Skip to main content
Lehdistönvapauden päiväUutiset

Journalistien murhat jäävät liian usein selvittämättä

Kirjoittajalta 11.12.202014 joulukuun, 2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Kun toimittaja tapetaan työssään, kyseessä on hyökkäys demokratian ytimeen. Journalistien murhien tutkimisessa on suuria ongelmia, vaikka tutkijat olisivatkin omistautuneita ja taitavia ammattilaisia, todettiin Maailman lehdistönvapauden konferenssissa 9. joulukuuta 2020.

Lehdistönvapauden päivän lähetyksessä puitiin muun muassa journalisti Jamal Khashoggin murhaa.

Saudiarabialainen toimittaja Jamal Khashoggi murhattiin kotimaansa konsulaatissa Turkissa 2. lokakuuta 2018.

Khashoggi oli terävä toisinajattelija ja kansainvälisesti tunnettu journalisti. Hänen murhastaan tuli suuri uutinen ja kansainvälinen selkkaus, mutta ei itsestään. Raa’asta, suunnitellusta murhasta piti tehdä asia.

”Vaikka murhan tutkinta paljasti lopulta raadollisia totuuksia Saudi-Arabian hallinnon huipulta, tutkimus oli hyvin hankalaa”, sanoo ihmisoikeustutkija Bach Avezdjanov.

Avezdjanovin mukaan tiedustelutietoihin oli vaikea päästä käsiksi siksikin, että Saudi-Arabialla on valtavasti poliittista pääomaa käytettäväksi, eikä Turkkikaan ole kunnostautunut avoimuudessa ihmisoikeusrintamalla. Erityinen ongelma oli se, että kansainväliseltä yhteisöltä puuttui rohkeutta selvittää toimittajan murha, kun sen jäljet johtivat vaikutusvaltaiseen eliittiin, saudien kuningashuoneeseen.

Sotarikoksia ja salaisuuksia

Vuoden 1993 jälkeen maailmassa on tapettu Unescon mukaan 1 424 journalistia, ja Jamal Khashoggi oli yksi heistä. Merkittävä osa heistä on saanut surmansa konfliktialueilla, kuten yhdysvaltalainen freelancer Christopher Allen Etelä-Sudanissa elokuussa 2018 tai ranskalaiset Ghislaine Dupont ja Claude Verlon Malissa marraskuussa 2013.

Dupontin ja Verlonin murha on auki seitsemän vuoden jälkeenkin, ja tutkinta hidasta. Tietoja on vaikea saada, kun murhaan liittyy terroristijärjestöjä ja Ranskan asevoimien salaisia tiedustelutietoja. Tutkintaa johtavan järjestön johtaja Danièle Gonod uskoo, että raskauttavat todisteet ovat olemassa, mutta asiaa ei haluta avattavan perusteellisesti.

Samoin Christopher Allenin murha on jäänyt selvittämättä, kuten kaikki yhdeksän muutakin toimittajamurhaa Etelä-Sudanissa viime vuosikymmenellä.

”Christopherin murhatutkintaa ei aloitettu, eikä todisteita ole aktiivisesti kerätty”, sanoo asiaa tutkinut ihmisoikeusjuristi Caoilfhionn Gallagher.

Gallagher on tiimeineen ja uhrin omaisten kanssa osoittanut, että Allenia ammuttiin päähän viidesti, kun hän oli tekemässä työtään. Kuvatodisteet osoittavat, että hänellä oli kamera kädessä, kun ensimmäinen laukaus osui sivusta. Tappajien tarkoituksena oli murhata työtään tekevä journalisti.

”Tutkimus ei lähde käyntiin, vaikka on syytä epäillä sotarikoksia, etenkin kun jälkikäteen Allenista levitettiin verkossa kuvia, jossa hänen ruumiinsa oli häväisty”, Gallagher sanoo.

Ei vain taistelukentillä

Toimittajia ei tapeta vain autoritäärisissä diktatuureissa ja sotaoloissa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on tapettu Unescon tilastojen mukaan 106 toimittajaa viimeisen 27 vuoden aikana, ja osa näistäkin murhista on selvittämättä. Yksi ratkaisemattomista tapauksista on korruptiota Maltalla tutkineen Daphne Caruana Galizian murha lokakuussa 2017.

”Jouduimme taistelemaan vuoden oikeudessa sen edestä, että murhatutkintaa ei johtaisi henkilö, jolla oli asiassa eturistiriita. Maltan oikeuslaitos on heikko, eikä EU pakota sitä muuttumaan”, sanoo journalisti Matthew Caruana Galizia, murhauhrin poika.

Apuna tutkinnassa on ollut alankomaalainen europarlamentaarikko Pieter Omtzigt. Hän tarjosi apuaan, koska omaisten sittemmin oikeaksi osoittautuneet epäilyt olivat vakavia. Hänen mukaansa Malta muistuttaa monella tapaa siirtomaata, ja presidentti on kuin monarkki, joka nimittää ympärilleen tärkeät päättäjät.

”Jos tällaisessa järjestelmässä on mätää, se leviää kaikkialle. Maltan järjestelmä on rakennettu niin, että kenenkään etuna ei ole keikuttaa venettä tai olla kriittinen”, Omtzigt sanoo.

Ryhtiliike tarvitaan

Jamal Khashoggin, Christopher Allenin, Caphne Caruana Galizian ja monien muiden toimittajien murhat eivät ole unohtuneet, koska pelottomasti uurastavat yksilöt ovat omistautuneet tutkinnalle. Instituutiot, muun muassa EU, ovat paljastuneet hätkähdyttävän heikoiksi.

”Minulle oli järkytys, kun Euroopan sosiaalidemokraattien kärkiehdokas Frans Timmermans kehui Maltan poliittista kehitystä julkisesti heti äitini murhan jälkeen”, muistelee Matthew Caruana Galizia.

Samaa paheksuu Pieter Omtzigt. Maltan BKT on kyllä noussut, mutta korruptio, rahanpesu ja oikeusvaltio ovat yhä huolestuttavassa tilassa Maltalla. Hänen mukaansa toimittajamurhia voitaisiin ennaltaehkäistä puuttumalla tiukasti näihin poliittisiin kysymyksiin.

”On vähättelevää esittää journalistien murhat yllätyksinä. Esimerkiksi Daphne Caruana Galizian murha ei ollut yllätys. Hän oli tutkinut pitkään korruptiota, ja tämä tapaus voitiin ennakoida ja se olisi voitu estää”, sanoo Cauilfhionn Gallagher.

Toimittajamurhien tutkimisesta keskusteltiin Maailman lehdistönvapauden konferenssissa 9.12.2020.

Teksti: Mikko Pelttari