was successfully added to your cart.
UutisetYleinen

Keskustelu: Demokratia ei ole itsestäänselvyys Suomessa, saati maailmalla

Kirjoittajalta 10.10.2017 Ei kommentteja

Sananvapaus kapenee Euroopassa eikä suunta Suomessakaan ole hyvä. Kehitysyhteistyöllä demokratiaa ja sanavapautta tuetaan, mutta paljon enemmänkin voitaisiin tehdä todettiin keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Auli Starck (vas.), Lotta Valtonen, Anu Juvonen ja Juha Rekola.

Demokratialla ei mene häävisti, todettiin Demo ry:n, Kalevi Sorsa -säätiön, Kepan ja Vikesin keskustelutilaisuudessa 9. lokakuuta Helsingin Kirjasto 10:ssä.

Kiinan esimerkki on osoittanut, että demokratiaa ei välttämättä tarvita talouskasvuun, ja World Trade Centerin terrori-iskujen jälkeen useat valtiot ovat säätäneet terrorilainsäädäntöä, joiden varjolla kärkkäästi rajoitetaan kokoontumis- ja sananvapautta kaikilta valtion kannalta hankalilta tyypeiltä.

Kehitysyhteistyössä demokratiatyön kannalta hankalaa on voimakas paine saada aikaan mitattavia tuloksia: demokratian tukeminen on hidasta eikä sen etenemisestä ole aina helppoa antaa numeerista tietoa.

”Demokratiaa ei saa pitää itsestään selvänä”, sanoi Demo ry:n toiminnanjohtaja Anu Juvonen. ”Ei Suomessa eikä muuallakaan. Demokratia tarvitsee puolustajia ja ylläpitäjiä.”

Toisaalta kansalaiset ovat paineen alla aktivoituneet monissa maissa ja löytäneet internetin kautta uusia järjestäytymisen muotoja – mikä on johtanut taas uusiin rajoituksiin.

Alle puolet Euroopasta on vapaata

Euroopan unionin 28:sta jäsenmaasta vain 13:ssa kansalaisyhteiskunta on selkeästi vapaata, muistutti asiantuntija Auli Starck Kepasta.

”Viimeiset huolestuttavat uutiset ovat tulleet Alankomaista, Belgiasta ja Kyprokselta. Ne liittyvät usein lehdistönvapauteen ja kansalaisyhteiskunnan protestien tukahduttamiseen tarpeettomalla väkivallalla.”
Suomenkin kansainvälinen maine lehdistönvapauden mallimaana on kärsinyt kolauksen, hän muistutti.

Samaa sanoi Vikesin puheenjohtaja Juha Rekola, jonka mielestä sananvapaus on ikään kuin supervapaus, joka tukee muita kansalasioikeuksia.

”Demokratia ja sananvapaus tukevat toisiaan – ei ole toista ilman toista. Jos et tiedä, etkä saa sanoa, niin on vaikeaa puolustaa muitakaan oikeuksia.”

Suomen suunta ehdottoman väärä

Vaikka suuria ongelmia kuuluu tämän tästä vaikkapa Turkista ja Puolasta, on Suomenkin suunta Rekolasta ehdottoman väärä. Kaikkialla lehdistönvapaus on kovilla, etenkin poliitikkojen kynsissä.

”Puolustusministeri käytti Ylen paikkansa pitävästä uutisesta sanaa valeuutinen, ja useat ministeriöt ovat ottaneet eduskunnasta mallia vierailijalistojen tuhoamisessa neuvostoliittolaisen avoimuuden hengessä”, Rekola luetteli. ”Sipilägatesta voisi pitää oman keskustelutilaisuutensa, eikä kauan ole siitäkään, kun valtioneuvoston kanslia uhkaili omaa valokuvaajansa oikeudenkäynnillä vain sen tähden, ettei se pitänyt kuvaajan johtavista poliitikoista ottamista valokuvista.”

Poliitikkojen asenteet valuvat yhteiskunnassa alaspäin virkamiehistöön ja muuallekin, Rekola sanoi. Hän muistutti myös, että Migri on tehnyt lukuisia päätöksiä, joissa toimittajille Somaliasta, Afganistanista ja Irakista on sanottu, että jos terroristit kerran kieltävät sinua kirjoittamasta, niin älä sitten kirjoita, ja mene takaisin.

Ratkaisuja: rahoitusta ja poliittista ajattelua

Kehitysyhteistyön keinoilla voidaan osaltaan auttaa sananvapauden ja demokratian tilaa maailmalla. VIkesillä on paljon mediahankkeita ja Demo ry toimii poliittisten puolueiden kanssa kehitysmaissa.

Anu Juvonen toivoi, että muutkin kehitysyhteistyön tekijät muistaisivat puolueet: liian harva tuntee kohdemaan poliittisen kontekstin riittävän hyvin. Se ei riitä, että tietää milloin vaalit pidetään.

”Halutaan tai ei, puolueilla on merkitys”, Juvonen sanoi. ”Poliittiset puolueet ovat viime kädessä vastuussa kansallisesta kehityksestä. Mikään muu taho ei voi hoitaa kaikkia niille kuuluvia tärkeitä tehtäviä.”

Kehityspolitiikan neuvonantaja Lotta Valtonen ulkoministeriöstä sanoi, että Suomi antoi kehitysyhteistyötä suoraan demokratiatukeen 34,5 miljoonaa euroa vuonna 2016. Suomi tukee myös tasa-arvotyötä, joka usein tukee demokratiaa, ja myös EU:n kautta annettavasta avusta 15 prosentin siivu menee demokratiatyöhön.

Rahalla tuetaan esimerkiksi poliittisia instituutioita, hallintoa ja oikeuslaitosta, verotusta, kansalaisyhteiskuntaa ja sananvapautta. Tuki demokratialla on laskenut muun kehitysyhteistyön mukana, kun Suomi on leikannut apuaan.
”Koen, että demokratiatuki voisi olla näkyvämpää ja se voisi saada tärkeämmän roolin Suomen kehitysyhteistyössä”, Valtonen sanoi. ”Se voisi olla myös tärkeässä roolissa kansainvälisessä konfliktinratkaisussa.”

Suomella on Valtosen mukaan hyvä maine: pitkä perinne puolueiden dialogista ja konsensuspolitiikasta, naisten hyvä osallistuminen, korkea koulutusaste ja toimiva oikeusvaltio tunnetaan maailmalla. Monet maat luottavat Suomeen siksikin, että meillä ei ole siirtomaahistoriaa.

”Suomesta voisi tulla demokratiatuen suurmaa”, Valtonen sanoi.

Teksti ja kuva: Esa Salminen