Skip to main content
Kestävä kehitys ja journalismiUutiset

Itsevaltaisen johtajan pelikirja – näin demokratia rapautetaan

Kirjoittajalta 25.4.2022Ei kommentteja

Vikesin ja Maailma.netin koulutuksessa ammattikorkeakoulujen opiskelijat saivat rautaisannoksen demokratiaa. Ulkoministeriön Jussi Kanner kertoi, millä tavoin demokratiaa ja oikeusvaltiota tyypillisesti puretaan.

Jussi Kanner opiskelijoijen edessä maski kasvoillaan.

Jussi Kanner puhui opiskelijoille, joista osa oli paikan päällä, osa seurasi verkon ylitse. Kuva: Esa Salminen

Demokratialla ja oikeusvaltioilla ei mene maailmassa mitenkään kovin ruusuisesti.

Näin totesi tarkastaja Jussi Kanner ulkoministeriöstä Vikesin ja Maailma.netin järjestämässä koulutuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulussa 12. huhtikuuta.

Demokratian ja oikeusvaltioiden tilaa mitataan eri tavoin, mutta jokaisessa viesti on samansuuntainen. Autoritäärisissä maissa elää nykyään valtaosa maailman väestöstä.

”Trendiä selittää osittain koronaviruksen aiheuttama pandemia ja sen tuomat erityistoimet, jotka ovat pistäneet perustuslait koville monissa maissa”, Kanner sanoi.

Mutta jo ennen pandemiaa suunta oli monessa maassa heikentymään päin.

”Itsevaltaisen johtajan pelikirja”

Kanner esitteli opiskelijoille ”autoritäärisyyden pelikirjan”, eli viisikohtaisen listan, jota itsevaltainen hallinto tyypillisesti noudattaa demokratian rapauttamisessa. Termiä ovat käyttäneet ruotsalaiset demokratiainstituutit V-Dem ja International IDEA. Malli on tuttu monista Vikesinkin kumppanimaista, ja näin se toimii:

  1. Rajoitetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja syytetään niitä ulkovaltojen kätyreiksi, jos ne esimerkiksi saavat rahoitusta ulkomailta.
  2. Hyökätään vapaan median kimppuun ja häiritään median toimintaa. Säädetään lakeja, joilla voi rajata sananvapautta.
  3. Pelotellaan ja mustamaalataan tutkijoita ja tiedeyhteisön kriittisiä ääniä, jotta maassa esiintyy vähemmän neutraali kritiikkiä hallintoa kohtaan.
  4. Seuraavaksi hyökätään oikeusvaltion kimppuun. Nimitetään tuomareita, jotka tottelevat poliittista johtoa lain sijaan.
  5. Lopuksi estetään poliittisten kilpailijoiden ja opposition toiminta.

Myanmar ja Etiopia huolestuttavia

Pelikirjan mukaista kehitystä on nähty Kannerin mukaan esimerkiksi Brasiliassa, Unkarissa ja Intiassa, ja myös monissa vakaissa demokratioissa kehitys on liikkunut huonompaan suuntaan.

Erittäin huonoja esimerkkejä riittää, ja usein muutokset ovat paljon nopeampia kuin mitä pelikirja antaa ymmärtää. Yhtenä romahtajana Jussi Kanner nosti Myanmarin, jossa Vikesilläkin on toimintaa.

Siellä otettiin varovaisia askeleita kohti demokratiaa, kun Aung San Suu Kyin johtama puolue voitti 2015 vaalit pitkän sotilasjunttahallinnon jälkeen. Vuonna 2019 demokratialiikkeen vaalivoitto oli vielä suurempi, mutta armeijaa lähellä olevat puolueet totesivat ne laittomiksi ja pian sotilaat ottivat vallan takaisin itselleen.

Toinen huolestuttava maa on Etiopia, jossa pääministeri Abiy Ahmed sai Nobelin rauhapalkinnon vuonna 2019 solmittuaan pitkään odotetun rauhan Eritrean kanssa.

”Aika nopeasti sen jälkeen maassa kuitenkin alkoi aseellinen konflikti ja demokratiakehitys loppui siihen”, Kanner totesi.

Sambia, Hongkong ja ehkä Myanmar tuovat toivoa

Jonkin verran maailmasta löytyy myös positiivisia pilkahduksia.

Jussi Kanner nosti esimerkiksi Sambian, jossa opposition edustaja Hakainde Hichilema voitti vaalit viime vuonna, vaikka vallassa ollut puolue teki opposition vaalityöstä erittäin vaikeaa. Hichilema itsekin joutui pidätetyksi, mutta voitti vaalit silti.

Kannerille toivoa ovat tuoneet myös jo useamman vuoden aikana nähdyt massiiviset demokratiaa puolustavat mielenosoitukset eri maissa.

”Hongkongin mielenosoituksista on puhuttu paljon, ja Myanmarissakin on ollut suuria protesteja”, Kanner sanoi.

Massaprotesteja on nyt ollut pandemian tähden vähemmän, mutta pandemian hellittäessä demokratialiikkeet voivat taas saada uutta pontta. Eikä kaikki työ demokratian lujittamiseksi ole mennyt hukkaan Myanmarinkaan kaltaisissa maissa, Kanner sanoi.

”On toivoa, että kun juntta ennen pitkään saadaan pois vallasta, maa pystyy aloittamaan seuraavan demokratian vaiheen paremmalta tasolta.”

Vikesin ja Maailma.netin koulutus oli osa hanketta, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulujen media-alan opiskelijoita tekemään journalismia kestävästä kehityksestä, erityisesti ajankohtaisista sananvapaus- ja demokratiakysymyksistä.