Skip to main content
UutisetYleinen

Euroopan unioni ja Afrikan unioni kohtaavat Brysselissä – mahtuvatko agendalle lehdistönvapaus ja demokratia?

Kirjoittajalta 17.2.2022Ei kommentteja

Vieraiden joukossa on muun muassa Afrikan eniten journalisteja vanginnut Egyptin presidentti Abdel Fattah Al-Sisi. Mutta keskittyvätkö keskustelut koronaan, investointeihin ja tulehtuneiden välien parantelemiseen?

Al-Sisi ja Michel kävelevät punaisella matolla

Egyptin presidentti Abdel Fattah Al-Sisi tapasi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin 16. helmikuuta 2022.
Kuva: Euroopan unioni

Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokous on lykkääntynyt pandemian tähden kahteen otteeseen, mutta nyt sitä istutaan Brysselissä 17.–18. helmikuuta.

Asialistalla on monia teemoja investoinneista rokotteisiin, maatalouteen ja turvallisuuteen. Näistä tärkeimmiksi teemoiksi noussevat pandemian jälkihoito, Euroopan investoinnit Afrikkaan ja turvallisuuskysymykset.

Ihmisoikeus- ja mediajärjestöt ovat toivoneet, että listalle mahtuisi myös tärkeitä keskusteluja median vapaudesta ja demokratiasta. Brysselin-vieraiden joukossa on esimerkiksi Egyptin presidentti Abdel Fattah Al-Sisi, joka tapaa erikseen Euroopan unionin komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tänään 17. helmikuuta.

Sekä Committee to Protect Journalists että The International Federation of Journalists ovat vedonneet, että von der Leyen ja muut Euroopan johtajat ottaisivat puheeksi sen, että Al-Sisi on vanginnut 27 journalistia vain työnsä tekemisestä.

IFJ:n pääsihteeri Anthony Bellanger sanoi, että EU:n ja Belgian johtajilla on nyt ennennäkemätön mahdollisuus antaa Al-Sisille viesti siitä, että Eurooppa ei tee hänen hallituksensa kanssa yhteistyötä ennen kuin median sortaminen loppuu.

Myös Amnesty International on vedonnut, että median ja muun kansalaisyhteiskunnan tila nousisi keskusteluihin.

Perutaanko Tansanian medialaki?

Toinen lehdistönvapauden kannalta tärkeä vieras on Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan, joka tapasi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin jo kokouksen alla maanantaina 14. helmikuuta.

Presidenttien agendalla olivat kauppasuhteet. Järjestöt ovat toivoneet, että johtajat ja diplomaatit ottaisivat puheeksi Tansanian medialain, joka rajoittaa lehdistönvapautta.

Suluhu Hassanin vasta vähän aikaa kestäneellä kaudella lehdistönvapaus on Vikesin kumppanien mukaanparantunut, ja useat aiemman presidentin John Magufulin kieltämät mediat ovat saaneet toimilupiaan takaisin.

”Toimitusten annetaan toimia itsenäisemmin”, sanoi Tansanian MCT-järjestön Sifaa Hassan haastattelussamme joulukuussa. ”Mutta lehdistönvapautta pitää vielä vahvistaa. Lehdistönvapautta rajoittavat lait ovat edelleen voimassa.

Eurooppa haluaa paikata viilentyneitä välejä

Demokratia, ihmisoikeudet ja median toimintavapaus pääsevät luultavasti taas huippukokouksen päätöslauselmaan yleisellä ”lupaamme kunnioittaa” -tasolla. Eri asia on, kuinka painokkaasti Euroopan johtajat niitä korostavat.

Euroopan unionin ja Afrikan unionin välit eivät ole lämpimät. Politico analysoi, että Euroopan johtajat pyrkivät luultavasti paikkailemaan tulehtuneita välejä Afrikan johtajien kanssa.

Afrikan maat ovat olleet turhautuneita koronarokotusten rohmuamiseen ja siihen, että moni Euroopan maa sulki rajat Afrikan mailta omikron-muunnoksen löydyttyä. Afrikan maat ovat myös vaatineet rokotepatenteista luopumista, mutta Eurooppa haraa vastaan.

Ennen pandemiaa EU oli alkanut korostaa hyviä välejä Afrikkaan, mutta koronatoimet vetivät sittemmin mattoa hyvien aikomusten alta. Samaan aikaan Kiina on pitänyt Afrikan-suhteista huolta ja sijoittanut voimakkaasti mantereelle, ja samoin ovat Politicon mukaan tehneet Venäjä ja Turkki.

Voi olla, että tässä huippukokouksessa eurooppalaiset ovat tavallista nöyrempiä, kun välejä olisi syytä lämmitellä.

Afrikan johtajat pitävät usein Euroopan vaatimuksia demokratiasta ja ihmisoikeuksista ylimielisinä, ja nykyään niillä on varaa valita yhteistyökumppaneita myös sellaisten maiden joukosta, jotka eivät korosta demokratiaa, ihmisoikeuksia tai median vapautta.

Silti olisi toivottavaa, että eurooppalaiset edelleen puolustaisivat näitä arvoja rohkeasti, sillä maailmassa harva muu valtio niin tekee.