Skip to main content
Lehdistönvapauden päiväUutiset

Julkinen tiedonvälitys kamppailee itsenäisen asemansa puolesta

Kirjoittajalta 14.12.2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Vuosittain järjestettävässä Maailman lehdistönvapauden konferenssissa keskusteltiin journalismin ja median tilasta. Tilaisuus järjestettiin verkon kautta 9.-10. joulukuuta, ja se toi yhteen journalisteja, mediayhtiöitä, ihmisoikeusaktiiveja, juristeja, päättäjiä, tutkijoita ja järjestöjä.

Cilla Benkö ja Amin Alhassan

Cilla Benkö Ruotsista ja Amin Alhassan Ghanasta keskustelivat yleisradioiden tilasta.

Julkinen tiedonvälitys, tai tuttavallisemmin yleisradiotoiminta, on viime vuosina joutunut monenlaisten paineiden kohteeksi ympäri maailman.

Maailman lehdistönvapauden konferenssissa kävi ilmi, että jopa ikoninen Sveriges Radio on joutunut kamppailemaan itsenäisen asemansa ja rahoituksensa puolesta. Yksi syy on mediamarkkinoiden pirstaloituminen.

”Kansalliset mediamarkkinat Euroopassa eivät ole enää kovinkaan kansallisia”, selittää SR:n johtaja Cilla Benkö aihetta käsittelevässä paneelikeskustelussa.

Benkön mukaan julkinen tiedonvälitys joutuu kamppailemaan kansainvälisiä mediajättejä vastaan. Globaalien toimijoiden budjetit ovat paljon suurempia kuin yleisradioyhtiöiden, mikä saa kansalaisten mediaan käyttämät rahat karkaamaan yhä useammin kansallisten rajojen ulkopuolelle. Samalla halu tukea yleisradiotoimintaa verovaroin saattaa olla heikentymässä.

Julkista tiedonvälitystä kuitenkin tarvitaan, Benkö painottaa. Tutkimus toisensa jälkeen on osoittanut, että vahvojen yleisradioyhtiöiden maissa kansalaiset ovat paremmin koulutettuja ja perillä yhteiskunnallisista asioista. Tilaa on sekä kaupallisille toimijoille että julkisesti rahoitetulle medialle.

Benkö on kuitenkin huolissaan yleisen poliittisen ilmapiirin muutoksesta.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa mediakenttä on niin politisoitunut, että saman katon alla asuvat ihmiset saattoivat saada täysin eri kuvan viime presidentinvaalien lopputuloksesta. Tämä sama kehityssuunta on havaittavissa myös Euroopassa.”

Ruotsissakin kysytään jo, onko vanha yleisradiotoimija puolueeton ja onko kaikkien osallistuttava sen rahoitukseen.

Paha julkinen tiedonvälitys

Kaikesta huolimatta Ruotsin yleisradion suosio on pysynyt tasaisena viimeiset 20 vuotta. Viimeksi tehdyssä mielipidemittauksessa lähes 74 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti luottavansa valtionmedian jakamaan tietoon.

Julkinen tiedonvälitys voi olla kuitenkin myös epäluotettavaa. Maissa, joissa yleisradiotoiminnalla ei ole itsenäistä roolia, vallanpitäjät käyttävät valtion mediayhtiöitä äänitorvinaan. Näin on käynyt muun muassa Kiinassa ja Venäjällä.

Monissa maissa valtio levittäytyy yhä laajemmalle mediakentässä. Esimerkiksi Puolassa valtion öljy-yhtiö osti vastikään 20 sanomalehteä.

Paneelikeskustelussa mukana ollut Ghanan valtiollisen mediayhtiön johtaja Amin Alhassan kertoo, että myös ghanalainen poliittinen eliitti haluaa hallita kansallista mediaa. Mutta sen sijaan, että poliitikot olisivat ottaneet julkisen tiedonvälityksen haltuunsa, ne pitävät tämän rahoituksen pienenä. Eliitti ei koe saavansa etua siitä, että yleisradioyhtiö tarjoaa moniäänistä, sivistävää ja totuudenmukaista tietoa.

”Saamme varoja vain silloin, kun valtiota huvittaa maksaa”, Alhassan sanoo.

Facebook erottaa jyvät akanoista

Mistä sitten erottaa hyvän valtiollisen median huonosta?

Ainakin Facebook luulee tietävänsä vastauksen, sillä se on ryhtynyt merkitsemään valtion kontrollissa olevia tiedonvälittäjiä. Listalla on muun muassa Kiinan, Iranin ja Venäjän valtionyrityksiä.

”Ajatus on hyvä”, sanoo Cilla Benkö. ”Mutta mitä syvemmälle asiaan perehtyy, sitä monimutkaisemmaksi se muuttuu.”

Benkö kysyy, pystyykö mediajätti todella selvittämään, miten itsenäisiä joidenkin maiden julkiset tiedonvälittäjät ovat? Vaarana on, että Facebook lähettää väärän signaalin käyttäjäkunnalleen.

Esimerkiksi Al Jazeera on Qatarin valtion rahoittama, mutta sen toimitus on itsenäinen. Facebook on kuitenkin liittänyt yhtiön mustalle listalleen. Al Jazeeran apulaismarkkinointijohtaja Michael Weaver pitää Facebookin toimintaa kömpelönä.

”Tällainen kontrolli on tarpeellista, mutta sitä ei saa käyttää väärin. Väitteet, ettei meillä olisi toimituksellista itsenäisyyttä, ovat vääriä.”

Kamppailu disinformaatiota vastaan

Valtiolliset mediat voivat parhaimmillaan olla ratkaisevassa roolissa koko mediakentän pelastustoimissa.

Britannian BBC aloitti vuonna 2019 hankkeen, jonka tarkoituksena on vähentää disinformaation eli tahallisesti harhaanjohtavan tiedon määrää maailmassa.

Tehtävä ei ole helppo.  BBC World Service -palvelun johtaja Jamie Anguson uskoo kuitenkin Trusted News Initiative -hankkeeseen, joka tuo yhteen toimijoita sekä mediayhtiöistä että ITC-alalta. Kumppaneiksi on saatu muun muassa Reuters, EBU, Washington Post, Facebook, Twitter ja Google. Globaalista etelästä ovat mukana intialainen The Hindu ja eteläafrikkalainen Mail & Guardian.

Disinformaation leviämistä estetään muun muassa tsunameista tutulla hälytysmenetelmällä, jossa verkoston kautta leviää varoitus väärästä tiedosta. Näin kävi esimerkiksi viime huhtikuussa, kun BBC:ksi naamioituneelta vale-Twitter-tililtä kerrottiin Boris Johnsonin kuolleen koronavirukseen.

Trusted News Initiative on ollut aktiivinen etenkin vaalien aikana. Yhteistyökokemusta on kertynyt jo Britannian, Yhdysvaltojen, Taiwanin ja Myanmarin vaaleista. Parhaillaan hanke keskittyy koronarokotteiseen liittyvän väärän tiedon patoamiseen.

Seuraavaksi koalitio kehittää vesileimaa luotettaville uutisille. Project Origin -hanke aikoo laittaa digitaalisen leiman esimerkiksi videoihin. Jos sisältöä manipuloidaan, vesileima haihtuu pois.

Anguson ei usko, että lainsäädäntö ja sääntely tulevat pysymään media-alan nopeassa kehityksessä mukana. Siksi myös jatkossa tullaan tarvitsemaan tiedotusvälineiden itsesääntelyä. Tärkeää olisi myös saada nykyistä suurempi määrä ihmisiä ymmärtämään, miten merkittävää luotettavan tiedon saaminen on.

Teksti: Jukka Aronen