Lehdistönvapauden päiväUutiset

Hyvä journalismi ei ole houkuttelevaa somessa – valheet leviävät paremmin

Kirjoittajalta 14.12.2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Tiedonvälitys on yhä useamman tahon käsissä, ja se on hyvä asia. Samalla kriittisen, totuudenmukaisen tiedon tuominen esiin voi olla hankalaa. Maailman lehdistönvapauden päivänä keskusteltiin siitä, onko journalismi voimissaan.

Marietje Schaake, Agnes Binagwaho ja Christophe Deloire.

Marietje Schaake, Agnes Binagwaho ja Christophe Deloire osallistuivat keskusteluun etänä.

”Moni tunnistaa journalismin tärkeyden tässä pandemiakriisissä, kun kriittinen, totuudellinen tieto koskettaakin suoraan omaa terveyttä ja selviytymistä”, sanoi Toimittajat ilman rajoja -järjestön johtaja, ranskalainen Christophe Deloire.

Silti Sars-2-koronaviruksen aiheuttama pandemia yhteiskunnallisine järistyksineen on aiheuttanut laatujournalismille myös ongelmia. Esimerkiksi matkustaminen seuraamaan autoritääristen maiden demokratiakehitystä on vaikeutunut, samoin talouslasku aiheuttaa painetta supistaa toimintoja, kun mainostajat käyttävät vähemmän rahaa.

Voisiko media kehittää sellaisia ratkaisuja akuuttiin kriisiin, jotka tukisivat vapaata, kriittistä tiedonvälitystä myös pidemmällä aikavälillä? Tämä oli kuuma debattiperuna Maailman lehdistönvapauden päivän konferenssissa 10. joulukuuta 2020.

Tekniikka ja rajat

Koronakriisi on vaatinut medialta paljon, mutta samaan aikaan tieteenvastaisten viestien ja salaliittoteorioiden vyöry vastuullisten medioiden ulkopuolella on ollut huikaiseva. Maailmanlaajuisessa pandemiassa valheellisella tai väärällä tiedolla voi olla vaarallisia seurauksia.

Digiturvallisuusekspertti Marietje Schaake uskoo, että digitaalisten jättiyritysten ikkuna itsesääntelyn hoitamiseksi kuntoon on umpeutunut. Kattavia toimia on odotettu, mutta niitä ei ole saatu aikaan. Facebook, Youtube ja kaltaisensa käyttävät käytännön journalistista valtaa päättäessään, mitkä viestit saavat liikkua ja mitkä eivät.

”Puhutaan paljon siitä, kuinka uusi teknologia disruptoi markkinoita. Meidän pitää pyrkiä nyt suojaamaan ne demokratialle tärkeät asiat, joita emme halua disruptoida eli häiritä”, Schaake sanoo.

Journalismi pulassa

”Sosiaalisessa mediassa journalististen ihanteiden seuraaminen voi olla haitta. Kriittisyys, huolellisuus ja objektiivisuus eivät takaa, että viesti leviäisi paremmin kuin valheellinen, puolueellinen viesti”, pohtii Christophe Deloire.

Samaa korosti Marietje Schaake, joka pitää erityisen huolestuttavana valheellisten tietojen välittämistä politiikan huipulta — viime aikainen trendi, joka on näkyvä myös länsimaissa.

”Tästä syntyy vaarallisia tilanteita erityisesti journalisteille ja aktivisteille, jotka suhtautuvat vallankäyttöön kriittisesti”, Schaake sanoo.

Christophe Deloiren mukaan vastuu on osin myös median. Ei riitä, että yleisölle tolkutetaan, että valtamediaan voi luottaa. Median on ensinnäkin oltava luottamuksen arvoinen, mutta myös pyrittävä luomaan alustoja, jossa kriittisyys ja luotettavuus ovat etuja.

Schaake ja Toimittajat ilman rajoja -järjestön Christophe Deloire ovat olleet mukana laatimassa Forum on Information & Democracy -järjestön 250 toimintaehdotusta ”infodemian” pysäyttämiseksi [https://informationdemocracy.org/2020/11/12/250-recommendations-on-how-to-stop-infodemics/]. Infodemialla viitataan tilanteeseen, jossa vihapuhe, propaganda ja väärät tiedot pääsevät leviämään lähes estämättä sosiaalisessa mediassa ja muilla verkkoalustoilla.

Suositukset on suunnattu pääasiassa lainsäätäjille ympäri maailmaa, ja ne sisältävät hyvin käytännöllisiä ja teknisiä suosituksia siitä, miten digitaalisia alustoja olisi säädeltävä, ja minkälaisia sanktioita ja vastuita niille voitaisiin sälyttää.

”On ollut analyysin aika, mutta nyt pitää pikku hiljaa alkaa vaatia tekoja”, Deloire summaa.

Teksti: Mikko Pelttari