Lehdistönvapauden päiväUutiset

Henna Virkkunen: Vapaa lehdistö tarvitsee tukea myös Euroopassa

Kirjoittajalta 7.12.2020Ei kommentteja
Vinjetti, jossa lehdistönvapauden päivän logo

Lehdistönvapaus on Euroopassa paremmalla tolalla kuin missään muussa maanosassa, mutta yllä häilyy synkkiä pilviä. EU pyrkii koronakriisin keskelläkin tukemaan vapaata lehdistöä, myös niissä maissa, joissa tilanne on verraten hyvä, sanoo europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Henna Virkkunen

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Hyvää: Suomessa on Euroopan unionin vapain lehdistö, ja muistakin maista edellä on vain Norja.

Huonoa: EU:n 27 jäsenmaasta vain yhdeksässä lehdistönvapaus on ”hyvällä tasolla”. Kuudessa maassa sananvapaus on ongelmissa, ja hännänhuipussa Bulgariassa tilanne on jo vakava.

Vaikka sananvapaus on yksi unionin edustamista tärkeimmistä eurooppalaisista arvoista, nykytilanteella ei voi ylpeillä: lehdistönvapaus on viime vuosikymmenen ajan kaventunut monessa maassa.

”Vaikka maailmanlaajuisesti toimittajamurhat ovat hieman vähentyneet, toimittajia on viime vuosikymmenellä tapettu myös EU:ssa. Erityisen huolestuttavaa on, että osa murhista on jäänyt selvittämättä”, sanoo Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja, europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Oikeusvaltio laskukurssissa

Covid-pandemia on osaltaan lisännyt huolta lehdistönvapauden tilasta. Jo keväällä Toimittajat ilman rajoja -järjestö esitti huolensa poikkeusolojen vaikutuksesta ilmaisunvapauteen. Euroopassa Unkari sääti keväällä lain, joka sallii ”väärän tiedon levittämisestä” jopa viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

Virkkusen mukaan enimmät poikkeuslait ovat onneksi jääneet väliaikaisiksi, mutta osa vallanpitäjistä voi nähdä poikkeustilanteessa mahdollisuuden nitistää kriittisiä ääniä.

”Mielestäni jokaisen poliitikon tehtävä on puolustaa vapaata lehdistöä, vaikka uutisointi ei aina miellyttäisi”, Virkkunen sanoo.

Euroopan unionilla on siis ongelma: kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet tiettyihin arvoihin, kuten edistämään vapautta ja demokratiaa. Jos joku jäsenmaa ei ole toimissaan näitä arvoja noudattanut, unionilla ei ole ollut liiemmin keinoja puuttua asiaan — ei, vaikka oikeusvaltiokehitys on ottanut taka-askeleita useissa jäsenmaissa.

Nyt syyskuussa 2020 Euroopan komissio julkaisi ensimmäisen oikeusvaltioraporttinsa, joka kiinnitti huomiota myös lehdistönvapauteen. Moni on toivonut, että raportista seuraisi toimenpiteitä, joilla komissio voisi ohjata esimerkiksi yhä autoritäärisemmiksi ajautuvia Puolaa ja Unkaria.

”EU-rahoitus on sidottava oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämä laki on saatava voimaan”, Virkkunen sanoo.

Virkkunen vaatii tiukkaa linjaa vihapuhetta vastaan

Suomen lehdistönvapaustilanteeseen Virkkunen on tyytyväinen, mutta välinpitämättömyyteen ei ole varaa. Lukutaito, digitaaliset kyvyt ja median moniarvoisuus ovat meillä hyvällä tolalla, esimerkit muualta Euroopasta osoittavat, että ne eivät ole itsestään selviä.

”Olen huolissani nuorten lukuinnon hiipumisesta, mutta myös vihapuheen ja toimittajien häirinnän yleistymisestä”, Virkkunen sanoo.

Vihapuhetta vastaan Virkkunen perää tiukkaa linjaa niin päättäjiltä kuin digiviestinnän jäteiltä. Vapaaehtoiset sopimukset suuryritysten kanssa eivät ole saaneet niitä kantamaan vastuutaan. Verkkosääntelyn tulevaisuudesta päätettäneen pian, samoin joulukuun alussa Euroopan komissio esitteli ”Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman”, jonka on tarkoitus muun muassa puuttua toimittajiin kohdistuvaan häirintään ja turvallisuusuhkiin.

”Valopilkkuja ei ole lehdistönvapausasioissa hetkeen näkynyt, mutta toivottavasti pian”.

  • Maailman lehdistönvapauden päivää vietetään 9. joulukuuta. Kansainvälinen lehdistönvapauden konferenssi 9.—10.12 verkossa. Rekisteröidy ja seuraa livenä.

Teksti: Mikko Pelttari