuvien tapaan 10 vuotta Varissuolla asunut Mohamed Yousif kertoo tulevansa surulliseksi, kun hän näkee mediassa juttuja entisestä kotikaupunginosastaan. Hänelle Varissuo on ”suuri rakkaustarina”: siitä tekevät hyvän paikan asua ihmiset ja yhteisöllisyys sekä kaunis luonto.

Vilma Rimpelän luotsaaman, Vikesinkin kanssa yhteistyötä tekevän RARE Median tuottamaa Kenen tietoo? -opasta varten toteutettu kysely paljastaa, että tarvetta monipuolisemmalle representaatiolle on laajemminkin. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että suomalainen media ei kuvaa suomalaista yhteiskuntaa. Kun esimerkiksi lähiöiden asukkaat eivät pääse mediassa ääneen itseään koskevissa sisällöissä, heidät suljetaan julkisen keskustelun ulkopuolelle.

Moninaisuuden huomioiminen hyödyttää kaikkia 

Negatiiviselle, konflikteihin keskittyvälle tavalle kuvata lähiöitä on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja. Webinaarissa katseltiin kuvia valokuvaaja Sanni Saarisen Kahtaalla-projektista, joka tutkii maahanmuuttajataustaisten varissuolaisten elämää ja identiteettiä kahden kulttuurin välillä. Yousif on yksi projektiin kuvatuista henkilöistä. 

Työskentely Saarisen kanssa oli Yousifille positiivinen kokemus siksi, että hänen näkökulmansa pääsi esiin ja hänellä oli aktiivinen rooli kuvan luomisessa.

”Minulta kysyttiin, missä haluan tulla kuvatuksi, ja kutsuin kuvaajan kotiini. Siellä tunnen Varissuon voiman”, hän kertoo.

Myös Vilma Rimpelä pyrkii osallistamaan kuvattavia työssään.

”Yritän löytää tapoja tehdä kuvajournalismista sensitiivisempää ja inklusiivisempaa”, hän sanoo.

Hänestä mediarepresentaatio voi olla aidosti eettinen vain silloin, kun toimittaja on valmis tunnistamaan ja haastamaan omia ennakko-oletuksiaan ja käyttämään valtaansa vastuullisesti työprosessin kaikissa vaiheissa. Avoimen dialogin ja luottamuksen rakentamisen kautta kuvaus- tai haastattelutilanteesta tulee turvallinen.

”Konflikti myy” -ajatusta Rimpelä haastaa ajatuksella siitä, että moninaisuuteen pyrkiminen on myös taloudellisesti kannattavaa medioille, olipa kyse sitten työntekijöiden palkkaamisesta tai sisällöistä.  

”Tutkimukset osoittavat, että moninaisemmat työyhteisöt tekevät parempaa tulosta”, Rimpelä sanoo.

Moninaisuuden huomioivat sisällöt puolestaan vetoavat erilaisiin yleisöihin ja tavoittavat ihmisiä, jotka eivät yleensä koe mediasisältöjä omakseen. Ulkopuolelta rakennetun vastakkainasettelun sijaan media voi tuoda erilaisia ääniä kuuluviin ilman konfliktin kehystä. 

Miten medioiden pitäisi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa? 

”Suuret mediat Suomessa eivät puhu moninaisuudesta”, Yousif toteaa.

Jos muutosta tapahtuukin, se ei vielä näy ulospäin. Lähiöiden kauniit puolet ja niiden asukkaiden ajatukset jäävät edelleen piiloon. Rimpelä ja Yousif esittävätkin medialle toiveensa: nopeampaa muutosta – ja lisää rakkautta!

Vikesin Transforming communities -webinaarisarjassa tutkitaan sitä, miten maahan- ja maastamuutto ovat vaikuttaneet erilaisiin yhteisöihin Suomessa. Sarjassa keskustellaan myös median roolista ryhmäsuhteiden ja yhteisön rakentajana ja opitaan, miten käsitellä erilaisia muuttoliikkeitä mediassa eettisesti. Webinaarisarja toteutetaan osana Olen eurooppalainen -hanketta, jonka päätavoitteena on lisätä nuorten ja nuorten toimittajien ymmärrystä muuttoliikkeeseen liittyvistä teemoista.

Sarjan tulevat webinaarit järjestetään 10.5., 17.5. ja 24.5. Seuraavassa webinaarissa keskustellaan työperäisestä maahanmuutosta ja syvennytään lisää siihen, miten monimutkaisista aiheista voidaan uutisoida eettisellä tavalla. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu tästä