was successfully added to your cart.
Digiosaaminen NepalissaUutiset

Keskustelutilaisuus: Nepalilla on toivoa, vaikka vapauksia rajoitetaan yhä enemmän

Kirjoittajalta 30.1.2019 Ei kommentteja

Nepalin sananvapaustilanne on kaventunut viime vuosina, mikä on osa kansainvälistä trendiä, todettiin Vikesin järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Suomessakin tämä pitää ottaa huomioon, sillä Nepal-uutisemme voivat levitä Nepaliin.

Vikesin tilaisuus veti mukavasti ihmisiä Päivälehden museoon.

”Nepal on useissa kansainvälisissä vapausindekseissä keskiarvon alapuolella, mutta se on petrannut melko lailla 10 vuoden aikana”, sanoi Vikesin puheenjohtaja, Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola.

Vikes järjesti 23. tammikuuta keskustelutilaisuuden ”Ajaako Nepal toimittajia ja järjestöjä nurkkaan?”

Nepalin ongelmallisesta sananvapaustilasta ovat puhuneet ainakin The Economist, Cato Institute, kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja, Kansainvälinen journalistiliitto IFJ ja Freedom forum.

Nepal on kokenut pitkän sisällissodan ja monarkian kaatumisen, ja pitkän prosessin jälkeen maahan saatiin uusi perustuslaki. Runsas vuosi sitten maassa pidettiin vaalit, ja helmikuussa 2018 Nepal sai hallituksen, jolta odotettiin paljon.

”Siinä on petytty pahemman kerran”, Rekola sanoi. ”Hallituksen asenne vapaaseen tiedonsaantiin, mediaan ja journalismiin kääntyi hyvin nopeasti kielteiseksi. Käytännössä Nepalissa sovelletaan Donald Trumpin oppeja reippaasti ja luovasti.”

Rekolan mukaan Nepalin hallitus rapauttaa kansalaisten uskoa mediaan systemaattisesti ja suunnitellusti. Trumpin tyyliin puhutaan hyvin suorasukaisesti valeuutisista, ja hallituksen omia toimia salataan. Järjestelmällinen häirintä sosiaalisessa mediassa on arkipäivää, eikä journalisteja kohtaan tehdyistä rikoksista usein joudu vastuuseen.

Uutistyöstä voi saada vankeutta

Vikes on tukenut Nepalin journalisteja vuodesta 2010. Paikallinen kumppani on alusta alkaen ollut tutkivan journalismin keskus CIJ (Centre for Investigative Journalism).

”Nepalin uusi perustuslaki sanoo jo esipuheessa, että Nepalissa on täysin vapaa lehdistö. Mutta käytäntö ei vastaa tätä lupausta kansalle”, sanoi Vikesin Nepal-hankkeen koordinaattori Eeva Simola.

Sanomalehti Nepali Timesin päätoimittaja Kunda Dixit sanoi Simolalle perustuslain voimaantulon aikoihin, että siihen pujahti viime hetkellä journalistien sananvapauden kannalta ikäviä pykäliä. Nepalin elokuussa 2028 voimaan tullut rikoslaki sisältää pykäliä, joiden perusteella osa journalistisesta työstä voitaisiin katsoa rikolliseksi.

”Uutistyöstä voi ainakin teoriassa saada kolme vuotta vankeutta”, Simola kuvasi. Vikesin kumppanin CIJ:n päätoimittaja Shiva Gaunle oli sanonut hänelle, että etenkin tutkiva journalismi voi olla uhattuna.

Nepalin hallitus on myös kirjoittanut yhteiskuntasopimuksen, poliittisen työkalun, jonka perusteella se voi kieltää järjestöjä yhteiskuntarauhan vastaisina, Simola sanoi. Tämä voi muodostua ongelmaksi etenkin kansainvälisille toimijoille.

Nepal ei ole yksin – kyse laajemmasta kriisistä

”Nepal ei ole erityistapaus”, kommentoi tietokirjailija Marko Ulvila, joka toimii niin ikään Nepalissa työskentelevän Siemenpuu-säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Ulvilan mukaan käsillä on laajempi sananvapauden ja demokratian kriisi, joka on läsnä kaikkialla. Pohjimmiltaan kyse on Ulvilan mukaan kapitalismista, jonka edessä demokraattiset voimat ovat alistuneet. Hän näkee kuitenkin myös toivoa.

”Kaikesta kritiikistä huolimatta Nepalilla on paljon potentiaalia kulkea myös parempaan suuntaan. Paljon riippuu siitä, miten paikallisella tasolla toimitaan.”

Nepalissa on uudet hallinnot myös alueellisella paikallisella tasolla, ja siellä johtajuus on monipuolistunut: mukana on kiintiöt alakastisille ja naisille, ja melkein aina kuntien varapormestarit ovat naisia. Samaan aikaan maan keskusjohto seuraa autoritääristä trendiä ja haluaa vaimentaa kaiken kritiikin, jotta pääsee pitämään kiinni valta-asemasta ja siihen liittyvistä eduista.

Nepalin autoritäärisyys liittyy Ulvilan mukaan siihen, että Intiassa on kuljettu samaan suuntaan.

”Intiassa on kuitenkin suhteellisen vahvoja joukkoviestinnän instituutioita, joita ei ole pystytty alistamaan. Se on osittain Nepalinkin turva.”

Suomessakin esitetty kritiikki kantautuu maailmalle

Sosiaalinen media on saanut aikaan sen, että Nepalin kaltaiset autoritääriset hallinnot saattavat seurata entistä tiukemmin, mitä maan asioista kirjoitetaan muualla ja jopa toisilla kielillä. Tämä voi vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan toimintaan, ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen muistutti, että se näkyy myös toimittajien työssä.

”Paljon joutuu miettimään, että miten voi toimia niin, ettei vaaranna paikallisia ihmisiä”, Kuronen sanoi.

Hän ei ole ulkomaankeikoilla juurikaan pelännyt sitä, että joutuisi suomalaisena toimittajana itse vaikeuksiin. Paikallisten haastateltavien ja fiksereiden suhteen hän on oppinut varovaisemmaksi.

”Ennen tiesi, että paikan päältä tehty juttu jää Suomeen ja häviää aika pian. Ihmisille saattoi sanoa, että juttu näytetään vain Suomessa”, Kuronen sanoi.

Nyt eri maista Suomessa julkaistut jutut voivat levitä hetkessä globaalissa somessa, ja sinne ne myös jäävät. Näin ollen suomalaiset toimittajat eivät saisi enää tuudittautua siihen, että meillä asiat ovat suhteellisen hyvin. Sananvapauden ongelmat jossain maissa ovat yhä enemmän meidän kaikkien ongelmia.