Skip to main content
Olen eurooppalainenUutiset

Kenen vastuulla on edistää moninaisuutta, pohditaan Moninaisempi media -podcastin toisessa jaksossa

Kirjoittajalta 11.7.2022Ei kommentteja

Median toimintatavat heijastelevat ympäröivää yhteiskuntaa,  ja siksi myös muutos lähtee ylhäältä. Yksittäinen toimittaja voi edistää median moninaisuutta tarkastelemalla kriittisesti omia lähtökohtiaan ja niiden vaikutusta työnsä tuloksiin, toteaa toimittaja Ndéla Faye.

Kuvassa Liselott Lindström ja Ndéla Faye

Liselott Lindström haastatteli Ndéla Fayea. Kuva: Esa Salminen. 

Kenen vastuulla on edistää moninaisuutta? Mitä mahdollisuuksia ja vaikeuksia eettisiin valintoihin sisältyy?  

Näistä kysymyksistä Vikesin Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin -podcast-sarjan toisessa osassa keskustelevat Ndéla Faye ja Liselott Lindström. Faye on maailmalla kasvanut ja vastikään Suomeen paluumuuttanut freelance-toimittaja, jonka kirjoituksia ovat julkaisseet kansainvälisistä medioista muun muassa The Guardian, HuffPost ja CNN sekä Suomessa esimerkiksi Yle, Maailman Kuvalehti ja Image. Häntä haastatellut Lindström on geopolitiikasta kiinnostunut palkittu freelance-toimittaja, joka seuraa Suomea ja Baltian maita SVT:lle ja kirjoittaa analyyseja ja artikkeleita Afrikkaa koskevista aiheista suomalaisessa mediassa.  

Podcast-sarjan ensimmäisessä osassa Adile Sevimli ja Heli Keskinen totesivat, että vähemmistöryhmien ääni ei useinkaan pääse riittävästi kuuluviin edes sellaisissa medioissa, jotka pitävät itseään ja sisältöjään moniäänisinä. Fayen mukaan tämä on seurausta siitä, että suomalaiset toimittajat ovat pitkälti valkoisia, keskiluokkaisia, vammattomia ja cis-sukupuolisia. Toimittajien samantapaiset lähtökohdat vaikuttavat suoraan siihen, kenen ääni mediassa kuuluu. 

”Jos toimituksessa joka ikinen työntekijä näyttää samalta ja ajattelee samalla tavalla, on vaikeaa nähdä kuplan ulkopuolelle”, Faye tiivistää. 

Kun etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kuullaan mediassa, liikutaan Fayen mukaan usein samantapaisten, vahvasti etniseen identiteettiin liittyvien teemojen ympärillä. 

”Olemme aina puhumassa representaatiosta ja sen puutteesta sekä rasismista. Se on henkilökohtaisesti ja yhteiskunnallisesti puuduttavaa.” 

Rekrytointikäytäntöjen uudistaminen ei riitä, jos taustalla vaikuttavat ennakkoluulot eivät muutu 

 Faye toivoisi, että moniäänisyyden tarpeen tunnistamisesta siirryttäisiin seuraavalle eli toiminnan tasolle. Vastuuta media-alan muutoksesta ei voi sysätä yksittäisten toimittajien harteille. Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat väistämättä vahvasti myös toimitusten ja mediatalojen toimintatapoihin. 

 Fayen mukaan journalismi heijastelee ympäröivää yhteiskuntaa sekä instituutioiden että sisältöjen tasolla. Yleisöjen kiinnostuksella – tai mediayhtiön johdon oletuksilla siitä – on suuri vaikutus yksittäisen toimittajan työhön. 

 ”En koe, että minulla on freelancerina välttämättä hirveästi vaikutusvaltaa juttuaiheisiin”, hän sanoo. 

Sekä Faye että Lindström ovat työskennelleet Suomen lisäksi ulkomailla. Miten moniäänisyys toteutuu muualla? 

”Olen työskennellyt Ruotsissa, ja siellä toimituksissa näyttää ihan erilaiselta. Töissä on paljon enemmän maahanmuuttajataustaisia ja ihmisiä eri etnisistä ryhmistä”, Lindström kertoo. 

”Etenkin Euroopassa rakenteet ovat kaikissa maissa samankaltaisia”, Faye puolestaan toteaa. Hän viittaa Isossa-Britanniassa vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan yli 90 prosenttia maassa työskentelevistä toimittajista on valkoisia. Jakauma eri etnisten ryhmien välillä ei vastaa maan väestörakennetta. 

”Luulen, että täällä vallitsee pitkälti ajatus, että etniset vähemmistöt eivät opiskele oikeissa korkeakouluissa tai oikeita aloja, että voisimme rekrytoida heitä”, Faye pohtii. 

Hän huomauttaa, että vaikka rekrytointikäytäntöjen uudistaminen on välttämätöntä moninaisuuden lisäämiseksi, se ei yksinään riitä. Mikään ei muutu, jos etniseen vähemmistöön kuuluvia rekrytoidaan toimitukseen, jonka toiminnan taustalla vaikuttavat rakenteellinen rasismi ja tiedostamattomat ennakkoluulot.  

Itsereflektion tulisi olla olennainen osa toimittajan työtä 

 Faye kaipaisi juttuihin lisää kontekstointia, vaikka kovien paineiden ja tulostavoitteiden alla toimiminen tuottaakin uutistoimituksille haasteita. Nopeatahtisessa sisällöntuotannossa on vaarana, että uutistapahtuman ymmärtämisen kannalta olennaiset taustatekijät jäävät käsittelemättä.  

Esimerkkinä Faye mainitsee syksyn 2020 uutisjutut, jotka käsittelivät Itä-Helsingissä asuvia, rikoksia tekeviä nuoria hyvin yksipuolisella tavalla. Puutteellisen kontekstoinnin takia ilmiön kiinnostavin puoli jäi käsittelemättä. 

”Maahanmuuttajuus ei ole se mielenkiintoinen tarina, vaan se, mitä näille nuorille on tapahtunut ja miksi he voivat niin huonosti.” 

Monet moninaisuuteen liittyvät puutteet toimitusten arjessa ja yksittäisten toimittajien työtavoissa johtuvat yhteiskunnan rakenteista ja päätöksenteosta, jossa vähemmistöt on marginalisoitu ja jätetty huomiotta. Yksittäinen toimittaja ei kuitenkaan voi pestä käsiään vastuusta. Fayen mukaan toimittajan tulee reflektoida omia ajatuksiaan ja työtapojaan. On tärkeää ymmärtää, miten oma tausta ja identiteetti vaikuttavat siihen, miten maailmaa tarkastelee ja millaisiin juttuaiheisiin tarttuu.

”Toimittajilla on vastuu yksilötasolla, mutta myös yhteiskunnallisella tasolla.” 

 Faye toivoo, että suomalaisella mediakentällä siirryttäisiin nyt mahdollisimman pian puheesta tekoihin moniäänisyyden edistämiseksi – sekä sisältöjen että tekijöiden osalta. 

”Toivoisin konkreettisia tekoja sen sijaan, että koulutetaan valkoisia toimituksia, että miten tehdä tarinoista moniäänisempiä. Voisimmeko saada toimituksiin ja päättäjätasolle ihan oikeasti ihmisiä sen lokeron ulkopuolelta?” 

Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin -podcastin seuraavassa jaksossa toimittajat Matleena Ylikoski ja Nadja Mikkonen keskustelevat siitä, kenellä on oikeus puhua ja miten voi tarjota tilaa oppimiselle vastakkainasettelun sijaan. Kaikki sarjan jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa. 

 Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin -podcast on osa Vikesin EU-rahoitteista Olen eurooppalainen -hanketta. Myös Kordelinin säätiö on ollut mukana rahoittamassa podcastia.  

Moninaisempi media -podcast-sarjan toisessa osassa Ndéla Faye ja Liselott Lindström pohtivat, kenen vastuulla on edistää moninaisuutta ja millaisia mahdollisuuksia ja vaikeuksia eettisiin valintoihin sisältyy. Kaikki jaksot ovat nyt kuunneltavissa Spotifyssa.

Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin -podcast on osa Vikesin EU-rahoitteista Olen eurooppalainen -hanketta. Myös Kordelinin säätiö on ollut mukana rahoittamassa podcastia.