{"id":23991,"date":"2026-05-21T13:59:26","date_gmt":"2026-05-21T10:59:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vikes-fi.staging.hel8.wp-cloud.dev\/journalists-in-exile"},"modified":"2026-06-09T21:14:31","modified_gmt":"2026-06-09T18:14:31","slug":"journalists-in-exile","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vikes.fi\/en\/journalists-in-exile","title":{"rendered":"Journalists in exile"},"content":{"rendered":"<div class=\"et_pb_section_0 et_pb_section et_section_regular et_flex_section\">\n<div class=\"et_pb_row_0 et_pb_row et_flex_row preset--module--divi-row--default\">\n<div class=\"et_pb_column_0 et_pb_column et_flex_column et_pb_column_empty et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et_flex_column_6_24 et_flex_column_12_24_tablet et_flex_column_24_24_phone\"><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_column_1 et_pb_column et_flex_column et_pb_column_empty et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et_flex_column_6_24 et_flex_column_12_24_tablet et_flex_column_24_24_phone\"><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_column_2 et_pb_column et_flex_column et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et_flex_column_6_24 et_flex_column_12_24_tablet et_flex_column_24_24_phone\">\n<div class=\"et_pb_text_0 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h6>Open the digital article<\/h6>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_code_0 et_pb_code et_pb_module\"><div class=\"et_pb_code_inner\"><div class=\"_df_thumb \" id=\"df_23815\"  _slug=\"maanpakolaistoimittajat-suomessa\" data-title=\"maanpakolaistoimittajat-suomessa\" wpoptions=\"true\" thumb=\"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/suomessa-maanpaossa-kansi.png\" thumbtype=\"\" >Maanpakolaistoimittajat Suomessa<\/div><script class=\"df-shortcode-script\" nowprocket type=\"application\/javascript\">window.option_df_23815 = {\"outline\":[],\"autoEnableOutline\":\"false\",\"autoEnableThumbnail\":\"false\",\"overwritePDFOutline\":\"false\",\"direction\":\"1\",\"pageSize\":\"0\",\"source\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/maanpakolaistoimittajat-suomessa-2026.pdf\",\"wpOptions\":\"true\"}; if(window.DFLIP && window.DFLIP.parseBooks){window.DFLIP.parseBooks();}<\/script><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n<div class=\"et_pb_column_3 et_pb_column et-last-child et_flex_column et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et_flex_column_6_24 et_flex_column_12_24_tablet et_flex_column_24_24_phone\">\n<div class=\"et_pb_text_1 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h6>English summary<\/h6>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_code_1 et_pb_code et_pb_module\"><div class=\"et_pb_code_inner\"><div class=\"_df_thumb \" id=\"df_23830\"  _slug=\"journalists-living-in-exile\" data-title=\"journalists-living-in-exile\" wpoptions=\"true\" thumb=\"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/journalist-living-in-exile-in-finland.png\" thumbtype=\"\" >Journalists living in exile<\/div><script class=\"df-shortcode-script\" nowprocket type=\"application\/javascript\">window.option_df_23830 = {\"outline\":[],\"autoEnableOutline\":\"false\",\"autoEnableThumbnail\":\"false\",\"overwritePDFOutline\":\"false\",\"direction\":\"1\",\"pageSize\":\"0\",\"source\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/International-Press-Instituten_Raportti_EN_v03.pdf\",\"wpOptions\":\"true\"}; if(window.DFLIP && window.DFLIP.parseBooks){window.DFLIP.parseBooks();}<\/script><\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n<div class=\"et_pb_row_1 et_pb_row et_flex_row preset--module--divi-row--default\">\n<div class=\"et_pb_column_4 et_pb_column et_flex_column et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et_flex_column_12_24 et_flex_column_12_24_tablet et_flex_column_24_24_phone\">\n<div class=\"et_pb_text_2 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5><a href=\"#esipuhe\">ESIPUHE<\/a><\/h5>\n<h5>1. JOHDANTO<\/h5>\n<p>1.1. Selvityksen tausta ja tavoitteet<br \/>\n1.2. Mik\u00e4 on Medianvapauden kansainv\u00e4lisen tuen indeksi (IMFS)<br \/>\n1.3. Maanpaossa el\u00e4vien toimittajien m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t<br \/>\n1.4. T\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 k\u00e4ytetyt m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t   <\/p>\n<h5><a href=\"#kappale-2\">2. AINEISTO JA MENETELM\u00c4T<\/a><\/h5>\n<p>2.1. Haastattelut<br \/>\n2.2. Eettiset haasteet<br \/>\n2.3. Selvitykseen haastatellut maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat ja mediaty\u00f6ntekij\u00e4t  <\/p>\n<h5><a href=\"#kappale-3\">3. MAANPAOSSA EL\u00c4VIEN TOIMITTAJIEN M\u00c4\u00c4R\u00c4 SUOMESSA<\/a><\/h5>\n<p>3.1. Kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saavat toimittajat<br \/>\n3.2. Muut arviot maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien m\u00e4\u00e4rist\u00e4 <\/p>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n\n<div class=\"et_pb_column_5 et_pb_column et-last-child et_flex_column et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et_flex_column_12_24 et_flex_column_12_24_tablet et_flex_column_24_24_phone\">\n<div class=\"et_pb_text_3 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5><a href=\"#kappale-4\">4. MILLAISTA TUKEA SUOMESSA T\u00c4LL\u00c4 HETKELL\u00c4 TARJOTAAN?<\/a><\/h5>\n<p>4.1. Tukea yksitt\u00e4isilt\u00e4 henkil\u00f6ilt\u00e4<br \/>4.2. Pyrkimyst\u00e4 systemaattisuuteen<br \/>4.3. Tuki journalistisen ty\u00f6n jatkamiseen ollut sirpaleista ja lyhytj\u00e4nteist\u00e4<br \/>4.4. Tuen tavoittavuuden haasteet   <\/p>\n<h5><a href=\"#kappale-5\">5. SUOMESSA MAANPAOSSA EL\u00c4VIEN TOIMITTAJIEN KOKEMUKSIA TUEN TARPEESTA<\/a><\/h5>\n<p>5.1. \u201dEn voi koskaan kilpailla niiden kanssa, joiden \u00e4idinkieli on suomi\u201d<br \/>5.2. \u201dKun saavut Suomeen, astut pime\u00e4\u00e4n huoneeseen, jossa ei voi puhua\u201d<br \/>5.3. \u201dSuomi ohjaa meit\u00e4 matalapalkka-aloille\u201d<br \/>5.4. Harjoittelut ja vapaaehtoisty\u00f6t yhteis\u00f6medioissa viev\u00e4t eteenp\u00e4in<br \/>5.5. Turvallisuushuolet seuraavat toisinaan uuteen maahan<br \/>5.6. Henkil\u00f6kohtaisen tuen tarve kietoutuu ammatillisen tuen tarpeeseen     <\/p>\n<h5><a href=\"#kappale-6\">6. ESIMERKKI MUUALTA: LATVIA<\/a><\/h5>\n<p>6.1. Ven\u00e4l\u00e4iset maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat<br \/>6.2. Latvian \u201dp\u00f6hin\u00e4\u201d<br \/>6.3. Ven\u00e4l\u00e4iset maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat Suomessa  <\/p>\n<h5><\/h5>\n<h5><a href=\"#kappale-7\">7. SUOSITUKSET<\/a><\/h5>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n<div class=\"et_pb_row_2 et_pb_row et_flex_row preset--module--divi-row--default\">\n<div class=\"et_pb_column_6 et_pb_column et-last-child et_flex_column et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et_flex_column_24_24 et_flex_column_24_24_tablet et_flex_column_24_24_phone\">\n<div class=\"et_pb_text_4 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"esipuhe\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>Esipuhe<\/h5>\n<p>Suomen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys auttaa vaientamaan t\u00e4nne paenneita toimittajia<\/p>\n<p>Kuvittele olevasi riippumaton ven\u00e4l\u00e4inen toimittaja Pietarissa: Kerrot tekemiss\u00e4si jutuissa mit\u00e4 maassa tapahtuu, miten vaalit eiv\u00e4t ole rehellisi\u00e4 ja korruptio rehottaa. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vankilan uhka k\u00e4y liian suureksi. P\u00e4\u00e4t\u00e4t paeta. Ensimm\u00e4iseksi pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, minne?   <\/p>\n<p>Suomi on l\u00e4hell\u00e4, mutta ei kovin houkutteleva. H\u00e4t\u00e4viisumia ei voi saada, vaikka olisi todellinen uhka. Latviassa olisi vilkas maanpakolaistoimittajien yhteis\u00f6, ja etel\u00e4mp\u00e4\u00e4kin l\u00f6ytyisi enemm\u00e4n tukea. Suomi ei ole houkutteleva, ja harva t\u00e4nne on p\u00e4\u00e4tynytkin.   <\/p>\n<p>Jos p\u00e4\u00e4dyt kuitenkin Suomeen, t\u00f6rm\u00e4\u00e4t moniin vaikeuksiin. Kielitaito on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys ty\u00f6nteolle. Samanhenkisten yhteis\u00f6\u00e4 ei ole. Vain muutama pystyy tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 toimittajana ja el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 journalistina.   <\/p>\n<p>Turvan tarjoaminen ilman ty\u00f6n mahdollisuutta johtaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siihen, ett\u00e4 Suomeen tullut toimittaja on turvassa, mutta ei pysty en\u00e4\u00e4 harjoittamaan ammattiaan. Jos h\u00e4net on yritetty vaientaa, siin\u00e4 on onnistuttu. <\/p>\n<p>K\u00e4siss\u00e4si on selvitys maanpakoon l\u00e4hteneist\u00e4 toimittajista Suomessa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 selvitys kartoittaa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomessa asuvien maanpakolaistoimittajien asemaa. Selvityksen on tehnyt valtiotieteiden tohtori [HA1.1]Hinni Aarninsalo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026. Selvityksen on tilannut kahdeksan suomalaista sananvapausj\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Jokes-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittaman selvityksen tarkoituksena on ollut saada yleiskuva maanpakolaistoimittajista Suomessa, heid\u00e4n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4\u00e4n, kokemuksistaan ja mahdollisuuksista ty\u00f6skentelyyn. Aarninsalo teki ty\u00f6ns\u00e4 riippumattomana tutkijana, my\u00f6s riippumattomana tilaajista. Selvityksen suositukset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat Aarninsalon.     <\/p>\n<p>Kimmokkeena oli syksyll\u00e4 2025 julkaistu International Media Freedom Support -tutkimus. Se vertaili 30 maata sen perusteella, miten hyvin ne tukevat sananvapautta rajojensa ulkopuolella. <\/p>\n<p>Vaikka Suomen sis\u00e4ll\u00e4 sananvapaus on ollut maailman huippua, Suomi ei tue sananvapautta muualla. Pieni Latvia on maailman k\u00e4rke\u00e4, vauras Suomi selvityksen h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n<p>Aarninsalo nostaa selvityksess\u00e4 esiin lukuisia keinoja maanpakolaistoimittajien tilanteen parantamiseksi. N\u00e4ist\u00e4 keskeisi\u00e4 ovat h\u00e4t\u00e4viisumi, yhteis\u00f6medioiden parempi kohtelu ja ty\u00f6llist\u00e4mismahdollisuuksien parantaminen. <\/p>\n<p>H\u00e4t\u00e4viisumilla tarkoitetaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa pulaan joutunut toimittaja voisi perheens\u00e4 kanssa saada nopeasti p\u00e4\u00e4syn ulos ongelmallisesta tilanteesta. T\u00e4llaisia on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muissa maissa, mutta ei Suomessa. <\/p>\n<p>Yhteis\u00f6mediat ovat UNESCO:nkin suosittelema tapa lis\u00e4t\u00e4 moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4. Niiss\u00e4 maanpakolaistoimittajat voivat ty\u00f6skennell\u00e4 samasta maasta per\u00e4isin olevien toimittajien kanssa ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Yhteis\u00f6mediat tarvitsisivat tukea, tiloja ja teknologiaa.  <\/p>\n<p>Ty\u00f6skentelymahdollisuuksien parantaminen nousee t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 monien t\u00e4nne tulleiden toiveissa. Tukien sijaan he haluavat olla osa yhteis\u00f6\u00e4 ja tehd\u00e4 toimittajan t\u00f6it\u00e4, saada siit\u00e4 palkkaa. T\u00e4m\u00e4 vaatisi asennemuutosta my\u00f6s mediataloilta. Avoimempi suhtautuminen yhteisty\u00f6projekteihin ja harjoitteluiden mahdollistaminen auttaisivat t\u00e4nne tulleita.   <\/p>\n<p>T\u00e4nne maanpakolaisiksi tulevat toimittajat tarvitsevat luonnollisesti turvallisen paikan[HA2.1] el\u00e4\u00e4, siihen auttaa h\u00e4t\u00e4viisumi.<\/p>\n<p>Sen j\u00e4lkeen he tarvitsevat mahdollisuuden ty\u00f6skennell\u00e4, tehd\u00e4 journalismia joko Suomessa asuville maanmiehilleen, kotimaansa yleis\u00f6ille tai suomalaiselle yleis\u00f6lle. Yhteis\u00f6mediat ja suomalaisten mediayhti\u00f6iden suopeus auttaisivat siihen. <\/p>\n<p>Sananvapaus syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n - annetaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tuetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomi on sananvapauden hyv\u00e4osainen, ja siit\u00e4 syntyy velvollisuus tukea sanavapautta niiss\u00e4 maissa miss\u00e4 se on ahtaalla. <\/p>\n<p>Sananvapaus ja demokratia kulkevat k\u00e4sik\u00e4dess\u00e4. Tukemalla sananvapautta ulkomailla Suomi tukee my\u00f6s demokratiaa. Autorit\u00e4\u00e4risten, ep\u00e4demokraattisten voimien vahvistuminen ei ole v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Sit\u00e4 vastaan voi toimia, t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 kerrotuin keinoin.   <\/p>\n<p>Kotimaansa vallanpit\u00e4jist\u00e4 riippumattomien maanpakolaistoimittajien tukeminen - etenkin l\u00e4hialueilta tulevien - on my\u00f6s investointi kansalliseen turvallisuuteen. Tukemalla ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 riippumattomia toimittajia vastustetaan osaltaan Ven\u00e4j\u00e4n propagandan levi\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n<p>Helsingiss\u00e4 3.5.2026<\/p>\n<p>Esa M\u00e4kinen<br \/>Kristiina Markkanen<br \/>Salla Nazarenko<br \/>Kaijaleena Runsten<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n selvityksen rahoitti Journalistisen kulttuurin edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6 JOKES [HA3.1]ja selvityksen [HA4.1]ovat tilanneet seuraavat j\u00e4rjest\u00f6t:<\/p>\n<p>International Press Instituten Suomen-osasto<br \/>Toimittajat Ilman Rajoja Suomi ry<br \/>Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 Vikes<br \/>Suomen Journalistiliitto<br \/>Medialiitto<br \/>Helsingin Sanomain S\u00e4\u00e4ti\u00f6<br \/>Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta<br \/>Suomen Pen<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_5 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"kappale-1\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>1. JOHDANTO<\/h5>\n<h5>1.1. Selvityksen tausta ja tavoitteet<\/h5>\n<p>Maanpaossa tehty\u00e4 journalismia on kuvattu viime aikoina usein \u201duudeksi normaaliksi\u201d (Schl\u00e4pfer & Parkyn, 2024). Maanpakoon l\u00e4hteneet journalistit tai maanpaossa tehty journalismi eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n ole uutta. Ilmi\u00f6 on kuitenkin kasvanut \u2013 Euroopassa osin Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan my\u00f6t\u00e4 (Rodina & Dovbysh, 2025: 1; Badr, 2025). Toimittajat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6n mukaan vuonna 2025 tapettiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 67 journalistia ymp\u00e4ri maailmaa. Yli 500 toimittajaa istuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vankilassa yli 40 maassa. Tietyt maat korostuvat n\u00e4iss\u00e4 tilastoissa: Israelin asevoimat tappoi Gazassa l\u00e4hes puolet vuonna 2025 kuolleista toimittajista. Kiinan vankiloissa istuu noin viidennes kaikista tiedetyist\u00e4 vangituista toimittajista. (RSF, 2025.) Nyt maanpaossa tehty\u00e4 mediaa tukevissa eurooppalaisissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 pohditaan, tuetaanko seuraavaksi yhdysvaltalaista maanpaossa tehty\u00e4 journalismia.        <\/p>\n<p>Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana kansainv\u00e4liset media-alan tutkijat ja j\u00e4rjest\u00f6t ovat alkaneet uudella tavalla kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota maanpaossa tehtyyn journalismiin ja kotimaistaan pakeneviin toimittajiin. Nyt my\u00f6s keskeiset sanan- ja medianvapauden toimijat Suomessa ovat halunneet selvitt\u00e4\u00e4, kuinka paljon maassamme el\u00e4\u00e4 maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia, mink\u00e4laista tukea he tarvitsevat ja miten heid\u00e4n tukemistaan tulisi tulevaisuudessa kehitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 selvitys paneutuu n\u00e4ihin kysymyksiin.  <\/p>\n<p>Kimmoke selvityksen tekemiseen oli vuonna 2025 julkaistu ensimm\u00e4inen Kansainv\u00e4lisen mediatuen indeksi (Index on International Media Freedom Support IMFS), (Scott, Bunce, Maguire, Myers, 2025). Indeksi asettaa valtioita paremmuusj\u00e4rjestykseen sen perusteella, kuinka paljon ne tukevat medianvapautta ulkopolitiikassaan. Suomi sijoittui 30 maan joukossa sijalle 19, kaikkien Baltian maiden ja l\u00e4hes kaikkien pohjoismaiden taakse. Vain Islanti jakoi saman sijan Suomen kanssa.   <\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisen tuen indeksi tarkastelee kolmea eri osa-aluetta: 1) diplomaattiset keinot; 2) kehitysyhteisty\u00f6varojen k\u00e4ytt\u00f6 medianvapautta tukeviin ohjelmiin; 3) maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien turvallisuuden tukeminen suojelun ja tukiohjelmien kautta. Kolmannesta osa-alueesta Suomi sai nolla pistett\u00e4. Kaikista indeksin kolmesta osa-alueesta juuri kolmas on konkreettisin ja keskeisin tuen muoto vaarassa oleville journalisteille. (Scott ym. 2025.)      <\/p>\n<p>Indeksin tulos on silmiinpist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa sen kanssa, ett\u00e4 Suomi on systemaattisesti sijoittunut k\u00e4rkijoukkoon kotimaista medianvapautta mittaavassa Toimittajat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6n vuosittaisessa World Press Freedom Indeksiss\u00e4 (RSF, 2025) Laaja suomalaista mediaa ja lehdist\u00f6nvapausty\u00f6t\u00e4 edustava joukko kirjoitti vetoomuksessaan tasavallan presidentti Alexander Stubbille syyskuussa 2025, ett\u00e4 Suomen asema medianvapauden k\u00e4rkimaiden joukossa \u201dtuo Suomelle erityisen vastuun\u201d my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti. Allekirjoittaneet vetosivat presidentti Stubbiin, jotta h\u00e4n vaatisi kansainv\u00e4lisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 toimittajien tappamisen ja siit\u00e4 rankaisemattomuuden lopettamista Gazassa sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen median p\u00e4\u00e4sy\u00e4 alueelle. Lis\u00e4ksi presidentti\u00e4 vedottiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaan tiedonv\u00e4lityksen puolustaminen johdonmukaisesti Suomen ulkopolitiikan arvopohjaisena kulmakiven\u00e4 (Suomen Journalistiliitto, 2025). Stubb (2026) mainitsi asian pian vetoomuksen j\u00e4lkeen pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa YK:n yleiskokouksessa.   <\/p>\n<p>Monet t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatellut media-alan toimijat pit\u00e4v\u00e4t h\u00e4pe\u00e4llisen\u00e4 nykyist\u00e4 ristiriitaa kotimaisen medianvapauden ja kansainv\u00e4lisen tuen v\u00e4hyyden v\u00e4lill\u00e4. Suomen Journalistiliiton kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntija Salla Nazarenko (16.2.2026) kuvailee ristiriitaa n\u00e4in: <\/p>\n<p>\u201dSuomi kehuu t\u00e4ll\u00e4 sananvapauden k\u00e4rkipositiollaan, mutta meill\u00e4 ei ole humanit\u00e4\u00e4rist\u00e4 viisumia, ihmisoikeuspuolustajien auttamisohjelmat ovat surkeita, eik\u00e4 meill\u00e4 ollenkaan n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 maabr\u00e4ndiasiana. Suomessa ei muusta puhutakaan kuin valtion velasta, mutta millaisia resursseja n\u00e4m\u00e4 ihmiset olisivatkaan meille...Kyll\u00e4 se on h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 Suomelle. Suomi ei ollenkaan el\u00e4 kuten opettaa. Kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 arvopohjainen realismi on enemm\u00e4n kyynist\u00e4 realismia.\u201d   <\/p>\n<p>My\u00f6s t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatellut media-alan tutkijat pit\u00e4v\u00e4t Suomen olematonta tukea maanpakoon l\u00e4hteneille toimittajille huolestuttavana. \u201dKyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 on todella surullinen tilanne. Suomella olisi niin paljon enemm\u00e4n mahdollisuuksia auttaa maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia\u201d, toteaa Helsingin yliopiston apurahatutkija Olga Dovbysh (3.3.2026), joka on tutkinut ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maanpaossa tehty\u00e4 journalismia. Tampereen yliopistossa v\u00e4it\u00f6skirjaa median moni\u00e4\u00e4nisyydest\u00e4 kirjoittava Reetta Nousiainen (22.1.2026) kuvaa osuvasti mill\u00e4 tolalla Suomen tuki maanpakoon l\u00e4hteneille toimittajille on: \u201dMeilt\u00e4 puuttuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki rakenteet, eih\u00e4n meill\u00e4 oikeastaan ole edes kielt\u00e4 puhua t\u00e4st\u00e4 asiasta.\u201d   <\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastateltiin 22 maanpakoon l\u00e4htenytt\u00e4 toimittajaa. Valtaosa heist\u00e4 on ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. On silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka Suomella on Euroopan unionin pisin raja Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, el\u00e4\u00e4 Suomessa arviolta vain joitain kymmeni\u00e4 sielt\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia. Baltian maissa ja Keski-Euroopassa sen sijaan sijaitsevat ven\u00e4l\u00e4isten maanpaossa el\u00e4vien toimittajien keskittym\u00e4t.   <\/p>\n<p>Riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 p\u00e4in Eurooppaa maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat asuvat, heid\u00e4n tilanteensa on usein haastava. Maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia tarkastellaan eurooppalaisessa media-alan toimijoiden keskustelussa usein kahden erilaisen viitekehyksen kautta. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 heid\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n romantisoidun linssin l\u00e4pi, oman maansa demokratiakehityksen esitaistelijoina ja sananvapauden \u00e4\u00e4nitorvina sek\u00e4 tiedon tuojina autorit\u00e4\u00e4risist\u00e4 yhteiskunnista. Toisaalta heid\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n eurooppalaisella mediakentill\u00e4 usein media-alan \u2019toisina\u2019, toimittajina, joiden journalistisia kykyj\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 osaamista arvosteta. N\u00e4iden kahden viitekehyksen v\u00e4liss\u00e4 maanpaossa el\u00e4vien toimittajien t\u00e4ytyy yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusista asuinmaistaan oma paikkansa, yleens\u00e4 hyvin ep\u00e4varmoissa, vaihtelevissa ja haavoittuvaisissa olosuhteissa.    <\/p>\n<p>My\u00f6s t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatelluista maanpaossa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista suurin osa el\u00e4\u00e4 hyvin ep\u00e4varmassa ja haastavassa tilanteessa. Moni heist\u00e4 k\u00e4rsii mielenterveysongelmista: paniikkih\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, jatkuvista painajaisista, masennuksesta. Valtaosa on ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja tarrautuu muutamiin vapaaehtoisina tehtyihin tai ajoittaisiin freelance-t\u00f6ihin media-alalla. He uupuvat yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n samalla kouluttautua kuljettajaksi tai l\u00e4hihoitajaksi tai tehdess\u00e4\u00e4n siivoojan ty\u00f6t\u00e4. Yksi haastateltavista odottaa, milloin kunnan ty\u00f6llisyyspalveluiden virkailijan arvioima vuoden jonotusaika kotoutumiskoulutukseen p\u00e4\u00e4ttyy. Osa t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatelluista maanpakoon l\u00e4hteneist\u00e4 toimittajista kertoo, ett\u00e4 heid\u00e4n kokemuksensa Suomesta ei vastaa ennakko-odotuksia: he tiesiv\u00e4t Suomen olevan medianvapauden k\u00e4rkimaa, mutta toimittajanty\u00f6n jatkamiseen saatu tuki on ollut olematonta.     <\/p>\n<p>Maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat kokevat uuteen maahan tullessaan yleens\u00e4, ett\u00e4 vaikeuksien luonne muuttuu. Afganistanilainen, Yhdysvalloissa maanpaossa el\u00e4v\u00e4 toimittaja Faisal Karimi (2025) kirjoittaa Nieman Labin julkaisussa: \u201dFyysinen vaara vaihtuu institutionaaliseen, taloudelliseen, oikeudelliseen ja psykologiseen ep\u00e4varmuuteen.\u201d Vuonna 2025 taloudellinen tuki maanpaossa toimivalle medialle v\u00e4heni ymp\u00e4ri maailmaa, kun erityisesti Yhdysvallat leikkasi rajusti omaa kansainv\u00e4list\u00e4 tukeaan. Samaan aikaan sota Euroopassa on v\u00e4hent\u00e4nyt eurooppalaisten valtioiden rahoitusta maidensa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ille. (JX Fund, 2025; Spuravs & Alexandersson, 2026.) N\u00e4m\u00e4 muutokset ovat vaikuttaneet maanpaossa el\u00e4vien journalistien ja median tilanteeseen Euroopassa. Karimi uskoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken suurin uhka maanpaossa toimivalle medialle eiv\u00e4t ole autorit\u00e4\u00e4riset valtiot, vaan uusissa asuinmaissa tapahtuva uupuminen sek\u00e4 ep\u00e4varmuus toimeentulosta ja tulevaisuudesta.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 selvitys esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteen: mik\u00e4li Suomi haluaa esiinty\u00e4 medianvapauden k\u00e4rkimaana, sen on silloin tuettava my\u00f6s muualta tulevia, vaarassa olevia ja turvaa etsivi\u00e4 toimittajia. Turvallisen maahantulon mahdollistavan viisumij\u00e4rjestelm\u00e4n lis\u00e4ksi Suomen olisi tuettava maanpaossa el\u00e4vien toimittajien journalistisen ty\u00f6n jatkumisen mahdollisuuksia. T\u00e4m\u00e4 vaatii asennemuutosta my\u00f6s suomalaisella mediakent\u00e4ll\u00e4.  <\/p>\n<h5>1.2. Mik\u00e4 on Medianvapauden kansainv\u00e4lisen tuen indeksi (IMFS)<\/h5>\n<p>Mediavapauden kansainv\u00e4lisen tuen indeksi asettaa valtioita paremmuusj\u00e4rjestykseen sen perusteella, kuinka paljon ne tukevat median vapautta ulkopolitiikassaan (Scott ym, 2025, 3). The Index on International Media Freedom Support (IMFS) tarkastelee yhteens\u00e4 30 valtiota, mukaan luettuna Suomea, kolmella eri osa-alueella: 1) diplomaattiset keinot; 2) kehitysyhteisty\u00f6varojen k\u00e4ytt\u00f6 medianvapautta tukeviin ohjelmiin; 3) maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien turvallisuuden tukeminen suojelun ja tukiohjelmien kautta. Suomi sijoittui indeksiss\u00e4 sijalle 19, vaikka on kotimaista medianvapautta tarkasteltaessa ollut perinteisesti k\u00e4rkip\u00e4\u00e4ss\u00e4.     <\/p>\n<p>Indeksin tarkastelemat maat on valikoitu sen perusteella, ett\u00e4 ne ovat kaikki j\u00e4senin\u00e4 sek\u00e4 Taloudellisen yhteisty\u00f6n ja kehityksen j\u00e4rjest\u00f6 OECD:n kehitysapukomitea DAC:ssa (Development Assistance Commitee) ett\u00e4 medianvapauden yhteisty\u00f6elimess\u00e4 MFC (Media Freedom Coalition). Kaikki MFC:n j\u00e4senet ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, jossa j\u00e4senmaat lupautuvat mm. \u201cpuhumaan julkisesti ja toimimaan yhdess\u00e4\u201d median vapauden puolesta. OECD-DAC:n j\u00e4senin\u00e4 kaikki 30 maata taas ovat sitoutuneet kehitysyhteisty\u00f6n periaatteisiin, joista esimerkiksi yksi koskee median ja tiedonv\u00e4lityksen tukemiseen suunnatun rahoituksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4.   <\/p>\n<p>IMFS-indeksi tarkastelee ainoastaan sellaisia toimia, joita voidaan arvioida julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella. T\u00e4m\u00e4n vuoksi indeksin ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 useita t\u00e4rkeit\u00e4 kansainv\u00e4lisen mediavapauden tuen osa-alueita. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi muilla kuin kehitysyhteisty\u00f6varoilla rahoitetut j\u00e4rjest\u00f6sektorin toimet. Indeksi perustuu edellisen kalenterivuoden tietoihin, lukuun ottamatta virallista kehitysapua koskevia lukuja, jotka ovat raportointiviiveen takia kahden vuoden takaisia.<br \/>Indeksin taustalla on \u201dmuutoksen teoria\u201d. Se perustuu ajatukseen, jonka mukaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 valtioiden asettaminen paremmuusj\u00e4rjestykseen kannustaa maita toimimaan tulevaisuudessa paremmin. Yksi indeksin tekij\u00f6ist\u00e4, professori Martin Scott (11.3.2026) brittil\u00e4isest\u00e4 East Anglian yliopistosta on huolissaan, v\u00e4litt\u00e4\u00e4k\u00f6 kukaan tulevaisuudessa en\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisista indekseist\u00e4. \u201dSuurin huolemme on, ett\u00e4 nyt kun s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on uhattuna, t\u00e4llaiset indeksit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi niin, ett\u00e4 ne kannustaisivat maita lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n medianvapauden tukemista omien rajojensa ulkopuolella\u201d.      <\/p>\n<p>Toisaalta Scott (11.3.2026) n\u00e4kee, ett\u00e4 t\u00e4llainen indeksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajan mittaan, mitk\u00e4 maat edelleen haluavat tukea s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n jo Suomen sanan- ja medianvapauden toimijoiden huoli indeksin tuloksesta ja halu selvitt\u00e4\u00e4 asiaa tarkemmin kertoo, ett\u00e4 Suomi kuuluu edelleen n\u00e4iden maiden joukkoon. <\/p>\n<p>Indeksi tarkastelee kolmea eri osa-aluetta, joista voi saada eri m\u00e4\u00e4r\u00e4n pisteit\u00e4. Esimerkiksi diplomatian osa-alueella tietyist\u00e4 erikseen m\u00e4\u00e4ritellyist\u00e4 johtoteht\u00e4vist\u00e4 voi saada 5 pistett\u00e4 johtoroolia kohden. Kuitenkin esimerkiksi alueellisten j\u00e4rjest\u00f6jen tai tiettyihin aiheisiin suunnattujen j\u00e4rjest\u00f6jen johtajuus j\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kategorian ulkopuolelle. Vuoden 2025 indeksiss\u00e4 Suomi ei saanut t\u00e4st\u00e4 kategoriasta yht\u00e4\u00e4n pistett\u00e4, mutta kipuaa viidell\u00e4 pisteell\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in ensi vuoden indeksiss\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomi toimii MFC:n yhteispuheenjohtajana. Vuoden 2025 indeksiss\u00e4 Suomi sai kaksi pistett\u00e4 kahden eri j\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4senyydest\u00e4 ja yhden pisteen journalistien turvallisuutta tai tiedotusv\u00e4lineiden vapautta koskevien yhteisten julki- tai p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmien allekirjoittamisesta. Suomi ei ollut allekirjoittanut kaikkia indeksiin valikoituja julkilausumia ja j\u00e4i siksi paitsi t\u00e4ysist\u00e4 pisteit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kategoriassa.     <\/p>\n<p>Toisesta osa-alueesta, eli kehitysyhteisty\u00f6varojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 medianvapauden edist\u00e4miseen, Suomi sai yhteens\u00e4 viisi pistett\u00e4. Valtioille my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n yksi piste jokaista 0,1 prosenttia kohden, jonka maa on kohdentanut kehitysyhteisty\u00f6varoistaan medianvapauden edist\u00e4miseen. Mukaan lasketaan vain sellainen kohdistaminen, joka on raportoitu OECD:n j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kahden eri media-alaan liittyv\u00e4n koodin alle. Indeksin laatijat ovat tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 eri maat raportoivat tukea ep\u00e4systemaattisesti, mutta Scott (11.3.2026) alleviivaa, ett\u00e4 jokaisen maan vastuulla on raportoinnin systemaattisuus. Suomi sai t\u00e4ss\u00e4 kategoriassa yhden pisteen. Ruotsi taas sai kehitysyhteisty\u00f6varojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 korkeimmat pisteet kaikista maista, yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n. Tulos ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 Ruotsi on toistuvasti korostanut panostavansa demokratiakehitykseen eri maissa erityisesti rahoittamalla esimerkiksi riippumatonta mediaa. Koko kehitysyhteisty\u00f6varojen k\u00e4yt\u00f6n osa-alueella Suomi sai eniten pisteit\u00e4 kategoriassa, joka tarkastelee, miten hyvin valtio toteuttaa aiemmin lupaamansa panostuksen median kehitt\u00e4miseen.<br \/>Kolmannesta osa-alueesta, eli maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien suojelusta ja tukemisesta Suomi ei saanut yht\u00e4\u00e4n pistett\u00e4. Osittain siit\u00e4 syyst\u00e4 t\u00e4m\u00e4 selvitys keskittyy nimenomaan t\u00e4m\u00e4n osa-alueen tarkasteluun Suomen osalta. Indeksi\u00e4 tarkasteltaessa on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurella osalla maista on eniten parannettavaa juuri t\u00e4ll\u00e4 osa-alueella.         <\/p>\n<p>Turvallisuuden ja suojelun osa-alueessa annetaan pisteit\u00e4 kahdesta kategoriasta. Ensimm\u00e4inen kategoria koskee valtion h\u00e4t\u00e4viisumi- tai oleskelulupaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka nimenomaisesti on suunnattu maanpaossa oleville mediaty\u00f6ntekij\u00f6ille. T\u00e4llaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n olemassaolosta saa viisi pistett\u00e4. Esimerkiksi humanitaarista viisumia ei t\u00e4ss\u00e4 kategoriassa hyv\u00e4ksyt\u00e4 pisteiden arvoiseksi, vaikka sit\u00e4 on k\u00e4ytetty monissa maissa, esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa toimittajien nopean maahanp\u00e4\u00e4syn helpottamiseksi.<br \/>H\u00e4t\u00e4viisumij\u00e4rjestelm\u00e4 toimittajille on Media Freedom Coalitionin riippumattoman korkean tason oikeudellisten asiantuntijoiden paneelin suositus (Yeginsu, 2020). Paneelin vuonna 2020 antaman suosituksen mukaan vaarassa olevien toimittajien tukemisessa keskeinen toimi on h\u00e4t\u00e4viisumij\u00e4rjestelm\u00e4, sill\u00e4 se olisi \u201dtehokkain (ja periaatteellisin) tapa poistaa nykyiset esteet, joita vaarassa olevat toimittajat kohtaavat nykyisiss\u00e4 maahanmuuttomenettelyiss\u00e4\u201d. Suosituksen mukaan viisumi tulisi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 toimittajaa l\u00e4hinn\u00e4 olevassa, viisumia tarjoavan maan konsulaatissa niille media-alan ty\u00f6ntekij\u00f6ille, \u201djotka tarvitsevat v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tai kiireellist\u00e4 suojelua heihin ja\/tai heid\u00e4n perheisiins\u00e4 kohdistuvan jatkuvan uhan vuoksi, ja sen tulisi olla saatavilla siihen asti, kunnes riski on ohi\u201d. (Yeginsu, 2020, 89.)      <\/p>\n<p>Toiseksi turvallisuuden ja suojelun osa-alueessa annetaan pisteit\u00e4, mik\u00e4li valtio tukee kotimaassa ohjelmia tai aloitteita, jotka edist\u00e4v\u00e4t maanpaossa olevien toimittajien suojelua ja tukea. \u201dT\u00e4llaiset aloitteet voivat keskitty\u00e4 politiikkaan, edunvalvontaan, apurahoihin, koulutukseen tai avustusten my\u00f6nt\u00e4miseen\u2026\u201d (Scott ym. 2025: 25). Kaikki valtiot, jotka tukevat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4llaista ohjelmaa, saavat kolme pistett\u00e4. Ohjelma voidaan kuitenkin hyv\u00e4ksy\u00e4 indeksiin vain, jos se on raportoitu UNESCOn kansainv\u00e4lisess\u00e4 toimittajien kansallisten suojelumekanismien tietokannassa tai mik\u00e4li ohjelmaa on seurattu aiemmin mainitun korkean tason paneelin seurantaraporteissa.<br \/>Kiinnostavaa on, ett\u00e4 kaikki Pohjoismaat saivat nolla pistett\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 kolmannelta osa-alueelta, joka koski vaarassa olevien toimittajien suojelua. Sen sijaan kaikissa Baltian maissa oli indeksin mukaan vuonna 2024 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 toimittajille suunnattu h\u00e4t\u00e4viisumij\u00e4rjestelm\u00e4. Baltian maiden lis\u00e4ksi T\u0161ekiss\u00e4 ja Kanadassa on indeksin mukaan vastaava j\u00e4rjestelm\u00e4. Vain yksi maa saa indeksiss\u00e4 molemmista kategorioista t\u00e4ydet pisteet: Latvia. Latvialaisten j\u00e4rjest\u00f6jen ja maassa el\u00e4vien ven\u00e4l\u00e4isten toimittajien mukaan h\u00e4t\u00e4viisumeita ei ole kuitenkaan my\u00f6nnetty uusille tulijoille yli vuoteen. Sen sijaan Latvia keskittyy nyt tukemaan maassa jo olevia toimittajia (S\u012ble, 4.2.2026). Indeksin tekij\u00e4t eiv\u00e4t tarkista, kuinka viisumij\u00e4rjestelm\u00e4 toimii ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Martin Scottin (11.3.2026) mielest\u00e4 sill\u00e4 ei olekaan merkityst\u00e4 indeksin kannalta.          <br \/>\u201dMerkityst\u00e4 on sill\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen j\u00e4rjestelm\u00e4 on olemassa, sill\u00e4 se voi painostaa muita valtioita perustamaan samanlaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n omaan valtioonsa. Muiden toimijoiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on sitten varmistaa, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 oikeasti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n\u201d, Scott sanoo. <\/p>\n<p>Indeksin taustalla vaikuttavan muutoksen teorian n\u00e4k\u00f6kulmasta Scottin ajatus on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Toisaalta, mik\u00e4li on ilmeist\u00e4, ettei viisumij\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ole merkityst\u00e4 indeksiss\u00e4, voi se johtaa tulevaisuudessa siihen, etteiv\u00e4t maat virallisesti poista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 \u2013 ne vain lakkaavat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sit\u00e4. <\/p>\n<p>Yksi keskeinen kysymys indeksi\u00e4 tarkasteltaessa on, ovatko sen osa-alueet kesken\u00e4\u00e4n yht\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4. Martin Scott (11.3.2026) huomauttaa, ett\u00e4 painotukset vaihtelevat: diplomaattien silmiss\u00e4 keskeisi\u00e4 ovat usein diplomaattiset ponnistelut, kun taas kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n suuntautuneet toimijat korostavat kehitysyhteisty\u00f6varojen ohjaamista median vapauden tukemiseen. Median vapautta k\u00e4sittelev\u00e4n korkean tason oikeudellisten asiantuntijoiden paneelin suositusten mukaan kaikkein keskeisin toimi vaarassa olevien toimittajien tukemisessa on kuitenkin h\u00e4t\u00e4viisumij\u00e4rjestelm\u00e4, jota pidet\u00e4\u00e4n \u201ctehokkaimpana (ja periaatteellisimpana) tapana poistaa nykyiset esteet, joita vaarassa olevat toimittajat kohtaavat maahanmuuttomenettelyiss\u00e4\u201d (Yeginsu, C. 2020. 89).  <br \/>T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, ovatko sellaiset diplomaattiset toimet \u2014 joista voi kerty\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n pisteit\u00e4 esimerkiksi useissa organisaatioissa samanaikaisesti toimimisen kautta \u2014 aidosti yht\u00e4 merkityksellisi\u00e4 kuin konkreettiset mekanismit, kuten h\u00e4t\u00e4viisumij\u00e4rjestelm\u00e4n perustaminen? Indeksin tekij\u00e4t ovatkin Scottin (11.3.2026) mukaan tulleet siihen tulokseen, ettei kaikista j\u00e4rjest\u00f6jen johtorooleista voi tulevissa indekseiss\u00e4 saada yht\u00e4 paljon pisteit\u00e4 kuin ensimm\u00e4isess\u00e4. <\/p>\n<h5>1.3. Maanpaossa el\u00e4vien toimittajien m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t<\/h5>\n<p>Kuka on maanpaossa el\u00e4v\u00e4 toimittaja, mik\u00e4 on maanpaossa toimiva media ja mit\u00e4 on maanpaossa tehty journalismi? Onko henkil\u00f6 maanpaossa el\u00e4v\u00e4 toimittaja, jos h\u00e4n on kotimaassaan ty\u00f6skennellyt 10 vuotta toimittajana, mutta l\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n kotimaastaan ei ole 15 vuoteen ty\u00f6skennellyt toimittajana? Ent\u00e4 onko poliittisista syist\u00e4 maanpakoon l\u00e4htenyt henkil\u00f6 toimittaja, jos h\u00e4n alkaa kirjoittaa uudessa asuinmaassaan freelancerina juttuja diasporaa palvelevaan mediaan, aiheenaan uuden asuinmaan aiheet? Ent\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4nk\u00f6 maanpaossa tehdyksi journalismiksi sellainen toimitusty\u00f6, jota tehd\u00e4\u00e4n suomalaisessa mediassa kotimaisista aiheista, mutta tekij\u00e4 sattuu olemaan maanpakoon l\u00e4htenyt toimittaja? Selvityst\u00e4 tehdess\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 eri tahot m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t maanpaossa toimivan median, journalismin ja journalistit useilla erilaisilla tavoilla. T\u00e4m\u00e4 on tuonut haasteita aineiston ker\u00e4\u00e4miseen, sill\u00e4 eri haastateltavat ovat puhuneet eri asioista k\u00e4ytt\u00e4en silti samoja sanoja. Seuraava esimerkki kuvaa tilannetta hyvin:      <\/p>\n<p>\u201dHalusimme alun perin ottaa Suomenkin mukaan tutkimukseemme, mutta totesimme, ett\u00e4 maanpaossa tehty journalismi ja tuki sille ovat Suomessa niin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4timme Suomen kokonaan pois\u201d.<br \/>N\u00e4in sanoo haastattelussa Helsingin yliopiston apurahatutkija Olga Dovbysh (3.3.2026), jonka ty\u00f6ryhm\u00e4 on tutkinut ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maanpaossa tehty\u00e4 journalismia (Dovbysh, 2025). Ilman Dovbyshin selvennyst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 maanpaossa tehty journalismi h\u00e4nen tutkimusryhm\u00e4lleen tarkoittaa, voisi erehty\u00e4 luulemaan, ettei Suomessa ole juuri lainkaan ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia. Dovbyshin tutkijaryhm\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, jonka mukaan maanpaossa toimiva journalismi on suunnattu l\u00e4ht\u00f6maan yleis\u00f6lle, l\u00e4ht\u00f6maan kielill\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset toimittajat rajautuivat tutkimushankkeen ulkopuolelle. Tutkijoiden aineistossa vain yhden toimittajan haastattelu on tehty Suomessa.<br \/>Sen sijaan keskustelut useiden eri suomalaisten media- ja sananvapaustoimijoiden kanssa viittaavat usein ven\u00e4l\u00e4isiin, maanpakoon l\u00e4hteneisiin toimittajiin Suomessa. Suomalaiset toimijat puhuvat heist\u00e4 kuitenkin aivan eri kontekstissa kuin Dovbysh. Ven\u00e4l\u00e4iset toimittajat mainitaan yleens\u00e4 samassa kategoriassa muiden maahanmuuttajatoimittajien kanssa, ja keskeisen\u00e4 aiheena on ty\u00f6llistyminen suomalaiselle mediakent\u00e4lle.      <\/p>\n<p>Kun tarkastellaan eurooppalaisia maanpaossa tehty\u00e4 journalismia tukevia tahoja, k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 usein n\u00e4m\u00e4 tahot m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t maanpaossa toimivat mediat samoin kuin tutkija Olga Dovbysh. Esimerkiksi Saksassa toimiva JX Fund, joka tukee maanpaossa toimivia riippumattomia medioita maailmanlaajuisesti, nojaa omassa kriteerist\u00f6ss\u00e4\u00e4n samankaltaiseen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n kuin Dovbysh (JX Fund, 2024). J\u00e4rjest\u00f6n kriteereihin kuuluu, ett\u00e4 tuettujen medioiden p\u00e4\u00e4asiallinen yleis\u00f6 sijaitsee toimittajien l\u00e4ht\u00f6maassa, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 k\u00e4sittelee l\u00e4ht\u00f6maan ajankohtaisia kysymyksi\u00e4 ja ett\u00e4 se julkaistaan l\u00e4ht\u00f6maan kielill\u00e4. JX Fund tekee n\u00e4in selke\u00e4n eron diasporajournalismin ja maanpaossa toimivan journalismin v\u00e4lill\u00e4: j\u00e4rjest\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4, ettei sen tukema media tavoittele yleis\u00f6\u00e4\u00e4n ensisijaisesti diasporasta eik\u00e4 keskity diasporayhteis\u00f6\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 oleviin aiheisiin.   <\/p>\n<p>Toisaalta jotkut maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia k\u00e4sittelev\u00e4t tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneille toimittajille ja medioille voi hyvinkin olla olennaista \u201dkaikkien mahdollisten yleis\u00f6jen tavoittaminen\u201d (Yablokov & Gatov, 2025). Yhden, kenties tunnetuimman maanpaossa toimivan ven\u00e4l\u00e4isen median, Meduzan, lukijoista 60% on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja 40% muualla (Abramova, 23.3.2026). <\/p>\n<p>\u201dKoen, ett\u00e4 olemme silta n\u00e4iden eri yleis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4\u201d, Meduzan viestint\u00e4- ja varatoimitusjohtaja Katerina Abramova sanoo. Toimittajien ja medioiden luokitteleminen eri ryhmiin tavoitellun yleis\u00f6n perusteella ei siis ole lainkaan yksinkertaista, eik\u00e4 varsinkaan yksil\u00f6ist\u00e4 puhuttaessa mahdollista tai tavoiteltavaakaan. Euroopasta l\u00f6ytyy my\u00f6s paljon tahoja, jotka tukevat yksitt\u00e4isi\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia, eik\u00e4 heid\u00e4n kriteerist\u00f6ns\u00e4 m\u00e4\u00e4rittele journalistin tavoittelemaa yleis\u00f6\u00e4, vaan keskittyy tarjoamaan esimerkiksi joko taloudellista, psykososiaalista, laki- ja oikeusapua akuuttiin kriisiin tai ammatilliseen kehittymiseen.<br \/>On my\u00f6s hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikki maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat eiv\u00e4t halua tulla m\u00e4\u00e4ritellyiksi maanpaon kautta. Meduzan viestint\u00e4- ja varatoimitusjohtaja Abramova muotoilee t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman n\u00e4in:   <\/p>\n<p>\u201dSe kuulostaa silt\u00e4, kuin olisit toimittaja, jolla on erityistarpeita. Median rajoittaminen on kuitenkin niin yleist\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 emme me ole itse asiassa mitenk\u00e4\u00e4n erilaisia kuin muut. Katso Israelia tai vaikkapa Yhdysvaltoja, joissa ei ole yht\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voi tehd\u00e4 en\u00e4\u00e4 vapaata journalismia. Enemm\u00e4nkin me haluamme kuulua ryhm\u00e4\u00e4n journalisteja ja medioita, jotka turvaavat vapaan journalismin tulevaisuuden.\u201d   <\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 toiveesta huolimatta suurin osa maanpaossa toimivista medioista erottuu esimerkiksi Euroopassa paikallisista medioista siin\u00e4, ett\u00e4 ne ovat p\u00e4\u00e4osin riippuvaisia taloudellisesta tuesta, jota ne saavat s\u00e4\u00e4ti\u00f6ilt\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 ja eri maiden hallituksilta. Osittain t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 median yleis\u00f6 vaikkapa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei voi turvallisesti tukea maanpaossa toimivaa mediaa, koska Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Meduza on julistettu ep\u00e4toivottavaksi organisaatioksi. Poiketen monista muista maanpaossa toimivista medioista, Meduza on onnistunut ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahoitusta my\u00f6s esimerkiksi kirjamyyntien ja kansainv\u00e4listen lahjoitusten kautta.<br \/>Toinen keskeinen m\u00e4\u00e4rittelykysymys on itse maanpako. Yleisk\u00e4sityksen mukaan maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat on joko pakotettu l\u00e4htem\u00e4\u00e4n maastaan tai he ovat valinneet l\u00e4hte\u00e4 esimerkiksi siksi, ett\u00e4 riippumatonta journalismia on ollut mahdotonta tehd\u00e4 kotimaassa. Mutta ovatko maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat niit\u00e4, jotka ovat joutuneet l\u00e4htem\u00e4\u00e4n nimenomaan toimittajan ammatin vuoksi vai my\u00f6s niit\u00e4, jotka ovat l\u00e4hteneet muista syist\u00e4 mutta sattuvat olemaan toimittajia?    <\/p>\n<p>Havainnollistava esimerkki t\u00e4m\u00e4n kysymyksen merkityksest\u00e4 on JX Fundin p\u00e4\u00e4t\u00f6s koskien ukrainalaisia medioita. Alun perin j\u00e4rjest\u00f6 tuki ukrainalaisia medioita, mutta luopui siit\u00e4, koska Ukrainassa journalistin on JX Fundin mukaan sodasta huolimatta mahdollista toimia maassaan ilman rajoituksia. <\/p>\n<p>\u201dMe tuemme mediaa niist\u00e4 maista, joissa sensuroidaan vapaata mediaa, tai joissa toimittajat ovat vaarassa ty\u00f6ns\u00e4 vuoksi\u201d, sanoo JX Fundin ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Dina Khaskelberg (16.3.2026). L\u00e4ht\u00f6maan suhde riippumattomaan mediaan nousi siis ratkaisevaksi tekij\u00e4ksi. <\/p>\n<p>M\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 keskeiseksi nousee se, halutaanko tukea tai tutkia tehty\u00e4 journalismia vai syit\u00e4 siihen, miksi journalismia ei voi en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Usein jo tehty\u00e4 journalismia kriteerin\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4t tutkimukset tai apurahahaut j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ulkopuolelleen suuren joukon maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia. N\u00e4m\u00e4 toimittajat eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 v\u00e4yl\u00e4\u00e4 jatkaa ty\u00f6ntekoaan tai he vaihtavat alaa, mutta palaavat journalismin pariin satunnaisesti, esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta. On yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden ep\u00e4varmoissa tilanteissa el\u00e4vien, ty\u00f6tt\u00f6mien tai tahtomattaan alaa vaihtaneiden toimittajien tilannetta, jotta heit\u00e4 voitaisiin paremmin tukea. Selke\u00e4 valtaosa Suomessa el\u00e4vist\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneist\u00e4 toimittajista kuuluu t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n.    <\/p>\n<p>Maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat syyt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s omana ryhm\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastateltujen Suomen media- ja sananvapaustoimijoiden keskuudessa maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kahdesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: osa puhuu heist\u00e4 osana maahanmuuttajatoimittajien ryhm\u00e4\u00e4, kun taas toiset n\u00e4kev\u00e4t heid\u00e4t osana laajempaa ihmisoikeus- ja sananvapaustaistelijoiden ryhm\u00e4\u00e4. On hyv\u00e4 tarkastella molempien l\u00e4hestymistapojen hyvi\u00e4 ja huonoja puolia. <\/p>\n<p>Silloin kun tavoitteena on esimerkiksi keskustella kaikkien maahan muuttaneiden toimittajien tuen tarpeista tai integraatiosta uuteen yhteiskuntaan, ei vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 jaottelu maanpaossa el\u00e4viin ja muihin maahanmuuttajatoimittajiin ole tarpeen. Monet integroitumisen haasteet koskevat niin maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia kuin kaikkia maahan muuttaneita toimittajia. Samoin kun puhutaan esimerkiksi residenssipaikkojen tarjoamisesta kaikille sananvapauden puolustajille, toimittajista voidaan hyvin puhua osana t\u00e4t\u00e4 laajempaa ryhm\u00e4\u00e4.  <\/p>\n<p>Miksi siis on tarve joskus puhua nimenomaan maanpaossa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista? Osa tutkijoista korostaa maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tutkimista omana ryhm\u00e4n\u00e4\u00e4n, koska maanpakoon l\u00e4hteminen saattaa esimerkiksi muuttaa toimittajien k\u00e4sityksi\u00e4 heid\u00e4n roolistaan yhteiskunnassa ja tavoitteistaan, joita he ajavat journalistin ty\u00f6n kautta (O\u2019Loughlin & Schafraad, 2016). Maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia kuvataan usein my\u00f6s kahden maailman v\u00e4liss\u00e4 el\u00e4viksi. Jokainen maahanmuuttaja el\u00e4\u00e4 tavallaan kahden maailman v\u00e4liss\u00e4, mutta maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat ovat erityisess\u00e4 tilanteessa: he tarvitsevat turvaa uudesta asuinmaastaan, mutta pysyv\u00e4t samalla kiinni l\u00e4ht\u00f6maansa yleis\u00f6iss\u00e4 ja aiheissa \u2013 ainakin jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4, jonka mukaan maanpaossa tehty journalismi tavoittelee l\u00e4ht\u00f6maan yleis\u00f6j\u00e4. Jos et\u00e4isyys yleis\u00f6ihin ja aiheisiin kasvaa, toimittajan journalismi uhkaa muuttua tarpeettomaksi kotimaan yleis\u00f6ille. Siksi integroituminen uuteen yhteiskuntaan voi aiheuttaa ristiriitaisia kokemuksia maanpaossa el\u00e4ville toimittajille (O\u2019Loughlin & Schafraad, 2016).     <\/p>\n<p>Nimenomaan maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia koskeva tutkimus tai heille tarjottu tuki voivat tuottaa hy\u00f6tyj\u00e4 my\u00f6s journalismille laajemmin. Joidenkin tutkijoiden mukaan maanpaossa el\u00e4vien toimittajien kokemukset tarjoavat ainutlaatuisen n\u00e4k\u00f6kulman tarkastella niit\u00e4 haasteita, joita journalismi kohtaa ymp\u00e4ri maailmaa enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin (Wiik & Johansson, 2025). Sek\u00e4 Helsingin yliopiston apurahatutkija Olga Dovbysh (3.3.2026) ett\u00e4 JX Fundin ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Dina Khaskelberg (16.3.2026) nostavat esiin maanpaossa el\u00e4vien toimittajien luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyt tai esimerkiksi erityisosaamisen avoimen datan hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 journalismia varten. \u201dHe kokevat erilaisia haasteita, jotka liittyv\u00e4t tiedon hankintaan ja yleis\u00f6jen saavuttamiseen. Sit\u00e4 kautta heist\u00e4 on tullut hyvin luovia ja erityisen osaavia\u2026 Lis\u00e4ksi osa on joutunut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alusta asti omat teknologiset ratkaisunsa,\u201d sanoo Olga Dovbysh. H\u00e4n ja Khaskelberg korostavat, ett\u00e4 erityisesti yhteisty\u00f6 maanpaossa toimivien medioiden ja paikallisten medioiden kesken olisi hedelm\u00e4llist\u00e4 sek\u00e4 maanpaossa toimiville ett\u00e4 paikallisille medioille.     <\/p>\n<p>Lopulta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 kun puhutaan tuen tarpeesta maanpakolaisjournalisteille, ei heit\u00e4 tule typist\u00e4\u00e4 yhden identiteetin alle. He ovat l\u00e4ht\u00f6isin hyvin monenlaisista erilaisista kulttuureista, heill\u00e4 on vaihtelevia taustoja ja vainon kokemuksia. Samasta maastakin tulevilla on hyvin erilaisia taustoja ja kokemuksia kesken\u00e4\u00e4n (esim. Kohsravi, 2018). N\u00e4in ollen ennakko-oletus, jonka mukaan kaikki maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat haluaisivat esimerkiksi viett\u00e4\u00e4 aikaa toistensa kanssa tai toimisivat eri tilanteissa samoilla tavoin, on yksinkertaistava.   <\/p>\n<h5>1.4. T\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 k\u00e4ytetyt m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t<\/h5>\n<p>T\u00e4m\u00e4 selvitys tarkastelee maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien tuen tarvetta sen j\u00e4lkeen, kun he ovat paenneet l\u00e4ht\u00f6maastaan. K\u00e4yt\u00e4n kotimaan sijasta termi\u00e4 \u201dl\u00e4ht\u00f6maa\u201d, sill\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien suhde siihen maahan, josta he ovat paenneet vaihtelee. Siit\u00e4 maasta, jossa haastateltava haastatteluhetkell\u00e4 asuu, k\u00e4yt\u00e4n termi\u00e4 \u201dnykyinen asuinmaa\u201d, enk\u00e4 esimerkiksi \u201duusi kotimaa\u201d, joka olettaisi, ett\u00e4 pakolainen tuntee uuden asuinmaansa kodikseen. Pakolaisuutta koskevassa tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toisinaan termi\u00e4 \u201dvastaanottava maa\u201d, mutta koska se korostaa maan roolia aktiivisena toimijana ja pakolaisen roolia passiivisena, v\u00e4lt\u00e4n t\u00e4m\u00e4n termin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.   <\/p>\n<p>Selvitys ottaa huomioon laajan kirjon taustoja ja tavoitteita. Maanpakoon l\u00e4hd\u00f6n syyt ovat moninaisia ja usein p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4. Sen vuoksi t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 ei ole tehty karsintaa sen perusteella, ett\u00e4 joku henkil\u00f6 olisi paennut sotaa eik\u00e4 toimittajan ty\u00f6n vuoksi kokemaansa vainoa.  <\/p>\n<p>Jotkut t\u00e4h\u00e4n selvitykseen osallistuneet haluaisivat tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 suomeksi tai ruotsiksi ja ty\u00f6skennell\u00e4 nimenomaan suomalaiselle yleis\u00f6lle. He n\u00e4kev\u00e4t, ett\u00e4 heill\u00e4 on sellaista osaamista l\u00e4ht\u00f6maastaan, jota suomalaisista toimituksista ei l\u00f6ydy, ja kokevat, ett\u00e4 heist\u00e4 voisi olla hy\u00f6ty\u00e4 suomalaisille medioille ja niiden yleis\u00f6ille. Toiset haluavat nimenomaan ty\u00f6skennell\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maansa kielell\u00e4 muille samasta maasta l\u00e4hteneille maahanmuuttajille. Osalla on pyrkimys parantaa t\u00e4lle yleis\u00f6lle tarjotun journalismin laatua. Jotkut taas haluavat ty\u00f6skennell\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maan yleis\u00f6lle, koska sielt\u00e4 puuttuu esimerkiksi heid\u00e4n seuraamaansa erityisalan journalismia tai koska he haluavat k\u00e4sitell\u00e4 maansa hallintoa kriittisesti. Osalla kaikki n\u00e4m\u00e4 toiveet kietoutuvat toisiinsa, eik\u00e4 ole mahdollista erotella toimittajia tavoitellun yleis\u00f6n mukaan.     <\/p>\n<p>On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, ett\u00e4 juuri m\u00e4\u00e4rittelyn haastavuus on yksi syy siihen, miksi t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 ei esitet\u00e4 tarkkoja lukum\u00e4\u00e4ri\u00e4 maanpaossa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista. Koska eri tahot m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t toimittajan ja maanpaon eri tavoin, tarkkoihin lukuihin pyrkiminen olisi mahdotonta. Toimittajan titteli\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen ihminen ei tarvitse virallisia p\u00e4tevyyksi\u00e4, ja median vapauden n\u00e4k\u00f6kulmasta tittelin tulisi olla vapaasti kenen tahansa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n tilastoja ei Suomessa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aiheesta ole.   <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_6 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"kappale-2\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>2. AINEISTO JA MENETELM\u00c4T<\/h5>\n<p>T\u00e4m\u00e4n selvityksen havainnot ja suositukset pohjautuvat 48 haastatteluun, jotka jakautuvat kahteen kategoriaan haastateltavien ty\u00f6n ja taustan mukaan. Ensimm\u00e4iseen kategoriaan kuuluvat maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat ja muut media-alan tekij\u00e4t. Heit\u00e4 haastateltiin 22. Toinen kategoria on monimuotoisempi, ja sen haastateltavien valintaa ohjasi tiedon etsiminen aiheesta. T\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuuluu 26 haastateltavaa. Molempien kategorioiden haastateltavia etsittiin haastatteluihin aluksi selvityksen tilaajien kautta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kaikilta haastatelluilta pyydettiin suosituksia uusiksi haastateltaviksi. My\u00f6s osaa selvityksen tilaajista on haastateltu.       <\/p>\n<h5>2.1. Haastattelut<\/h5>\n<h5>Maanpaossa el\u00e4vien toimittajien ja mediatoimijoiden haastattelut<\/h5>\n<p>Haastattelut maanpaossa el\u00e4vien toimittajien kanssa hy\u00f6dynsiv\u00e4t erilaisia tutkimushaastattelun metodeita. Aluksi haastattelut olivat mahdollisimman niukasti strukturoituja ja hy\u00f6dynsiv\u00e4t kerronnallisen haastattelun menetelmi\u00e4. Mahdollisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten haastattelemisessa kerronnallinen haastattelu antaa haastateltavan itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mitk\u00e4 aiheet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja mitk\u00e4 liian traumatisoivia k\u00e4sitelt\u00e4viksi (Hyv\u00e4rinen, 2017). Haastattelun alussa kerroin haastateltaville, ett\u00e4 he saivat itse valita, kuinka paljon halusivat puhua esimerkiksi traumaattisista kokemuksista. Haastattelijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 kerronnallisissa haastatteluissa onkin esitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 tarkentavia ja jatkokysymyksi\u00e4 (Hyv\u00e4rinen, 2017: 189; Hyv\u00e4rinen & L\u00f6yttyniemi, 2005: 189).    <\/p>\n<p>Haastattelut alkoivat usein samalla kysymyksell\u00e4: \u201dkertoisitko aluksi taustastasi sen mit\u00e4 haluat kertoa t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten\u201d. Koska selvityksen aihe oli haastateltavien tiedossa, kertoi osa tarinan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, osa aloitti kokemastaan vainosta ja osa kertoi matkastaan Suomeen. Riippuen vastauksesta, kysyin haastateltavilta jatkokysymyksin\u00e4 tarkentavia tietoja, mutta jos haastateltava v\u00e4isti jatkokysymyksen mahdollisesti traumaattisista kokemuksista, ei niihin en\u00e4\u00e4 palattu. Joidenkin kohdalla haastattelu eteni pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jatko- ja tarkentavien kysymysten varassa.   <\/p>\n<p>Toiset halusivat selke\u00e4mpi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja heid\u00e4n kanssaan etenin enemm\u00e4n teemahaastattelun menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Teemoja olivat ty\u00f6historia, syyt l\u00e4ht\u00f6\u00f6n, l\u00e4ht\u00f6 ja saapuminen Suomeen, kokemukset Suomessa ja nykytilanne. Teemahaastatteluissa on kuitenkin riskins\u00e4. Haastateltava saattaa kokea, ettei h\u00e4nen kokemuksiaan arvosteta tarpeeksi, jos haastattelija pysyttelee liian tiukasti ennalta m\u00e4\u00e4ritellyiss\u00e4 teemoissa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi pyrin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n teemat mahdollisimman avoimina, jotta niiden sis\u00e4ll\u00e4 olisi mahdollista nostaa erilaisia aiheita esiin. Lopussa kysyin, oliko haastattelussa j\u00e4\u00e4nyt jotakin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puhumatta.     <\/p>\n<p>Haastattelujen p\u00e4\u00e4tteeksi kysyin kaikilta my\u00f6s suosituksia tai yleisempi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 koskien maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien tukea ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa haastattelun metodi yleens\u00e4 muuttui l\u00e4hemm\u00e4s tyypillist\u00e4 asiantuntijahaastattelua. Oli tietoinen valinta l\u00e4hesty\u00e4 maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia omien kokemustensa asiantuntijuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s laajemmin aiheen asiantuntijoina (Katso Puumala ja Kynsilehto, 2017: 366). Viimeiseksi kysyin kaikilta haastateltavilta heid\u00e4n tuntemistaan muista maanpaossa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista ja mahdollisuudesta ottaa heihin yhteytt\u00e4.   <\/p>\n<p>Mahdollisimman paljon teemoista irrottautuminen ja my\u00f6s haastateltavien hyvin erilaiset taustat johtivat siihen, ett\u00e4 maanpaossa el\u00e4vien toimittajien haastattelut olivat hyvin erilaisia kesken\u00e4\u00e4n. Ne olivat eri pituisia, mutta yleens\u00e4 kestiv\u00e4t tunnista kahteen. Yksi haastattelu kesti vain 30 minuuttia. Haastattelut olivat kesken\u00e4\u00e4n erilaisia my\u00f6s siksi, ett\u00e4 muutama haastateltavista halusi k\u00e4yd\u00e4 ensin pidemp\u00e4\u00e4n viestinvaihtoa kysymyksist\u00e4 tai turvallisuusn\u00e4k\u00f6kulmista. Haastattelu l\u00e4hti silloin liikkeelle erilaisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta, sill\u00e4 haastateltava oli jo kertonut itsest\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postin v\u00e4lityksell\u00e4 paljon. Kaikki ensimm\u00e4isen kategorian haastattelut on anonymisoitu.     <\/p>\n<p>Haastatteluista kymmenen on tehty kasvotusten ja kymmenen videopuhelun v\u00e4lityksell\u00e4. Kaksi ihmist\u00e4 kielt\u00e4ytyi ensin haastattelusta, mutta lopulta haastattelut toteutettiin s\u00e4hk\u00f6postitse useiden viestien vaihdolla. N\u00e4m\u00e4 kaksi henkil\u00f6\u00e4 osallistuivat selvitykseen haastatellun kollegansa suosituksesta. Toinen aluksi kielt\u00e4ytyneist\u00e4 haastateltavista suhtautui haastatteluun kielteisesti kielitaitonsa vuoksi. H\u00e4n tarjoutui silti tapaamiseen, jota ei kuitenkaan ehditty j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 selvityksen aikataulun puitteissa. Toinen s\u00e4hk\u00f6postitse vastannut ei kokenut kuuluvansa kohderyhm\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4n oli lopettanut toimittajanty\u00f6n jo ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kotimaastaan ja l\u00e4htenyt muista kuin mediaty\u00f6h\u00f6n liittyvist\u00e4 syist\u00e4. Jakaessaan tarinaansa t\u00e4m\u00e4 entinen toimittaja nosti esiin kuitenkin useita sellaisia teemoja, joista my\u00f6s muut olivat puhuneet. N\u00e4in ollen pyysin my\u00f6s h\u00e4nelt\u00e4 lupaa lainata h\u00e4nen kertomaansa t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 haastateltava ei ollut ainoa, joka kyseenalaisti kuulumisensa selvityksen kohderyhm\u00e4\u00e4n. Jos haastateltava haastaa haastattelijan k\u00e4sityksen tai ennakko-oletuksia, on se yleens\u00e4 hedelm\u00e4llinen tilanne, joka voi saada haastattelijan pohtimaan uudelleen asettamiaan kysymyksi\u00e4 tai m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 (Puumala & Kynsilehto, 2017: 364).         <\/p>\n<h5>Muut haastattelut<\/h5>\n<p>Toisen kategorian haastateltavien kanssa on tehty niin sanottuja asiantuntijahaastatteluja. Siin\u00e4 miss\u00e4 ensimm\u00e4isen kategorian haastattelut anonymisoitiin, kaikista t\u00e4m\u00e4n kategorian haastateltavista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n oikeita nimi\u00e4. Vaikka asiantuntijuus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 monella tavalla, t\u00e4ss\u00e4 kategoriassa asiantuntijoiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n \u201dsellaiset henkil\u00f6t, joilla on sellaista erityist\u00e4 tietoa tutkittavasta asiasta, jota ei ole kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n toisella, tai jota on vain hyvin harvoilla\u201d (Alastalo, \u00c5kerman, Vaittinen, 2017, 216). Eksploratiiviset eli kartoittavat asiantuntijahaastattelut ovat usein nopein tapa tutkijalle perehty\u00e4 uuteen aiheeseen (Bogner, Littig, Menz, 2009, teoksessa Alastalo, \u00c5kerman, Vaittinen, 2016).   <\/p>\n<p>Toisen kategorian haastateltavia etsittiin tarvittavan tiedon perusteella. T\u00e4m\u00e4n kategorian haastateltavien joukossa on esimerkiksi viisi Suomen valtion ja kuntien virkahenkil\u00f6\u00e4, Maahanmuuttovirastosta, ulkoministeri\u00f6st\u00e4 ja Helsingin kaupungilta. Lis\u00e4ksi 14 j\u00e4rjest\u00f6jen ja oppilaitosten edustajaa antoi haastattelun selvitykseen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on haastateltu kolmea Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 tutkijaa, yht\u00e4 brittil\u00e4ist\u00e4 tutkijaa sek\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 suomalaista toimittajaa tai tuottajaa ja yht\u00e4 maanpaossa toimivan median p\u00e4\u00e4llikk\u00f6tason henkil\u00f6\u00e4. Useiden haastateltavien kohdalla roolit limittyv\u00e4t; yksi henkil\u00f6 saattaa edustaa sek\u00e4 oppilaitosta ett\u00e4 toimia tutkijana tai ty\u00f6skennell\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ja olla toimittaja.    <\/p>\n<p>Haastattelukysymykset koskivat juuri sit\u00e4 tietty\u00e4 aihetta, jossa haastateltavalla oli asiantuntemusta. Esimerkiksi Maahanmuuttoviraston edustajat ovat asiantuntijoita suojelua saavien toimittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Suomessa. Erilaisten j\u00e4rjest\u00f6jen edustajat taas ovat asiantuntijoita juuri oman j\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4 toiminnassa. Keskim\u00e4\u00e4rin toisen kategorian haastattelut kestiv\u00e4t tunnin. Joidenkin kanssa kysyin n\u00e4kemyksi\u00e4 my\u00f6s laajemmin teemasta \u201dmaanpaossa el\u00e4vien toimittajien saama tuki Suomessa\u201d. Asiantuntijahaastatteluista kuusi on tehty kasvotusten, videopuhelun v\u00e4lityksell\u00e4 haastateltiin 13 ihmist\u00e4 ja puhelimitse kuusi. Kaksi henkil\u00f6\u00e4 vastasi kysymyksiin s\u00e4hk\u00f6postitse.      <\/p>\n<h5>Haastattelujen analysointi<\/h5>\n<p>Olen aluksi verrannut maanpaossa el\u00e4vien toimittajien haastatteluita toisiinsa ja tarkastellut, mik\u00e4 niit\u00e4 erottaa ja yhdist\u00e4\u00e4. Vertailun perusteella voi tehd\u00e4 huomion, ett\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneill\u00e4 toimittajilla on hyvin erilaisia taustoja, tilanteita ja n\u00e4kemyksi\u00e4. Heid\u00e4n kokemuksiaan ja toiveitaan ei tule siksi yleist\u00e4\u00e4 kaikkia koskeviksi.<br \/>Haastatteluaineistosta on nostettu esiin nelj\u00e4\u00e4n teemaan liittyvi\u00e4 kommentteja. N\u00e4m\u00e4 teemat ovat:   <\/p>\n<p>\u2022 Mit\u00e4 ja miten haastatteluissa puhutaan journalismista\/mediaty\u00f6st\u00e4?<br \/>\u2022 Mit\u00e4 ja miten puhutaan Suomesta?<br \/>\u2022 Mit\u00e4 ja miten puhutaan saadusta tuesta?<br \/>\u2022 Mit\u00e4 ja miten puhutaan tuen tarpeista?<\/p>\n<p>N\u00e4iden teemojen perusteella valikoituja kommentteja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tarkemmin luvussa 5. Olen nostanut esiin erityisesti sellaisia kommentteja, jotka kuvastavat usean eri ihmisen kokemuksia, mutta olen my\u00f6s erikseen alleviivannut, mik\u00e4li henkil\u00f6n kokemus nousee aineistossa esiin erilaisena kuin muiden vastaukset. Luvussa 4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lyhyesti my\u00f6s haastateltavien esiin nostamia kommentteja saamastaan tuesta. Luku 4 perustuu kuitenkin erityisesti asiantuntijahaastatteluihin. Luvussa 7 tarjotaan suosituksia. Ne perustuvat haastateltavien ehdotuksiin ja haastattelujen perusteella tekemiini havaintoihin tuen puutteesta.     <\/p>\n<h5>2.2. Eettiset haasteet<\/h5>\n<p>Tutkimuksen keskeiset eettiset haasteet liittyiv\u00e4t haastateltavien haavoittuvaan asemaan, anonymiteetin varmistamiseen sek\u00e4 selvityksen tekij\u00e4n suhteeseen niin haastateltaviin kuin tilaajaj\u00e4rjest\u00f6ihinkin.<br \/>Ei voi ennalta olettaa, ett\u00e4 kaikki maanpakoon l\u00e4hteneet ihmiset kokevat itsens\u00e4 haavoittuvassa asemassa oleviksi. Haastateltavilla on hyvin erilaisia taustoja ja haavoittuvuus on subjektiivinen kokemus. Maanpakoon l\u00e4hteneen ihmisen haastatteleminen voi kuitenkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaikeita tunteita ja avata vanhoja traumoja (Aho & Paavilainen, 2017: 347). Koska t\u00e4m\u00e4 mahdollisuus on olemassa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maanpaossa el\u00e4vien haastateltavien ryhm\u00e4\u00e4n suhtaudutaan alusta alkaen tietoisena t\u00e4st\u00e4 mahdollisesta haavoittuvuudesta.   <\/p>\n<p>Kaikki maanpaossa el\u00e4vien toimittajien haastattelut muutettiin nimett\u00f6miksi ja sellaisiksi, ettei niist\u00e4 voi tunnistaa haastateltavaa. Osa koki, ettei anonymiteetti ollut heille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Toiset halusivat salata sek\u00e4 nimens\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maansa. Tunnistamattomuuden varmistamiseksi kaikkien maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien haastattelut anonymisoitiin. Anonymisointi on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on pieni joukko ihmisi\u00e4. Joistakin maista Suomeen on tullut vain muutamia maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia. T\u00e4ll\u00f6in jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n julkisesti esill\u00e4 oleva tieto siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa on toimittaja tietyst\u00e4 maasta, voi olla haastateltavalle turvallisuusriski. Osa haastateltavista kertoi esimerkiksi tilanteista, joissa heid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6maidensa hallinnon palveluksessa olevat henkil\u00f6t olivat ottaneet heihin yhteytt\u00e4 Suomessa. Anonymisointi on siten keskeinen turvallisuustoimi ja niiden henkil\u00f6iden anonymisointi, jotka eiv\u00e4t sit\u00e4 vaatineet, tukee niiden turvallisuutta, jotka sit\u00e4 eniten toivoivat.        <\/p>\n<p>Roolini haastateltavien ja tilaajaj\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4liss\u00e4 loi omat haasteensa. Vaikka en edusta mit\u00e4\u00e4n tilaajaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4, niiden l\u00e4heisyys loi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eettisi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4. Yksi haastateltava esimerkiksi kielt\u00e4ytyi ensin haastattelusta vedoten kritiikkiin, jota h\u00e4n halusi esitt\u00e4\u00e4 sanan- ja medianvapautta ajavia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kohtaan. H\u00e4n suostui kuitenkin haastatteluun kerrottuani, etten edusta mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja ett\u00e4 anonymisoisin kaiken kritiikin. On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 osa haastateltavista tulkitsi minut osaksi j\u00e4rjest\u00f6kentt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 itsen\u00e4iseksi tutkijaksi. Lis\u00e4ksi osa haastateltavista oli saanut tai tiesi hakevansa tulevaisuudessa tukea tilaajaj\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4, mik\u00e4 saattoi hillit\u00e4 heid\u00e4n kritiikki\u00e4\u00e4n. Osa haastateltavista oli my\u00f6s joko k\u00e4ynyt Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koulutusohjelman maahanmuuttajatoimittajille tai osallistunut Haaga-Helian Satakieli median tekemiseen. Pyrin kertomaan haastateltaville, ett\u00e4 ty\u00f6skentelen itse osa-aikaisena opettajana Haaga-Heliassa. T\u00e4m\u00e4 tieto saattoi vaikuttaa haastateltavien haluun esitt\u00e4\u00e4 kriittisi\u00e4 kommentteja Haaga-Heliaan liittyvist\u00e4 hankkeista.        <\/p>\n<p>Selvityksen edistymist\u00e4 seurasi nelj\u00e4n hengen ohjausryhm\u00e4. Ryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 olivat International Press Instituten varapuheenjohtaja Esa M\u00e4kinen, Suomen Journalistiliiton kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntija Salla Nazarenko, Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 Vikesin globaalikasvatuksen asiantuntija Kristiina Markkanen sek\u00e4 Toimittajat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6n Suomen osaston hallituksen j\u00e4sen ja j\u00e4rjest\u00f6n kansainv\u00e4lisist\u00e4 asioista vastaava Kaijaleena Runsten. Ohjausryhm\u00e4 kokoontui keskim\u00e4\u00e4rin kerran kahdessa viikossa keskustelemaan selvityksen laatimiseen liittyvist\u00e4 asioista. Ryhm\u00e4n j\u00e4senet olivat ensimm\u00e4iset henkil\u00f6t, joiden kautta haastateltavia etsittiin. N\u00e4in ollen ohjausryhm\u00e4 tuntee osan haastateltavista. T\u00e4st\u00e4 suhteesta on pyritty olemaan avoimia haastateltaville, mutta jos haastateltavien kanssa on keskusteltu j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja he ovat halunneet esitt\u00e4\u00e4 kritiikki\u00e4, on heille luvattu, ettei kritiikin esitt\u00e4j\u00e4 selvi\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. My\u00f6s monet muut selvitykseen osallistuneet tiet\u00e4v\u00e4t jonkun haastateltavan, koska he ovat toimineet siltana haastateltavan ja minun v\u00e4lill\u00e4ni.      <\/p>\n<p>Oma asemani valkoisena, keskiluokkaisena suomalaisena toimittajana ja tutkijana on my\u00f6s voinut vaikuttaa haastateltavien halukkuuteen jakaa joitakin kokemuksia kanssani. On mahdollista, ett\u00e4 esimerkiksi maahanmuuttajataustainen haastattelija olisi saanut toisenlaisia vastauksia joihinkin kysymyksiin tai ett\u00e4 luottamuksen rakentaminen olisi ollut joillekin helpompaa maahanmuuttajataustaisen haastattelijan kanssa. <\/p>\n<p>J\u00e4rjest\u00f6jen motiivi tilata t\u00e4m\u00e4 selvitys on tuotu esiin haastateltaville usein jo haastattelua sovittaessa: motiivi on ollut selvitt\u00e4\u00e4 ja parantaa maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tukea Suomessa. Jotkut haastateltavat kysyiv\u00e4t, aiottiinko selvityst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poliittiseen vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n. Kerroin, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 oli my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 tavoite.  <\/p>\n<h5>2.3. Selvitykseen haastatellut maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat ja mediaty\u00f6ntekij\u00e4t<\/h5>\n<p>Selvityst\u00e4 varten haastatelluista 22 toimittajasta ja mediatoimijasta 14 asuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa ja kahdeksan muualla Euroopassa. Euroopassa asuvista nelj\u00e4 on asunut ja ty\u00f6skennellyt Suomessa aiemmin. Lis\u00e4ksi haastateltiin nelj\u00e4\u00e4 Latviassa asuvaa henkil\u00f6\u00e4, joilla ei ole suhdetta Suomeen.  <\/p>\n<h5>KAIKISTA SELVITYKSEEN OSALLISTUNEISTA MAANPAOSSA EL\u00c4VIST\u00c4 TOIMITTAJISTA JA MEDIA-ALAN TEKIJ\u00d6IST\u00c4<\/h5>\n<p>64 % asuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa<br \/>18 % on asunut ja ty\u00f6skennellyt Suomessa aiemmin<br \/>18 % asuu muualla Euroopassa. Heill\u00e4 ei ole suhdetta Suomeen <\/p>\n<h5>Haastateltavien l\u00e4ht\u00f6maat ja maanpakoon l\u00e4hd\u00f6n syyt<\/h5>\n<p>T\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatellut maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat ja mediaty\u00f6ntekij\u00e4t ovat l\u00e4ht\u00f6isin viidest\u00e4 eri maasta. Osa haastatelluista ei halua mainita kotimaataan t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4, joten niit\u00e4 maita, joista on haastateltu vain yht\u00e4 tai kahta ihmist\u00e4, ei nimet\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 on haastateltu useampia ihmisi\u00e4, ja siksi se mainitaan t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 erikseen. Muut haastateltavat tulevat Afrikan, Etel\u00e4-Amerikan, L\u00e4hi-id\u00e4n ja Keski-Aasian maista.   <\/p>\n<p>Haastateltavista yli puolet on l\u00e4htenyt sen vuoksi, ett\u00e4 he ovat kokeneet uhkaa, v\u00e4kivaltaa, vankilatuomion tai kidutusta nimenomaan toimittajan ty\u00f6n vuoksi. Loput ovat joko l\u00e4hteneet muun koetun v\u00e4kivallan, esimerkiksi sodan vuoksi, tai enteilev\u00e4t uhkaa tai ty\u00f6n vaikeutumista tulevaisuudessa. Monella haastateltavalla n\u00e4m\u00e4 yll\u00e4 mainitut syyt kietoutuvat toisiinsa, ja siksi haastateltaville itselleenkin voi olla vaikeaa erotella l\u00e4ht\u00f6ns\u00e4 syit\u00e4.  <br \/>Suomessa asuneista tai asuvista haastateltavista kaikki ovat tulleet Suomeen viimeisten 17 vuoden aikana. Viisi on tullut ennen vuotta 2020 ja 13 sen j\u00e4lkeen. Vain yksi haastateltavista oli ollut Suomessa alle vuoden. Muualla Euroopassa asuvista toimittajista tai media-alan ammattilaisista kaikki olivat l\u00e4hteneet maanpakoon vuoden 2022 aikana tai sen j\u00e4lkeen.<br \/>Suurin osa kertoo olleensa vuosia toimittajan ty\u00f6ss\u00e4 joko TV:ss\u00e4, lehdiss\u00e4, radiossa tai verkkomediassa, joillakin on kymmenen tai kaksikymment\u00e4 vuotta kokemusta toimittajana. Suurin osa oli my\u00f6s opiskellut toimittajan ammattiin. Vain kaksi haastateltavista ei ole tehnyt ennen Suomeen tuloaan lainkaan palkattua media-alan ty\u00f6t\u00e4. Toisella on kuitenkin ollut suosittu YouTube-kanava ennen Suomeen tuloaan.      <\/p>\n<p>Haastateltavien nykytilanne<\/p>\n<h5>SUOMESSA ASUVISTA:<\/h5>\n<p>50 % saa kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua<br \/>50 % on tullut opiskelujen, ty\u00f6n tai perheen vuoksi my\u00f6nnetyll\u00e4 oleskeluluvalla<\/p>\n<h5>SUOMESSA ASUVISTA:<\/h5>\n<p>64 % ty\u00f6t\u00f6n<br \/>14 % ty\u00f6ss\u00e4 media-alalla<br \/>22 % opiskelee muuta alaa tai on vaihtanut alaa<\/p>\n<h5>TY\u00d6TT\u00d6MIST\u00c4, MUUN ALAN TY\u00d6NTEKIJ\u00d6IST\u00c4 JA OPISKELIJOISTA:<\/h5>\n<p>60 % tekee samaan aikaan my\u00f6s media-alan tai muita journalismin kaltaisia projekteja vapaaehtoisena, yritt\u00e4en myyd\u00e4 projektejaan eteenp\u00e4in tai hakea niille apurahoja, tai tarjoten niit\u00e4 freelancerina eri medioihin.<\/p>\n<p>Aineistossa n\u00e4kyy otantaharha. Koska haastateltavia etsittiin toimittajaverkostojen ja toimittajia tukevien j\u00e4rjest\u00f6jen kautta, mukaan on p\u00e4\u00e4tynyt useita ihmisi\u00e4, joilla on ainakin jonkin verran kokemusta suomalaiselle medialle ty\u00f6skentelyst\u00e4. Todellisuudessa suomalaisessa mediassa ty\u00f6skentelee hyvin v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4, joiden \u00e4idinkieli ei ole mik\u00e4\u00e4n kotimaistista kielist\u00e4 (Khalimzoda & Vereb-D\u00e9r, 2025; Nousiainen, Ahva, Koljonen, 2024). Suomalaisen median moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4 tutkivan Reetta Nousiaisen mukaan suomalaisella mediakent\u00e4ll\u00e4 ei usein ole \u201dedes k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 annettavaa maanpaossa olevilla toimittajilla voisi olla suomalaiselle medialle\u201d.   <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_7 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"kappale-3\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>3. MAANPAOSSA EL\u00c4VIEN TOIMITTAJIEN M\u00c4\u00c4R\u00c4 SUOMESSA<\/h5>\n<p>Maanpaossa el\u00e4vien toimittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Suomessa on vaikea arvioida. T\u00e4m\u00e4 johtuu tilastotiedon puutteesta sek\u00e4 vaihtelevista tavoista m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 maanpaossa el\u00e4v\u00e4 toimittaja. T\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 esitetyt luvut ovat siksi parhaimmillaankin suuntaa-antavia, mutta ne auttavat hahmottamaan ilmi\u00f6n mittakaavaa Suomessa. T\u00e4m\u00e4n selvityksen perusteella Suomessa el\u00e4\u00e4 joitakin satoja maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia. Heist\u00e4 ty\u00f6kseen journalismia t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tekevi\u00e4 on kuitenkin vain joitain kymmeni\u00e4.    <\/p>\n<h5>3.1. Kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saavat toimittajat<\/h5>\n<p>Suomeen voi tulla maanpakoon YK:n pakolaisj\u00e4rjest\u00f6n kautta pakolaisstatuksella, hakemalla turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, tai hakemalla oleskelulupaa ty\u00f6n, opiskelun tai perhesuhteiden perusteella. Maahanmuuttovirasto ei tilastoi kiinti\u00f6pakolaisten eik\u00e4 turvapaikanhakijoiden ammattia eik\u00e4 turvapaikanhaun tai pakolaisuuden perusteita. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n YK:n pakolaisj\u00e4rjest\u00f6 UNHCR ei tilastoi pakolaisten ammatteja. Maahanmuuttoviraston prosessiasiantuntija Lauri Roikonen (13.3.2026) antaa useita perusteluita sille, miksi esimerkiksi toimittajan ammattia olisi vaikeaa tilastoida turvapaikanhakijoiden joukosta.   <\/p>\n<p>\u201dEri ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t toimittajan ammatin eri tavoin ja siksi voi olla vaikeaa tehd\u00e4 rajanvetoa sen suhteen, miten toimittaja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi Maahanmuuttovirasto arvioi turvapaikan perusteita kokonaisuutena, jolloin turvapaikkap\u00e4\u00e4t\u00f6kseen voi liitty\u00e4 monia tekij\u00f6it\u00e4. Hakija voi esimerkiksi olla toimittaja, mutta syy turvapaikan hakemiseen on toinen. My\u00f6s henkil\u00f6suojakysymykset rajoittavat tilastointia silloin, kun tiettyyn perusteeseen vetoavia hakijoita on vain v\u00e4h\u00e4n.\u201d (Roikonen, 13.3.2026.)<\/p>\n<p>Maahanmuuttovirasto voi yksitt\u00e4istapauksissa antaa luvan tietojen saamiseen salassa pidett\u00e4vist\u00e4 asiakirjoista esimerkiksi tutkimusta varten. Koska t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 ei ole tehty mink\u00e4\u00e4n tutkimuslaitoksen tai yliopiston alaisuudessa, ei t\u00e4llainen mahdollisuus tullut kyseeseen t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 tehdess\u00e4. Tietopyynt\u00f6 toimittajataustaisten hakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi t\u00e4m\u00e4n selvityksen aikana vastaukseen, jonka mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4n selvitt\u00e4minen esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta kest\u00e4isi vuoden ja maksaisi kymmeni\u00e4 tuhansia euroja.  <\/p>\n<p>Toimittajan ty\u00f6n perusteella haettu turvapaikka ei kuitenkaan ole yleinen hakuperuste, eik\u00e4 Maahanmuuttovirastossa odoteta t\u00e4h\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suurta muutosta. Roikonen (13.3.2026) suostuu kuitenkin tekem\u00e4\u00e4n arvion: \u201dTurvapaikkaa hakevien toimittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vuosittain plus, miinus kymmenen henkil\u00f6\u00e4\u201d, Roikonen sanoo. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon turvapaikkahakemuksia j\u00e4tet\u00e4\u00e4n vuositasolla yhteens\u00e4. Viimeisen kymmenen vuoden ajalta, jolloin Roikonen on itse ollut tiiviisti tekemisiss\u00e4 hakemusten kanssa, h\u00e4n tekee karkean arvion, jonka mukaan Maahanmuuttovirasto olisi vastaanottanut 50\u2013200 turvapaikkahakemusta maanpakoon l\u00e4hteneilt\u00e4 toimittajilta.   <\/p>\n<p>Kuinka moni n\u00e4ist\u00e4 50\u2013200 henkil\u00f6st\u00e4 sitten on saanut turvapaikan Suomesta? Roikonen (13.3.2026) toteaa, ett\u00e4 jokainen turvapaikkahakemus k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisesti, mutta toimittajan ammatti on kuitenkin nostettu riskiprofiiliksi usean l\u00e4ht\u00f6maan kohdalla, jos maassa on muutoinkin heikompi ihmisoikeustilanne. Mik\u00e4li kokonaisarviossa ei ole muita turvapaikan saamista est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, on n\u00e4in ollen todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 hakijat ovat saaneet turvapaikan.  <\/p>\n<p>Journalistiliiton kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntija Salla Nazarenko (16.2.2026) kertoo kirjoittavansa vuosittain kaksi tai kolme kirjett\u00e4 Maahanmuuttovirastolle maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien hakemusten tueksi. Nazarenkon mukaan monet n\u00e4ist\u00e4 toimittajista ovat saaneet turvapaikan. My\u00f6s Nazarenkon edelt\u00e4j\u00e4 Journalistiliitossa, Juha Rekola, kertoo kirjoittaneensa oman uransa aikana ainakin 25 kirjett\u00e4 Maahanmuuttovirastoon toimittajien turvapaikkahakemusten tueksi. My\u00f6s Rekolan k\u00e4sitys on, ett\u00e4 monet n\u00e4ist\u00e4 hakijoista saivat turvapaikan.   <\/p>\n<p>My\u00f6s Suomeen tulevien kiinti\u00f6pakolaisten joukossa on vuosittain toimittajia. Maahanmuuttoviraston Kansainv\u00e4lisen suojelun osaston prosessinomistaja Otso Paasi (13.3.2026) kertoo, ett\u00e4 ainakin h\u00e4t\u00e4tapauskiinti\u00f6ss\u00e4 voi olla toimittajia vuosittain. Vuoden 2023 pakolaiskiinti\u00f6n kohdentamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 l\u00e4htien on Afganistanin kohdalla mainittu muiden haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien lis\u00e4ksi \u201dtoimittajat\u201d (Valtioneuvosto, 2022; Valtioneuvosto, 2025). N\u00e4in ollen on mahdollista, ett\u00e4 ainakin vuodesta 2023 eteenp\u00e4in on Suomeen tullut joitakin pakolaistoimittajia Afganistanista. Otso Paasi arvioi, ett\u00e4 vuosittain Suomeen tulee yksitt\u00e4isi\u00e4 toimittajia pakolaisstatuksella. Jos arvioidaan, ett\u00e4 heit\u00e4 tulisi keskim\u00e4\u00e4rin vuodessa 2\u201310 henkil\u00f6\u00e4, niin kymmenen vuoden aikana heit\u00e4 olisi tullut 20\u2013100.     <\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n haarukan perusteella Suomeen olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana saapunut 70\u2013300 kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saavaa toimittajaa \u2013 sek\u00e4 turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneita ett\u00e4 kiinti\u00f6pakolaisia. Haastatelluista Suomessa asuvista maanpakoon l\u00e4hteneist\u00e4 toimittajista puolet oli kuitenkin tullut Suomeen saatuaan oleskeluluvan ty\u00f6- tai opiskelupaikan tai perhesuhteiden vuoksi. Voisi n\u00e4in ollen tehd\u00e4 karkean arvion, ett\u00e4 yhteens\u00e4 Suomeen olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut 140\u2013600 henkil\u00f6\u00e4. Kuten sanottua, n\u00e4m\u00e4 arviot ovat vain hyvin suuntaa antavia.   <\/p>\n<h5>3.2. Muut arviot maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien m\u00e4\u00e4rist\u00e4<\/h5>\n<p>T\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten haastatelluilta Suomessa maanpaossa el\u00e4vilt\u00e4 toimittajilta sek\u00e4 heit\u00e4 tukevilta henkil\u00f6ilt\u00e4 ja tahoilta on my\u00f6s kysytty arviota luvuista. Kaikilta haastatelluilta maanpakoon l\u00e4hteneilt\u00e4 toimittajilta on esimerkiksi kysytty muista heid\u00e4n tiedossaan olevista samasta maasta tai samaa kielt\u00e4 puhuvista maanpakoon l\u00e4hteneist\u00e4 toimittajista. N\u00e4iden haastattelujen kautta on kuultu yhteens\u00e4 noin 70\u2013100 toimittajasta. Esimerkiksi Vikesin Somalian-hankeasiantuntija Wali Hashi, joka on itsekin l\u00e4htenyt maanpakoon 17-vuotiaana ja kouluttautunut Suomessa toimittajaksi, arvioi, ett\u00e4 Suomessa on kymmenen maanpaossa el\u00e4v\u00e4\u00e4 somalialaista toimittajaa. Ven\u00e4l\u00e4iset toimittajat kertoivat tuntevansa korkeintaan 15 muuta toimittajaa Suomessa. Arabiankielisi\u00e4 arvioitiin olevan varmasti yli 20, mutta jopa l\u00e4hemm\u00e4s 50. Lis\u00e4ksi Suomessa el\u00e4\u00e4 kymmenist\u00e4 maista maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 toimittajia tai muita media-alan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.      <\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten on tarkasteltu my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myystilastoja tammikuulta 2026 ja 2016. My\u00f6s t\u00e4t\u00e4 tietoa tarkasteltiin mahdollisen mittakaavan saamiseksi siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys korostui haastateltujen maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien keskuudessa. Ty\u00f6tt\u00f6myystilastoista on tarkasteltu kansalaisuuksittain sit\u00e4, kuinka monta ihmist\u00e4 on ilmoittanut hakevansa tai omaavansa ty\u00f6kokemusta kolmesta eri ammattiryhm\u00e4st\u00e4: toimittajat; ohjaajat ja tuottajat; juontajat ja kuuluttajat. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 korostaa, ett\u00e4 luvut eiv\u00e4t tarjoa muuta kuin mittakaavan Suomessa el\u00e4vist\u00e4 jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisista, jotka ovat ilmoittaneet hakevansa tai omaavansa ty\u00f6kokemusta eri yll\u00e4 olevista media-alan ammateista. Moni maanpakoon l\u00e4htenyt toimittaja ty\u00f6skentelee tai opiskelee toisella alalla. Lis\u00e4ksi kaikki toimittajataustaiset henkil\u00f6t eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti raportoi omaa taustaansa samalla tavoin.     <\/p>\n<p>Vuoden 2026 tilastossa on 305 muun kuin Suomen kansalaisuuden omaavaa henkil\u00f6\u00e4, jotka ovat ilmoittaneet, ett\u00e4 he hakevat tai heill\u00e4 on ty\u00f6kokemusta yll\u00e4 mainituista ammateista. Tilastossa korostuvat ukrainalaiset. Heit\u00e4 on 46. Sen j\u00e4lkeen suurin ryhm\u00e4 ovat ven\u00e4l\u00e4iset: 31 henkil\u00f6\u00e4. Kolmanneksi suurin ryhm\u00e4 ovat irakilaiset, 21 henkil\u00f6\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n muu maa ei ylit\u00e4 yli kahdenkymmenen henkil\u00f6n rajaa. Vuonna 2016 suurimmat ryhm\u00e4t olivat ven\u00e4l\u00e4iset 44 ja irakilaiset 27. Yhteens\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ty\u00f6nhakijoita, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t annetut kriteerit, oli 270. Mik\u00e4\u00e4n muu maa ei ylitt\u00e4nyt yli 20 henkil\u00f6n rajaa. Mit\u00e4 pienemm\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 on kyse, sen t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta, ettei edes maita erikseen mainita.         <\/p>\n<p>Maahanmuuttoviraston Roikosen mukaan mik\u00e4\u00e4n tietty maa ei korostu turvapaikkap\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 tai hakemuksissa.<br \/>L\u00e4hes kaikista Suomelle keskeisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maista tulee my\u00f6s toimittajia. \u201dYleistyksen\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 yleens\u00e4 toimittajia tulee niist\u00e4 maista, joissa on kehittyneempi tietoinfrastruktuuri\u201d, Roikonen toteaa. Roikonen ei tunnista, ett\u00e4 esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4 korostuisi tilastoissa, vaikka vuoden 2022 j\u00e4lkeen joihinkin Euroopan maihin on muodostunut ven\u00e4l\u00e4isten maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien keskittymi\u00e4.  <\/p>\n<p>Journalistiliiton Salla Nazarenkon (16.2.2026) ja h\u00e4nen edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Juha Rekolan (23.2.2026) mukaan heit\u00e4 l\u00e4hestyneiss\u00e4 toimittajissa on korostunut muutamia maita: Ven\u00e4j\u00e4, L\u00e4hi-id\u00e4n maat, erityisesti Irak, Somalia ja Afganistan. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat maita, jotka korostuvat turvapaikanhakijoiden joukossa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Vuonna 2022 Suomesta turvapaikkaa hakeneiden kansalaisuuksissa nousi korkeimmaksi Ven\u00e4j\u00e4, vuonna 2023 ja 2024 Somalia ja vuonna 2025 Afganistan. My\u00f6s Irak, Iran ja Turkki nousevat esiin n\u00e4iss\u00e4 tilastoissa viimeisten vuosien ajalta. (Maahanmuuttovirasto, 2023; 2025; 2026.) Ven\u00e4j\u00e4 ja Irak nousevat esiin my\u00f6s edell\u00e4 mainituissa toimittajien ty\u00f6tt\u00f6myystilastoissa.     <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_8 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"kappale-4\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>4. MILLAISTA TUKEA SUOMESSA T\u00c4LL\u00c4 HETKELL\u00c4 TARJOTAAN?<\/h5>\n<p>Suomesta l\u00f6ytyy useita huomionarvoisia esimerkkej\u00e4 maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tukemisesta. Tuki on kohdistunut sek\u00e4 akuuttiin h\u00e4t\u00e4\u00e4n ja turvan saamiseen ett\u00e4 ammatillisen ty\u00f6n jatkamiseen ja yhteis\u00f6n rakentamiseen. P\u00e4\u00e4asiassa t\u00e4m\u00e4 tuki on kuitenkin ollut hajanaista ja perustunut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin, usein kertaluontoisiin hankkeisiin tai jopa yksitt\u00e4isten ihmisten aloitteellisuuteen. Suomesta puuttuu l\u00e4hes kokonaan systemaattiset valtion tukemat rakenteet, maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tukemiseen kohdistuva pitk\u00e4aikainen ohjelmarahoitus j\u00e4rjest\u00f6ille tai t\u00e4h\u00e4n keskittyv\u00e4 apurahaj\u00e4rjestelm\u00e4.   <\/p>\n<h5>4.1. Tukea yksitt\u00e4isilt\u00e4 henkil\u00f6ilt\u00e4<\/h5>\n<p>Kolme t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastateltua maanpaossa el\u00e4v\u00e4\u00e4 toimittajaa kokee, ett\u00e4 ilman yksitt\u00e4isten suomalaisten apua he eiv\u00e4t olisi p\u00e4\u00e4sseet Suomeen eiv\u00e4tk\u00e4 uuteen alkuun t\u00e4\u00e4ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 auttajat ovat kaikki olleet media-alan edustajia, jotka ovat tunteneet vaarassa olevat toimittajat ty\u00f6ns\u00e4 kautta.<br \/>Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 koiranulkoilutuslenkill\u00e4\u00e4n tuottaja Kirsi Mattila (24.2.2026) sai yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4\u00e4n Afganistanista h\u00e4t\u00e4viestin: Taliban oli tullut h\u00e4nen kotiinsa tekem\u00e4\u00e4n kotietsint\u00e4\u00e4. Oli vuosi 2021 ja Taliban oli hiljattain noussut uudelleen valtaan Afganistanissa. Suomi evakuoi tuolloin valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 omien kansalaistensa lis\u00e4ksi Suomelle ty\u00f6skennelleit\u00e4 afganistanilaista perheineen. Yhteens\u00e4 heit\u00e4 oli noin 170. Evakuoitujen joukossa ei kuitenkaan ollut niit\u00e4 naistoimittajia, joita Suomi oli kouluttanut Afganistanissa kehitysyhteisty\u00f6varoilla yhdeks\u00e4n vuoden ajan. N\u00e4m\u00e4 naiset olivat koulutuksensa ja ammattinsa vuoksi vaarassa. Mattila kirjoitti tuolloin kollegoidensa kanssa Helsingin Sanomien yleis\u00f6nosastolle ja vaati hallitukselta toimia:       <\/p>\n<p>\u201dTaliban kiert\u00e4\u00e4 jo talosta taloon nimilistojen kanssa, ja Suomen kouluttamien naisten nimi\u00e4 on n\u00e4ill\u00e4 listoilla\u2026Suomen hallitus on ollut tietoinen siit\u00e4 hengenvaarasta, johon naistoimittajat ovat joutuneet. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Suomi j\u00e4tti kouluttamansa naiset tylysti oman onnensa nojaa \u2013 heille ei l\u00f6ytynyt sijaa evakuointilennoilta.\u201d <\/p>\n<p>H\u00e4t\u00e4viestin Mattilalle l\u00e4hett\u00e4nyt yst\u00e4v\u00e4 oli yksi n\u00e4ist\u00e4 Suomen varoilla koulutetuista naistoimittajista. Hiljattain tehdyn Afganistanin tilannetta k\u00e4sittelev\u00e4n juttukeikan ansiosta Mattilan puhelimesta l\u00f6ytyi Afganistanin evakuoinnista vastaavan henkil\u00f6n numero. H\u00e4t\u00e4\u00e4ntynyt Mattila kirjoitti h\u00e4nelle tekstiviestin ja selitti yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tilanteen. Evakuoinneista vastannut virkamies soitti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti takaisin. Mattila tiedusteli olisiko Suomella turvataloa, jonne h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 voisi paeta. Suomella ei ollut turvataloa, mutta Norjalla ja Kanadalla oli sellaiset. Lopulta virkamies tarjosi Mattilan yst\u00e4v\u00e4lle kuitenkin odottamatonta vaihtoehtoa. \u201dMeid\u00e4n pyynt\u00f6mme evakuoida Suomen kouluttamat naistoimittajat oli t\u00e4h\u00e4n asti tyrm\u00e4tty niin t\u00e4ysin, ett\u00e4 en edes ymm\u00e4rt\u00e4nyt pyyt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni evakuoitaisiin\u201d, Mattila (24.2.2026) sanoo.       <\/p>\n<p>\u201dMutta t\u00e4m\u00e4 virkamies ymm\u00e4rsi, miten suuressa vaarassa on ihminen, jonka luo Taliban menee tekem\u00e4\u00e4n kotietsint\u00e4\u00e4, ja jolla lis\u00e4ksi on niin monia kansainv\u00e4lisi\u00e4 kytk\u00f6ksi\u00e4, kuin yst\u00e4v\u00e4ll\u00e4ni oli. H\u00e4n teki nopean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, ett\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 evakuoidaan.\u201d <\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen asiat eteniv\u00e4t nopeasti. Mattilan yst\u00e4v\u00e4 ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Kabulin kent\u00e4lle ja lennolle Suomeen. <\/p>\n<p>Kokemuksen perusteella Mattila sanoo, ett\u00e4 Suomi tarvitsee humanitaarisen viisumin. \u201dT\u00e4nne p\u00e4\u00e4see t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain, jos on ty\u00f6sopimus tai opiskelupaikka \u2013 joita on todella vaikea saada \u2013 tai sitten salakuljettajien avulla\u201d, Mattila toteaa. Suomessa Kirsi Mattilan mukaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t parhaiten ne, joilla on joku paikallinen tuki. \u201dKaikilla, joilla menee v\u00e4h\u00e4nkin paremmin, on joku ihminen apunaan\u201d, h\u00e4n sanoo.<br \/>Haastatteluissa noin puolet Suomessa asuvista maanpaossa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista mainitseekin nimelt\u00e4 jonkun henkil\u00f6n, joka on auttanut toimittajan saapuessa Suomeen. My\u00f6s toisen t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatellun toimittajan tilanteessa yksitt\u00e4isen suomalaisen kollegan yhteydenotto Suomen l\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n mahdollisti toimittajan pakenemisen maasta. Yhdelle haastateltavalle suomalainen media-alan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skennellyt henkil\u00f6 oli kirjoittanut kirjeen, jota h\u00e4n saattoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rajalla ja p\u00e4\u00e4si sen avulla maahan. Toiselle toimittajalle ker\u00e4ttiin huonekaluja uuteen asuntoon, leluja lapselle, lahjakortti ruokakauppaan. Kahdessa tapauksessa Suomen Journalistiliiton hallitus on tarjonnut toimittajalle ja t\u00e4m\u00e4n perheelle h\u00e4t\u00e4majoitusta Journalistiliiton omistamassa asunnossa. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa kyseess\u00e4 oli yksitt\u00e4inen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Asunnot sattuivat olemaan tyhjin\u00e4 juuri kun tarvetta niille oli. Ennen kaikkea, hallituksessa ollut henkil\u00f6 tunsi henkil\u00f6kohtaisesti asuntoihin muuttuneiden toimittajien tilanteen.          <\/p>\n<p>Yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden tuki on ollut keskeist\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6n jatkumisessa. Yksi maanpakoon l\u00e4htenyt toimittaja, joka on julkaissut useita artikkeleita freelancerina eri lehdiss\u00e4, kertoo:<br \/>\u201dKesti jonkin aikaa ennen kuin ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 Suomessa tarvitset aina jonkun, joka uskoo sinuun ja tukee sinua mediakent\u00e4ll\u00e4. Muuten ei ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia ty\u00f6llisty\u00e4.\u201d  <\/p>\n<p>Suomen mediakent\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy monia muitakin tarinoita tilanteista, joissa yksitt\u00e4inen ihminen on tukenut maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajakollegoitaan. N\u00e4m\u00e4 tarinat ovat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 esimerkkej\u00e4 yksil\u00f6iden halusta auttaa ja kyseenalaistaa valtion heikkoa tukea apua tarvitseville toimittajille. N\u00e4m\u00e4 auttamisen tarinat ovat kiinte\u00e4sti yhteydess\u00e4 tukirakenteiden niukkuuteen. Toisaalta humanitarismin tutkimus tarkastelee t\u00e4llaisia auttamisen tarinoita my\u00f6s hyvin kriittisesti. Yksil\u00f6iden varaan j\u00e4\u00e4neen tuen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkiksi yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n ep\u00e4tasa-arvoista rakennetta ja valtasuhdetta, jossa auttajilla on valta valita ket\u00e4 he auttavat ja miten. Katsottiin avun tarjoamista mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tahansa, ilman pysyvi\u00e4 ja selkeit\u00e4 rakenteita on tuki maanpaossa el\u00e4ville toimittajille sattumanvaraista ja riippuu maanpaossa el\u00e4v\u00e4n toimittajan henkil\u00f6kohtaisista suhteista.     <\/p>\n<h5>4.2. Pyrkimyst\u00e4 systemaattisuuteen<\/h5>\n<p>Jonkinasteista systemaattisuutta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Suomen Journalistiliiton ja Suomen PENin jo pitk\u00e4\u00e4n jatkuneessa tuessa turvapaikkaa hakeville toimittajille. Esimerkiksi Journalistiliitossa on jo 20 vuoden ajan ty\u00f6skennellyt kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntija, joka on turvapaikanhakijoiden pyynn\u00f6st\u00e4 kirjoittanut heille tukikirjeit\u00e4 Maahanmuuttovirastoon. Suomen PENill\u00e4 on pitk\u00e4 historia sanavapautensa vuoksi vainottujen kirjoittajien, my\u00f6s toimittajien, auttamisessa. My\u00f6s PENiss\u00e4 on pyynn\u00f6st\u00e4 kirjoitettu vastaavia kirjeit\u00e4 toimittajien turvapaikkahakemusten tukemiseksi. Kaikki suomalaiset sanan- ja medianvapauden j\u00e4rjest\u00f6t ottavat my\u00f6s systemaattisesti kantaa toimittajien auttamiseksi esimerkiksi Gazassa tai Afganistanissa. Suomen Journalistiliitto (2026) on avustanut ukrainalaisia journalisteja lahjoituksilla vuosina 2022, 2023, 2024 ja 2026.     <\/p>\n<p>Suomessa my\u00f6s Artists at Risk (AR) -j\u00e4rjest\u00f6 on vuodesta 2013 l\u00e4htien j\u00e4rjest\u00e4nyt residenssimadollisuuksia vainotuille toisinajattelijoille sek\u00e4 niille, jotka pakenevat sotaa, esimerkiksi Ukrainasta. Suurin osa residenssiin tulijoista identifioituu taiteen ammattilaisiksi, mutta ohjelmassa on ollut my\u00f6s muutama toimittaja. J\u00e4rjest\u00f6n toinen perustajista ja johtajista Marita Muukkonen (3.3.2026) korostaa, ett\u00e4 taiteilijan ja toimittajan raja voi olla h\u00e4ilyv\u00e4; monet residenssiin tulleista toisinajattelijoista ovat olleet esimerkiksi valokuvaajia tai dokumentaristeja. Kolme Artists at Riskin (AR) residenssin saaneista on kuitenkin selke\u00e4sti ollut kirjoittavia toimittajia. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa Journalistisen kulttuurin edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6 JOKES ja Suomen Journalistiliitto ovat olleet keskeisi\u00e4 alullepanijoita ja taloudellisia tukijoita. My\u00f6s Helsingin Sanomain S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on tukenut yht\u00e4 residenssipaikan saanutta toimittajaa, ja Suomen PEN ollut mukana toimittajien residenssien tukiverkostossa. (Muukkonen, 3.3.2026.)<br \/>Muukkosen mukaan on suuri myytti, ett\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneet sananvapauden puolustajat haluaisivat hakea turvapaikkaa. \u201dTurvapaikka on yleens\u00e4 viimeinen vaihtoehto taiteilijoille ja toimittajille\u201d, Muukkonen sanoo. Prosessin aikana ei voi matkustaa eik\u00e4 tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4lisesti. Lis\u00e4ksi turvapaikan saamisen j\u00e4lkeen on vaikeaa palata takaisin. \u201dToisinajattelijat ovat yleens\u00e4 hyvin sitoutuneita omaan yhteiskuntaansa. Yleens\u00e4 he haluavat palata\u201d. Vain muutama Artist at Riskin (AR) residenssipaikan saaneista on hakenut turvapaikkaa Suomessa. \u201dOn suojeltava toisinajattelijoita silloin, kun he sit\u00e4 tarvitsevat ja humanitaarinen viisumi olisi siihen paras vaihtoehto. Yleens\u00e4 silloin, kun on saanut lyhyen tai pidemm\u00e4n heng\u00e4hdystauon, valtaosa palaa takaisin omaan maahansa, my\u00f6s Artists at Riskin globaalissa verkostossa\u201d, Muukkonen sanoo. Suomen viisumik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat tiukkoja, mutta Artists at Risk (AR) toimii maailmanlaajuisesti. Residenssipaikkoja on ymp\u00e4ri maailmaa, my\u00f6s Schengen-alueen ulkopuolella. (Muukkonen, 3.3.2026.)                 <\/p>\n<p>Helsingiss\u00e4 Artists at Riskin (AR) ty\u00f6 ei olisi nykyisell\u00e4\u00e4n mahdollista ilman Helsingin kaupungin tukea residenssipaikkoihin. AR-Suomen verkostossa esimerkiksi Porvoon kaupunki tukee my\u00f6s toimintaa. Muutoin j\u00e4rjest\u00f6n ty\u00f6 on ahtaalla valtion tuen leikkausten vuoksi. Vuonna 2025 j\u00e4rjestettiin kuitenkin ensimm\u00e4inen residenssipilotti ihmisoikeuspuolustajille Artists at Riskin (AR), ulkoministeri\u00f6n, Helsingin kaupungin ja EU:n Protect Defenders -mekanismin yhteisty\u00f6n\u00e4. Hanke tarjosi kahdelle ihmisoikeuspuolustajalle \u2013 joista toinen oli toimittaja \u2013 mahdollisuuden jatkaa turvallisesti \u201dihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan puolustamista\u201d. EU:n Protect Defenders -mekanismi oli hankkeen p\u00e4\u00e4rahoittaja. (Muukkonen, 3.3.2026.) Ulkoministeri\u00f6n ihmisoikeuspolitiikan yksik\u00f6n l\u00e4hetysneuvos Esko M\u00e4nnist\u00f6n (23.1.2026) mukaan pyrkimyksen\u00e4 on saada Suomeen mahdollinen pysyv\u00e4 ihmisoikeuspuolustajien tukiohjelma. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n pilottiohjelman kokemusten perusteella. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pilottiohjelma jatkuu my\u00f6s vuonna 2026.         <\/p>\n<p>Joissakin muissa Euroopan maissa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on ollut huomattavasti merkitt\u00e4v\u00e4mpi mahdollisuus tarjota maanpakoon l\u00e4hteneille toimittajille tukea. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t turvataloja, joihin maanpakoon muuttaneita toimittajia voi majoittaa v\u00e4liaikaisesti, ennen kuin he l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t oman asunnon (Wylie, 2024). Latviassa maahanmuuttajatoimittajien tukemista varten perustetussa Riga Media Hubissa lakiosasto on toiminut yhdyslinkkin\u00e4 valtion ja ven\u00e4l\u00e4isten maanpaossa el\u00e4vien toimittajien v\u00e4lill\u00e4 viisumiasioissa. Samoin Saksassa Toimittajat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6 on tukenut toimittajien viisumihakemuksia. T\u00e4llainen tuki j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 on ollut mahdollista, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n saaman rahoituksen vuoksi, vaan my\u00f6s siksi, ett\u00e4 molemmissa maissa on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viisumij\u00e4rjestelm\u00e4, joka on helpottanut toimittajien maahantuloa: Latviassa nopeutettu viisumij\u00e4rjestelm\u00e4 toimittajille ja Saksassa humanitaarinen viisumi (Scott ym. 2025). Suomessa Toimittajat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6n Suomen osasto ei voisi tarjota Saksan osaston kaltaista tukea resurssipulan vuoksi. Suomen osastolla on vain 118 j\u00e4sent\u00e4 ja toiminta on n\u00e4in ollen merkitt\u00e4v\u00e4sti pienimuotoisempaa kuin Saksassa. (Runsten, 19.4.2026.)       <\/p>\n<h5>4.3. Tuki journalistisen ty\u00f6n jatkamiseen ollut sirpaleista ja lyhytj\u00e4nteist\u00e4<\/h5>\n<p>Yksi ven\u00e4l\u00e4inen maanpakoon l\u00e4htenyt toimittaja kuvaa kokemustaan Suomesta:<br \/>\u201dOlen saanut kyll\u00e4 tukea, mutta se on kaikki tullut yksitt\u00e4isilt\u00e4 henkil\u00f6ilt\u00e4. Olen ollut todella h\u00e4mm\u00e4stynyt siit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4n Suomessa on esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka tukisivat toimittajia. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sellaisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 on pilvin pimein.\u201d  <\/p>\n<p>Suomessa on kuitenkin j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka tukevat maahanmuuttajataustaisia toimittajia. Miksi t\u00e4m\u00e4 toimittaja ei tied\u00e4 niist\u00e4? Onko h\u00e4n kenties toivonut j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 toisenlaista tukea, kuin mit\u00e4 ne t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tarjoavat? Vai onko tuki niin sirpaleista, ett\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuntuu olemattomalta? Tuki on hajallaan eri toimijoiden alaisuudessa ja on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 toteutunut p\u00e4\u00e4asiassa lyhytaikaisina hankkeina, joista ei ehdi muodostua pysyvi\u00e4, laajasti tunnettuja rakenteita. T\u00e4m\u00e4 voi selitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sen, miksi tieto ei kulje, ett\u00e4 sen, miksi tuki koetaan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.     <\/p>\n<p>Monet n\u00e4ist\u00e4 hankkeista ovat kuitenkin olleet merkitt\u00e4vi\u00e4 useiden maanpakoon l\u00e4hteneiden yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ne keskittyv\u00e4t erityisesti toimittajien ty\u00f6n jatkuvuuden tukemiseen. Huomionarvoista on, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 hankkeissa maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 osana suurempaa maahanmuuttajatoimittajien ryhm\u00e4\u00e4, ei ryhm\u00e4n\u00e4, joka tarvitsisi erityist\u00e4 tukea pakolaisasemansa vuoksi.<br \/>Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 Vikes, jonka kansainv\u00e4list\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kehitysyhteisty\u00f6varoista, on jo vuosia tukenut maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia ja medioita kansainv\u00e4lisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, erityisesti Keski-Amerikassa. Vikes on 20-vuotinen j\u00e4rjest\u00f6, jonka perusajatuksena on solidaarisuus toimittajien kesken. Vikesill\u00e4 alkaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026 uusi nelj\u00e4vuotinen ohjelmakausi, johon on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sis\u00e4llytetty maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tukeminen omaksi temaattiseksi osa-alueekseen.    <\/p>\n<p>Tulevaisuudessakin t\u00e4m\u00e4 tuki kohdentuu p\u00e4\u00e4asiassa Suomen ulkopuolelle, mutta Vikes tulee toteuttamaan koko ohjelmaty\u00f6ns\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 soveltuvin osin my\u00f6s Suomessa, esimerkiksi viestinn\u00e4n ja vaikuttamisty\u00f6n kautta.<\/p>\n<p>Maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien ja medioiden tukeminen temaattisena osa-alueena Vikesin ohjelmassa on kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomessa tuetaan juuri t\u00e4t\u00e4 toimintaa pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 ohjelmatuella. Edellisen ohjelmakauden aikana (vuosina 2022\u20132025) Vikes nosti teemaa esille l\u00e4hinn\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja median moni\u00e4\u00e4nisyyden tukemisen kautta.<br \/>Vuonna 2024 alkanut kaksivuotinen Media moni\u00e4\u00e4nisemm\u00e4ksi nyt! -hanke j\u00e4rjesti esimerkiksi mentorointia suomea puhuville maahanmuuttajatoimittajille, my\u00f6s joillekin maanpakoon l\u00e4hteneille toimittajille. Hanke perustui vuonna 2023 toteutettuun selvitykseen, jossa tunnistettiin toimituksien tarve kehitt\u00e4\u00e4 moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4 tukevia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (Khalimzoda & Vereb-D\u00e9r, 2025). Selvitykseen koottiin my\u00f6s suositukset tilanteen parantamiseksi. Kaksi keinoa nousi erityisesti esiin: asennemuutos mediassa ja tarve mentorointiin. Kahdeksan kuukautta kest\u00e4neen mentorointiohjelman ideana oli tarjota maahanmuuttajataustaisille toimittajille suomalalaistaustaisten vapaaehtoisten tukea, taitoja toimia freelancerina Suomessa sek\u00e4 itseluottamusta ja kontaktiverkostoja. Vikesin globaalikasvatuksen asiantuntija Kristiina Markkanen kokee, ett\u00e4 media-alan asenteet maahanmuuttaja- ja pakolaistoimittajia kohtaan ovat parantuneet kahden vuoden aikana, ja Vikesin ohjelmalla on voinut olla siin\u00e4 oma osuutensa.       <\/p>\n<p>Vapaaehtoisten toimittajien tekem\u00e4\u00e4 mentorointia Vikesiss\u00e4 on kuitenkin tehty jo pidemp\u00e4\u00e4n, muun muassa maanpaossa el\u00e4ville toimittajille (Markkanen, 19.4.2026). Muutama t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatelluista toimittajista onkin saanut mentoroinnista merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 henkist\u00e4 ja konkreettista tukea Suomeen kotoutumiseen. Jotkut t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten haastatellut media-alan toimijat ehdottivat haastatteluissaan juuri t\u00e4llaista ohjelmaa maanpaossa olevien toimittajien tukemiseksi. Vikesin toiminnalle n\u00e4hd\u00e4\u00e4n siis olevan paljon tarvetta, mutta on my\u00f6s merkillepantavaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 haastateltavat eiv\u00e4t tienneet Vikesin tarjoamasta tuesta. Se viestii siit\u00e4, ettei toiminta ole viel\u00e4 saavuttanut sen tason systemaattisuutta, ett\u00e4 tieto siit\u00e4 tavoittaisi laajasti media-alan ihmisi\u00e4.    <br \/>Toinen t\u00e4h\u00e4n selvitykseen nostettava esimerkki on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimittajakoulutus maahanmuuttajille, joka on j\u00e4rjestetty kolmesti vuodesta 2019 l\u00e4htien. Hankkeeseen haettiin vuosittain rahoitusta erikseen esimerkiksi Opetushallitukselta. Sitra rahoitti opiskelijoiden harjoittelua suomalaisissa mediataloissa. Haaga-Helian medianomikoulutuksen tutkintojohtaja ja journalismin osaamisaluejohtaja Anne Lepp\u00e4j\u00e4rvi (5.3.2026) muistelee koulutuksen alkutaivalta. \u201dHarvassa toimituksessa oli niit\u00e4, jotka k\u00e4sittiv\u00e4t, miksi edes teemme t\u00e4llaista\u201d. T\u00e4ss\u00e4 asenteessa Lepp\u00e4j\u00e4rvi kokee kuitenkin vuosien varrella n\u00e4hneens\u00e4 muutosta.     <\/p>\n<p>Kolmen koulutuksen j\u00e4lkeen Haaga-Heliassa etsittiin vaihtoehtoa, joka koulutuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6llist\u00e4isi toimittajia (Lepp\u00e4j\u00e4rvi, 5.3.2026; Nousiainen 22.1.2026.) Rahoitusta haettiin monikieliselle Satakieli medialle, joka perustettiin vuonna 2024. Satakieless\u00e4 maahanmuuttajataustaiset freelancerit kirjoittavat omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n Suomessa asuville maahanmuuttajayleis\u00f6ille englanniksi, ukrainaksi, arabiaksi, ven\u00e4j\u00e4ksi ja suomeksi. Toista vastaavaa hanketta ei Suomesta l\u00f6ydy. Vaikka siirtyminen koulutuksesta Satakieleen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 kehityskulku juuri ty\u00f6mahdollisuuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta, nousi t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastateltujen, maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien keskuudessa esiin my\u00f6s toiveita uudelleen toteutettavalle koulutukselle. T\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 kirjoitettaessa Satakielen tulevaisuus on ep\u00e4varma. Rahoitushakemukset toiminnan jatkumiselle ovat kerta toisensa j\u00e4lkeen saaneet kielteisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ja toiminnan loppuminen t\u00e4h\u00e4n kev\u00e4\u00e4seen on edess\u00e4, kertoo Haaga-Helian t\u00e4m\u00e4nhetkinen journalismin koulutuksen tutkinto- ja osaamisaluejohtaja Kaijaleena Runsten (19.4.2026). Satakielen p\u00e4\u00e4ttyminen j\u00e4tt\u00e4isi suomalaiselle mediakent\u00e4lle merkitt\u00e4v\u00e4n aukon.      <\/p>\n<p>Yksi Satakielen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 panoksista on ollut rakentaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tekemisen mallia suomenkielisen median kanssa. Satakielen ja Suomen Kuvalehden kahdessa yhteisty\u00f6projektissa kummankin median toimittaja ty\u00f6sti yhdess\u00e4 pitk\u00e4n tutkivan journalismin artikkelin. Projektissa yhdistyiv\u00e4t Suomen Kuvalehden rakenteelliset vahvuudet sek\u00e4 ukrainalaisen toimittajan osaaminen, verkostot ja kielitaito. Yhteisty\u00f6 maanpaossa el\u00e4vien toimittajien kanssa ei tukisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heit\u00e4 vaan my\u00f6s suomalaisia toimituksia, tarjoten niille muiden kielten osaajia, erilaista el\u00e4m\u00e4nkokemusta, kulttuurisen ymm\u00e4rryksen, joka auttaa kontekstoinnissa ja verifioinnissa sek\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia suomalaisen mediakent\u00e4n hegemonisiin katsomuskantoihin ja toimintamalleihin. Ilman t\u00e4llaista yhteisen oppimisen ja jakamisen n\u00e4k\u00f6kulmaa kaikissa maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien koulutus-, ty\u00f6llistymis-, mentorointi- ja tukiohjelmissa on riski: niist\u00e4 muodostuu ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohjattuja projekteja, jotka rakentavat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t suomalaisten ja maanpaossa el\u00e4vien toimittajien v\u00e4list\u00e4 hierarkiaa.    <\/p>\n<h5>4.4. Tuen tavoittavuuden haasteet<\/h5>\n<p>Suomen Journalistiliitossa on 129 j\u00e4sent\u00e4, joiden \u00e4idinkieli ei ole mik\u00e4\u00e4n kotimaisista kielist\u00e4. T\u00e4lle ryhm\u00e4lle Journalistiliitto on j\u00e4rjest\u00e4nyt useampia yksitt\u00e4isi\u00e4 tapaamisia. Liiton entisen kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntijan Juha Rekolan (23.2.2026) aikana perustettiin erikseen my\u00f6s verkkosivu ja Facebook-ryhm\u00e4 tukemaan maahanmuuttajataustaisten toimittajien verkostoitumista ja ty\u00f6skentely\u00e4. Molemmat kaatuivat Rekolan mukaan siihen, ettei tarpeeksi halukkaita osallistujia l\u00f6ytynyt. \u201dKyll\u00e4 se Facebook-ryhm\u00e4kin on varmaan edelleen olemassa, mutta ei sinne kukaan kirjoita\u201d, Rekola (23.2.2026) huoahtaa.    <\/p>\n<p>Syit\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseen osallistumiseen voi olla useita. Suomi on maantieteellisesti laaja maa ja esimerkiksi turvapaikanhakijat ja pakolaiset asuvat ymp\u00e4ri Suomea, kaukana toisistaan. Liikkuminen voi yksinkertaisesti olla ty\u00f6tt\u00f6myyskorvauksella liian kallista, hankalaa tai raskasta. Yksi pakolaisena Suomeen tullut toimittaja esimerkiksi kielt\u00e4ytyi saapumasta Helsinkiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026 media-alan j\u00e4rjest\u00f6n kutsumana.   <\/p>\n<p>\u201dKoska matka on pitk\u00e4, se on todella raskas minulle. Minua on kidutettu vankilassa ja olen k\u00e4rsinyt paljon. En pysty keskittym\u00e4\u00e4n kovin hyvin, jos en ole voinut lev\u00e4t\u00e4 sit\u00e4 ennen.\u201d  <\/p>\n<p>Toinen syy voi olla se, etteiv\u00e4t kaikki halua tulla m\u00e4\u00e4ritellyiksi maahanmuuttajataustansa kautta. Rekola (23.2.2026) muistelee, ett\u00e4 osa maahanmuuttajataustaisista toimittajista sanoi aikanaan suoraan, etteiv\u00e4t he halunneet tulla n\u00e4hdyiksi maahanmuuttajina. Myllyl\u00e4n, Pantin ja Kivij\u00e4rven (2025) tutkimuksessa koskien turvapaikanhakijoita havaittiin, ett\u00e4 monet heist\u00e4 saattoivat hyl\u00e4t\u00e4 \u2019turvapaikanhakijaidentiteetin\u2019 ja pyrkiv\u00e4t mieluummin identifioitumaan \u2019tavalliseksi ihmiseksi\u2019. Moni saattaa vastustaa ajatusta osallistua tapaamisiin ihmisten kanssa, joiden kanssa heill\u00e4 on yhteist\u00e4 vain maanpakolaisstatus. My\u00f6s yksi t\u00e4m\u00e4n selvityksen haastateltavista ei esimerkiksi halunnut olla miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 muiden, varsinkaan omasta l\u00e4ht\u00f6maastaan tulleiden ihmisten kanssa, vaan halusi nimenomaan rakentaa yhteyksi\u00e4 suomalaisiin ja identifioitua suomalaisena.    <\/p>\n<p>Merkityst\u00e4 voi kuitenkin olla my\u00f6s sill\u00e4, kokeeko ihminen tulevansa m\u00e4\u00e4ritellyksi maahanmuuttajaksi omasta halustaan vai muiden toimesta, ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, kokeeko h\u00e4n, ett\u00e4 tarjottu tuki on sellaista, jossa h\u00e4n ei ole alisteisessa valtasuhteessa suomalaiseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Kolmas mahdollinen syy saattaakin piill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kritiikiss\u00e4, jonka yksi haastateltava esitti Suomessa j\u00e4rjestettyj\u00e4 maahanmuuttajataustaisille toimittajille tarkoitettuja hankkeita kohtaan. <\/p>\n<p>\u201dN\u00e4m\u00e4 kaikki ohjelmat ovat ainoa tuki, mit\u00e4 Suomesta l\u00f6ytyy, ja siksi ne ovat hyvi\u00e4. Mutta niit\u00e4kin vaivaa joskus sellainen tunnelma, ettei meihin muualta tuleviin toimittajiin luoteta\u2026 Meihin suhtaudutaan holhoavasti ja ylenkatsovasti, kuin me emme osaisi mit\u00e4\u00e4n\u2026\u201d <\/p>\n<p>Tutkimus pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on k\u00e4sitellyt passiivisuutta tai p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 olla osallistumatta erilaiseen heille suunnattuun toimintaan poliittisena valintana (esim. Kallio ym. 2021, 4015). Voikin hyvin olla, ett\u00e4 kokemukset hierarkiasta suomalaisten toimijoiden ja maahanmuuttajatoimittajien kesken selitt\u00e4v\u00e4t joidenkin haluttomuutta osallistua tapahtumiin. Useissa haastatteluissa nousivat my\u00f6s esiin esimerkiksi pienet yhteis\u00f6mediat, joissa maanpakolaistoimittajat olivat ty\u00f6skennelleet toisten samassa tilanteessa olevien, samasta maasta tulevien tai samaa kielt\u00e4 puhuvien kanssa. N\u00e4iss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 korostui omaehtoinen tekeminen ja yhteis\u00f6llisyys, josta puuttui suomalaisten tekij\u00f6iden ja maahanmuuttajien v\u00e4linen valtahierarkia.   <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_9 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"kappale-5\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>5. SUOMESSA MAANPAOSSA EL\u00c4VIEN TOIMITTAJIEN KOKEMUKSIA TUEN TARPEESTA<\/h5>\n<h5>5.1. \u201dEn voi koskaan kilpailla niiden kanssa, joiden \u00e4idinkieli on suomi\u201d<\/h5>\n<p>L\u00e4hes kaikki haastatellut Suomessa asuvat maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat ilmaisivat erilaisia surun, pettymyksen ja turhautumisen tunteita siit\u00e4, etteiv\u00e4t voineet jatkaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n toimittajina Suomessa. Kuten on aiemmin todettu, haastateltavista vain kaksi on ty\u00f6llistynyt kokoaikaiseksi suomalaiselle mediakent\u00e4lle. My\u00f6s alaa vaihtaneet tai toista alaa opiskelevat kertoivat haaveilevansa viel\u00e4 joskus mahdollisuudesta jatkaa journalismin parissa tai harmittelivat, etteiv\u00e4t olleet yritt\u00e4neet sinnikk\u00e4\u00e4mmin hakeutua media-alalle.  <\/p>\n<p>Monet kokivat ristiriitaisia tunteita: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kiitollisuutta saamastaan suojelusta, mutta samalla pettymyst\u00e4 siihen, miten Suomessa arvostettiin heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Vain yksi haastateltava sanoi, ettei h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Suomen tarvinnut tarjota maanpakoon l\u00e4hteneelle toimittajalle muuta kuin turvapaikka. Useampi haastateltava ilmaisi ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ettei Suomesta ollut mahdollista saada media-alan t\u00f6it\u00e4, kun suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4nkin puhuvien toimittajien keskuudessa ty\u00f6tt\u00f6myys oli niin suurta.  <\/p>\n<p>\u201dOlen yritt\u00e4nyt kyll\u00e4 hakea ty\u00f6t\u00e4 mediasta, mutta en koskaan voi kilpailla niiden kanssa, joiden \u00e4idinkieli on suomi. Minulla on vain hyvin v\u00e4h\u00e4n vaihtoehtoja t\u00e4m\u00e4n maan medioissa\u201d, kuvaa yksi haastateltava.<br \/>My\u00f6s tutkimus tukee haastateltavien n\u00e4k\u00f6kulmaa siit\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajataustaisia toimittajia arvioidaan suomalaisessa mediassa usein kielitaidon puutteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nousiainen, Ahva ja Koljonen (2024, 12) toteavat suomalaisia p\u00e4\u00e4toimittajien n\u00e4kemyksi\u00e4 tutkineessa artikkelissaan, ett\u00e4 \u201dUsein maahanmuuttajataustaisten journalistien osaaminen n\u00e4htiin [p\u00e4\u00e4toimittajien haastatteluissa] puutteiden kautta. Ensinn\u00e4kin heilt\u00e4 puuttui kielitaitoa, toiseksi suomalainen koulutus ja kolmanneksi suomalaisen toimitusty\u00f6skentelyn osaamista\u201d. Nousianen, Ahva ja Koljonen (2024, 13) havaitsivat my\u00f6s, ett\u00e4 suomalaisissa toimituksissa el\u00e4\u00e4 vahvana eetos, jonka mukaan toimittajan on pystytt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6 alusta loppuun itse. T\u00e4llaisessa kulttuurissa monikielinen yhteisty\u00f6 ei saa edes ajatuksen tasolla kunnollista mahdollisuutta.       <\/p>\n<p>Monikielisen Satakieli median kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 mallia yhteisty\u00f6st\u00e4 maahanmuuttajataustaisen toimittajan ja kotimaisia kieli\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvan kesken tehd\u00e4\u00e4nkin viel\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n suomalaisissa mediataloissa. Ehk\u00e4 jonkinasteista muutosta on tapahtunut. Ainakin Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet ovat viime vuosina kokeilleet menestyksekk\u00e4\u00e4sti ty\u00f6skentelytapaa, jossa maanpakolaistoimittajat ovat ty\u00f6skennelleet omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n ja heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty kotimaisille kielille.  <\/p>\n<p>Useat haastateltavat n\u00e4kiv\u00e4t Ylen monikieliset uutiset heille ainoana mahdollisena ty\u00f6nantajana Suomessa. Yleisradion Monikieliset uutiset ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 kuitenkin vain 13 henkil\u00f6\u00e4, sek\u00e4 joitakin freelancereit\u00e4 ja tuntity\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Ylen Monikielisten uutisten p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Marko Krapu (10.4.2026) kertoo, ett\u00e4 viel\u00e4 muutamia vuosia sitten suomen kielen taito oli edellytys tiettyjen journalististen teht\u00e4vien tekemiseen monikielisiss\u00e4 uutisissa. Nykyisin \u201dt\u00e4rkeint\u00e4 on journalistinen osaaminen, verkostoituminen ja halu oppia uutta\u201d. Krapun mukaan h\u00e4nen tiimins\u00e4 on palkannut viimeisen viiden vuoden aikana yhden henkil\u00f6n, joka ei osannut lainkaan Suomea. \u201dMy\u00f6s freelancereit\u00e4 tai tuntity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 on palkattu, vaikka kotimaisten kielten osaaminen on ollut puutteellista, mutta se ei ole ty\u00f6h\u00f6n vaikuttanut\u201d, Krapu kertoo.     <\/p>\n<h5>5.2. \u201dKun saavut Suomeen, astut pime\u00e4\u00e4n huoneeseen, jossa ei voi puhua\u201d<\/h5>\n<p>Osa maanpakolaistoimittajista vaikutti alistuneen tilanteeseen, jossa kilpailu kotimaisia kieli\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien kanssa n\u00e4ytt\u00e4ytyi mahdottomuutena. Sen sijaan osa esitti painavaa kritiikki\u00e4 sek\u00e4 Suomen valtiolle ett\u00e4 suomalaiselle mediakent\u00e4lle. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n Suomen oli teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 Suomessa maanpaossa asuvalla toimittajalla olisi mahdollisuus ty\u00f6llisty\u00e4 omalle alalleen. Esimerkiksi yli kymmenen vuotta Suomessa maanpaossa asunut, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6t\u00f6n toimittaja kritisoi Suomea siit\u00e4, etteiv\u00e4t valtio tai kunnat tukeneet maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien ty\u00f6n jatkumista mitenk\u00e4\u00e4n.   <\/p>\n<p>\u201dSuomen suhtautuminen maanpakoon l\u00e4hteneisiin toimittajiin ei ole selke\u00e4. Maanpakoon l\u00e4hteneen toimittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta suojelun ja ty\u00f6n jatkumisen pit\u00e4isi kulkea k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4\u2026 maanpakoon l\u00e4htenyt toimittaja on l\u00e4htenyt kotimaastaan, koska joku on halunnut sulkea h\u00e4nen suunsa. Jos t\u00e4m\u00e4 toimittaja ei voi jatkaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, silloin niiden toive toteutuu, jotka halusivat h\u00e4net alun perin ulos\u2026Kun saavut Suomeen, astut pime\u00e4\u00e4n huoneeseen, jossa ei voi puhua. Siksi min\u00e4 sanon, ett\u00e4 Suomi ei ole selke\u00e4 sen suhteen, haluaako se suojella journalisteja vai ei.\u201d   <\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n haastateltavan esiin nostamasta n\u00e4k\u00f6kulmasta medianvapauden suojeleminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien ty\u00f6n jatkumista tuetaan turvan tarjoamisen ohella. Turvan tarjoaminen ilman ty\u00f6n jatkuvuuden mahdollisuutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaientaa maanpakoon l\u00e4hteneen toimittajan. <\/p>\n<p>Pettymys liittyen siihen kokemukseen, ettei Suomessa arvostettu maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien ty\u00f6t\u00e4, liittyy joillakin haastateltavilla niihin odotuksiin, joita heill\u00e4 oli Suomesta ennen maahan tuloa.<br \/>\u201dMinulla oli kaksi syyt\u00e4 tulla juuri Suomeen. Ensiksi puolisoni sukulainen asui t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja on helpompaa kulkea hakemusprosessin l\u00e4pi, jos on edes yksi tuttu uudessa maassa. Mutta toiseksi \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 oli minulle todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u2013 tiesin, ett\u00e4 Suomi tunnetaan sananvapaudestaan. Ajattelin, ett\u00e4 Suomessa saisin paremman mahdollisuuden puhua asioista, niin kuin ne oikeasti ovat minun kotimaassani.\u201d   <\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 maanpakoon jo vuosia sitten l\u00e4htenyt kokenut toimittaja oli erityisen pettynyt suomalaisen median yksi\u00e4\u00e4nisyyteen, kun se k\u00e4sitteli toimittajan l\u00e4ht\u00f6maata koskevia asioita. Toimittaja oli hakenut jo vuosia apurahoja omille t\u00f6illeen ja tarjonnut kirjoituksiaan suomalaiselle medialle, mutta ei ollut saanut mahdollisuutta julkaista omaa l\u00e4ht\u00f6maataan ja sen l\u00e4hialueita k\u00e4sittelevi\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n juuri miss\u00e4\u00e4n. <\/p>\n<p>Moni muukin haastateltava kritisoi suomalaista mediaa siit\u00e4 tavasta, jolla se k\u00e4sittelee maanpakoon l\u00e4hteneen toimittajan l\u00e4ht\u00f6maata. Osa kokee, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi juuri sellaista osaamista ja tietoa, jota suomalainen media voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Yksi aiemmin Suomessa ty\u00f6skennellyt toimittaja sanoo:<br \/>\u201dSuomessa on kiinnostusta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan. T\u00e4ss\u00e4 maassa [jossa nyt asun] ei kukaan ole kiinnostunut ostamaan artikkelejani Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Siksi haluaisin takaisin Suomeen. Olen valmis maksamaan Suomeen veroja. En tarvitse mit\u00e4\u00e4n tukea. Haluan vain tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Minulla on paljon annettavaa suomalaiselle medialle\u2026\u201d        <\/p>\n<p>L\u00e4hes jokaisella ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 on kerrottavanaan tarina siit\u00e4, miten heid\u00e4n tarjoamiinsa juttuihin on suhtauduttu: joko j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vastaamatta tarjouksiin tai vaatien enemm\u00e4n kuin suomalaisilta toimittajilta. Er\u00e4\u00e4lle toimittajalle oli vastattu, ett\u00e4 h\u00e4nen juttunsa voidaan julkaista, jos siin\u00e4 on jotakin \u201dtodella erityist\u00e4 ja uutta\u201d. Toimittaja ep\u00e4ili, ettei suomalaisilta toimittajilta odotettu vastaavaa erityisyytt\u00e4.  <\/p>\n<h5>5.3. \u201dSuomi ohjaa meit\u00e4 matalapalkka-aloille\u201d<\/h5>\n<p>Vasta hiljattain Suomeen maanpakoon tullut toimittaja kertoi niin ik\u00e4\u00e4n odottaneen Suomelta enemm\u00e4n, muun muassa median vapauden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>\u201dKun minulle alun perin tarjottiin paikkaa Suomesta, ryhdyin heti ottamaan selv\u00e4\u00e4 uudesta asuinmaastani \u2013 olenhan toimittaja! Minulle selvisi, ett\u00e4 Suomessa p\u00e4\u00e4see kouluttautumaan ja terveydenhuoltoon, ja ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on korkea medianvapaus. Odotuksiini n\u00e4hden, minulle on suuri pettymys, ett\u00e4 joudunkin nyt ilmeisesti vaihtamaan alaa Suomessa.\u201d  <\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n nuoren, vasta muutamia kuukausia sitten Suomeen tulleen pakolaistoimittajan k\u00e4sitys siit\u00e4, ettei h\u00e4n voisi koskaan ty\u00f6llisty\u00e4 toimittajana Suomessa, on muotoutunut sek\u00e4 Kansainv\u00e4lisen siirtolaisuusj\u00e4rjest\u00f6n (International Organization for Migration, IOM) Suomen osaston tarjoaman esityksen kautta ett\u00e4 kuntien ty\u00f6voimapalveluiden tai entisten TE-toimistojen tapaamisissa. IOM on ensimm\u00e4isen kerran vasta viime vuonna tehnyt joillekin Suomeen saapuville pakolaistoimittajille selvityksen toimittajan ty\u00f6llistymismahdollisuuksista Suomessa. <\/p>\n<p>\u201dMin\u00e4 inhosin sit\u00e4 paperia\u201d, IOM:n esityksen paperisena versiona saanut nuori toimittaja sanoo nyt kotonaan Suomessa.<\/p>\n<p>\u201dEn n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n toivoa en\u00e4\u00e4\u2026 siin\u00e4 paperissa kerrottiin, mille aloille Suomessa voi ty\u00f6llisty\u00e4: hoitoalalle, rakennust\u00f6ihin, teknologia-alalle. Min\u00e4 toivoin p\u00e4\u00e4sev\u00e4ni yliopistoon. Olen toimittaja ja tarvitsen kielitaitoa, ja minun t\u00e4ytyy oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 Suomessa ollaan kiinnostuneita\u2026 Mutta kun l\u00f6ysin sopivan kurssin yliopistosta, minulle kerrottiin TE-toimistossa, ett\u00e4 menet\u00e4n tukirahani, jos menen yliopistoon. He omistavat sinut, koska saat tukea heid\u00e4n kauttaan. He voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mille alalle menet. Hekin sanoivat minulle, ett\u00e4 voisin kouluttautua tekniikan alalle\u2026 Tunnen itseni petetyksi. Miksi minulle ei alun perin kerrottu t\u00e4t\u00e4 Suomesta?\u201d      <\/p>\n<p>Toimittaja pohtii haastattelussa, ett\u00e4 haluaisi oikeastaan l\u00e4hte\u00e4 pois Suomesta, vaikka on asunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vasta muutamia kuukausia. H\u00e4n kertoo kaipaavansa tekemist\u00e4, sill\u00e4 kunnan ty\u00f6llisyyspalveluista oli ilmoitettu, ett\u00e4 kest\u00e4isi noin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kotoutumiskoulutukseen. <\/p>\n<p>IOM:n vanhempi projektikoordinaattori Ann-Jolin Gr\u00fcne (2.3.2026) valmisteli nuoren toimittajan mainitseman esityksen. Kyseess\u00e4 oli IOM:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n kulttuuriorientaatiokoulutuksen osallistujien pyynn\u00f6st\u00e4 tehty erillinen esitys, jossa annettiin syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tietoa Suomen ty\u00f6markkinatilanteesta ja ty\u00f6voiman tarpeista. Koulutuksen osallistujilta oli noussut erityisesti kysymyksi\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja toimittajien uramahdollisuuksista Suomessa.  <\/p>\n<p>\u201dIk\u00e4v\u00e4 tietysti kuulla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 esitys on aiheuttanut toivottomuutta. Kulttuuriorientaatiokoulutusten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on antaa mahdollisimman totuudenmukainen ja realistinen kuva Suomesta. IOM:ss\u00e4 uskomme, ett\u00e4 yksil\u00f6n kotoutumista edist\u00e4\u00e4 oikea, riitt\u00e4v\u00e4 ja yksil\u00f6n tarpeisiin perustuva tieto. Koulutus on kuitenkin tiivis, osallistujien tiedontarpeet monimuotoiset ja mahdollisuudet r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityyn tietoon rajalliset. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kartoitimme lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka voisivat neuvoa ja tukea maahanmuuttajataustaisia toimittajia. Lis\u00e4simme materiaaleihin tiedon Vikesist\u00e4, jotta osallistujat voisivat olla itsen\u00e4isesti heihin yhteydess\u00e4 ja saada omaa osaamistaan vastaavaa tietoa, tukea ja verkostoja.\u201d (Gr\u00fcne, 2.3.2026.)<\/p>\n<p>IOM:n kautta pakolaistoimittajille tullut ohjaus Vikesin pariin on tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen kerta, kun pakolaisena Suomeen tulleet toimittajat saavat saapumisprosessin yhteydess\u00e4 yhteystiedot media-alan j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n. Taustalla oli siis yksitt\u00e4isess\u00e4 IOM:n kulttuuriorientaatiossa her\u00e4nnyt ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 pakolaisina Suomeen saapuvia toimittajia olisi hyv\u00e4 neuvoa media-alan j\u00e4rjest\u00f6jen palveluista.<br \/>Vaikka nuori pakolaistoimittaja oli harmissaan esityksen kautta saamastaan ty\u00f6markkinatilannetta koskevasta tiedosta, olivat yhteystiedot Vikesiin olleet h\u00e4nelle erityisen hy\u00f6dylliset. Vikesin kautta toimittaja on saanut mentorin, joka on auttanut h\u00e4nt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksityisen kielikoulutuksen. Se kuitenkin maksaa, eik\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4 kuin kahdesti viikossa, vaikka toimittaja haluaisi opiskella Suomea joka p\u00e4iv\u00e4. Koulu on my\u00f6s kaukana, eik\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyskorvaus riit\u00e4 bussimatkoihin, koska itse koulutus lohkaisi tuesta niin merkitt\u00e4v\u00e4n summan. Silti se on parempi kuin ei mit\u00e4\u00e4n. \u201dIlman mentoriani istuisin vain t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kotona ja odottaisin.\u201d      <\/p>\n<p>Kukaan haastateltavista ei kerro saaneensa esimerkiksi ty\u00f6llisyyspalveluista aktiivista ohjausta media-alan j\u00e4rjest\u00f6jen pariin. Helsingin ty\u00f6llisyyspalveluiden johtava asiantuntija Taneli Kuusiholma (4.3.2026) sanoo, ett\u00e4 h\u00e4n toivoisi ty\u00f6llistymisasiantuntijoiden tiet\u00e4v\u00e4n my\u00f6s Suomen media-alan j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja osaavan ohjata heit\u00e4 niiden pariin. \u201dMutta voi olla, ett\u00e4 n\u00e4in ei aina ole\u201d, Kuusiholma toteaa. \u201dMeill\u00e4 on toki portaaleja, joista ty\u00f6nhakijat ja ty\u00f6ntekij\u00e4mme voivat hakea koulutuksia ja muita erilaisia palveluita\u201d, Kuusiholma kertoo. Mutta mik\u00e4li media-alan j\u00e4rjest\u00f6 ei ole ilmoittanut t\u00e4h\u00e4n portaaliin tai ty\u00f6llisyyspalveluille omaa ohjelmaansa, ei tieto siit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kulje ty\u00f6nhakijoille. J\u00e4\u00e4 siis usein j\u00e4rjest\u00f6jen omalle vastuulle tiedottaa, esimerkiksi ty\u00f6voimapalveluiden portaalien kautta, mink\u00e4laista tukea he voivat maanpaossa el\u00e4ville toimittajille tarjota toimittajan ty\u00f6n jatkamiseen.<br \/>Nuori, hiljattain Suomeen tullut pakolaistoimittaja on kokenut, ettei toimittajaa tunnisteta Suomen j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 IOM:lt\u00e4 saatua paperia lukuun ottamatta.     <\/p>\n<p>\u201dTulin t\u00e4nne joidenkin sellaisten ihmisten kanssa, jotka eiv\u00e4t osaa lukea, eiv\u00e4tk\u00e4 kirjoittaa. Mielest\u00e4ni Suomen systeemi niputtaa minut samaan kategoriaan heid\u00e4n kanssaan. En halua kuulostaa kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, mutta puhun nelj\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 ja olen kouluttautunut yliopistossa kolme vuotta toimittajaksi. Silti kukaan ei ole katsonut taustaani tai ollut kiinnostunut siit\u00e4\u201d.   <br \/>T\u00e4m\u00e4 nuori pakolaistoimittaja ei ole haastateltavien joukossa ainoa, joka on kokenut, ett\u00e4 kunnan ty\u00f6llisyyspalveluista tai aiemmin TE-toimistosta, olisi ohjattu muille aloille. Yksi TV:n uutisty\u00f6t\u00e4 kotimaassaan tehnyt toimittaja kokee vaihtaneensa alaa osin TE-toimiston paineesta:<br \/>\u201dEiv\u00e4t he pakota sinua mihink\u00e4\u00e4n [ty\u00f6llisyyspalveluissa], mutta he pelottelevat, ettei media-alalla ole t\u00f6it\u00e4, ja ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t sinua aloille, joilla on. Se vaikuttaa valintaasi\u2026 Nyt kadun, etten valinnut kouluttautumista media-alalle. Vasta my\u00f6hemmin kuulin, ett\u00e4 ammattikoulussa olisi ollut my\u00f6s medialinja, jolle olisi p\u00e4\u00e4ssyt ehk\u00e4 TE-toimiston kautta\u2026 Nykyisin en voi seurata en\u00e4\u00e4 uutisia, koska se muistuttaa minua siit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, jota tein, ja jota kaipaan\u2026\u201d   <\/p>\n<p>Toinen, p\u00e4\u00e4toimittajanakin kotimaassaan ty\u00f6skennellyt pakolainen on tulkinnut TE-toimistosta saamaansa tukea n\u00e4in:<\/p>\n<p>\u201dHe haluavat meid\u00e4t matalapalkka-aloille. Ei heid\u00e4n intresseiss\u00e4\u00e4n ole auttaa meit\u00e4 jatkamaan toimittajan ty\u00f6t\u00e4.\u201d <\/p>\n<p>Afganistanista paennut journalisti Faisal Karimi (2025) kuvaa artikkelissaan osuvasti sit\u00e4, kuinka maanpakoon l\u00e4hteneen toimituksen \u2013 t\u00e4m\u00e4n selvityksen yhteydess\u00e4 toimittajan \u2013 saapuessa uuteen maahan vallitsee ensin toivo tulevasta.<\/p>\n<p>\u201d\u2026siirtym\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy aluksi toivona: fyysisen\u00e4 turvallisuutena, sananvapautena, avoimena internetyhteyten\u00e4 ja mahdollisuutena julkaista ilman sensuuria. Haasteet muuttuvat kuitenkin nopeasti fyysisest\u00e4 turvallisuudesta arjen selviytymiseen ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseen.\u201d<br \/>Karimin teksti kuvailee juuri sit\u00e4 tunnelmaa, joka suurimmassa osassa haastatteluja vallitsi. Arki on selviytymist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Monet yritt\u00e4v\u00e4t pit\u00e4\u00e4 kiinni muutamista freelance-t\u00f6ist\u00e4 tai vapaaehtoisista journalistisista projekteista pysy\u00e4kseen mukana alalla edes jollakin tavalla. Samaan aikaan on pakko ansaita rahaa: osa siivoaa, toiset kouluttautuvat kuljettajaksi, teknologia-alalle tai hoitoalalle. Sen lis\u00e4ksi on vaikeaa ehti\u00e4 ja jaksaa tehd\u00e4 journalismia ilmaiseksi tai pikkurahalla.<br \/>Toiset, aiemman toimittajan ty\u00f6ns\u00e4 kautta hyvin aktiiviset ihmiset, yritt\u00e4v\u00e4t selviyty\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden mukanaan tuomasta toivottomuudesta ja toimettomuudesta. Joillain haastateltavilla ei ole t\u00f6it\u00e4, vaikka heill\u00e4 on taskussaan jo kolmen eri tutkinnon paperit, kahdet suomalaisesta koulutuksesta ja yhdet l\u00e4ht\u00f6maasta. Monella heist\u00e4 on vuosien kokemus media-alalta, osalla my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti tunnetuista mediataloista. Yksi on omassa maassaan erityisalansa tunnettu tekij\u00e4. Silti toimittajan ty\u00f6t\u00e4 Suomesta ei ole l\u00f6ytynyt.         <\/p>\n<h5>5.4. Harjoittelut ja vapaaehtoisty\u00f6t yhteis\u00f6medioissa viev\u00e4t eteenp\u00e4in<\/h5>\n<p>\u201dNimenomaan ty\u00f6n kautta ihminen integroituu parhaiten uuteen yhteiskuntaan\u201d, kuvaa yksi haastateltava ty\u00f6harjoitteluiden merkityst\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Reetta Nousiainen (2026) k\u00e4sittelee artikkelissaan maahanmuuttajataustaisten toimittajien Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koulutukseen kuuluvaa harjoittelua nelj\u00e4n toimittajan ja heid\u00e4n mentoreidensa haastattelujen ja etnografisen havainnoinnin kautta. Tutkimuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 parhaimmillaan sek\u00e4 mentorit ett\u00e4 harjoittelijat tulivat kumpikin tietoisemmiksi omista kulttuurisista viitekehyksist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tuki kotoutumista ja lis\u00e4si joissain tapauksissa jopa toimitusten halukkuutta arvioida omia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n uudestaan.<br \/>Haaga-Helian koulutuksen kautta harjoittelun saaneet olivat ehk\u00e4 poikkeuksia suomalaisella mediakent\u00e4ll\u00e4. Moni haastateltavista kertoo hakeneensa turhaan eri medioista itselleen harjoittelupaikkaa.    <\/p>\n<p>\u201dOlen yritt\u00e4nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 harjoittelupaikkaa pitk\u00e4\u00e4n. L\u00e4hetin viestej\u00e4 Ylelle ja Helsingin Sanomiin ja muihin lehtiin, mutta mist\u00e4\u00e4n ei vastattu.\u201d <\/p>\n<p>Toinen toimittaja, joka ty\u00f6skenteli jonkin aikaa Suomessa maanpakoon l\u00e4hteneille toimittajille tarkoitetulla apurahalla, tarjosi itse\u00e4\u00e4n ilmaiseksi t\u00f6ihin kaikkiin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla toimiviin isoihin mediataloihin. Vain yhdest\u00e4 vastattiin. Sinne h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyikin ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n, menestyksellisesti osana toimitusta. Kolmas haastateltava kertoo saaneensa ty\u00f6harjoittelupaikan suhteidensa avulla, mutta harmittelee sit\u00e4, ettei harjoittelupaikan saamiseen l\u00f6ydy systemaattista apua esimerkiksi ty\u00f6voimapalveluista.   <\/p>\n<p>My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 asiassa n\u00e4kyy yksitt\u00e4isten toimijoiden hyv\u00e4n tahdon varassa oleva sattumanvaraisuus. T\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 tehdess\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 jotkut kotoutumiskoulutusta tarjoavat tahot ovat j\u00e4rjest\u00e4neet harjoittelupaikkoja toimittajille eri medioista. Systemaattista se ei kuitenkaan ole.  <\/p>\n<p>Haaga-Helian koulutusten alkuaikoina medianomikoulutuksen tutkintojohtajana toiminut Anne Lepp\u00e4j\u00e4rvi (5.3.2026) muistelee, ett\u00e4 koulutukseen kuuluneiden harjoittelujaksojen j\u00e4lkeen osa toimituksista antoi palautetta siit\u00e4, ett\u00e4 harjoittelijoiden ohjaaminen oli vienyt liikaa aikaa. \u201dAjattelen, ett\u00e4 jos se ei veisi lainkaan aikaa, niin ei silloin olisi kyseess\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muutos\u201d, Lepp\u00e4j\u00e4rvi sanoo. My\u00f6s Nousiainen, Ahva ja Koljonen (2024, 13) toteavat, ett\u00e4 suomalaisten p\u00e4\u00e4toimittajien haastatteluissa nousee esiin ajatus, ett\u00e4 \u201cerityiseen tutorointiin ei ole rahaa eik\u00e4 resursseja\u201d.  <\/p>\n<p>Moni haastateltavista mainitsee eri yhteis\u00f6medioissa tehdyt vapaaehtoisty\u00f6t merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana omaa urapolkuaan. Joillekin ne n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t henkireik\u00e4n\u00e4, paikkana, jossa on voinut hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omaa ammattiosaamistaan, eik\u00e4 kukaan suomalainen tullut opettamaan, miten tehd\u00e4 journalismia. Yhdell\u00e4 haastateltavalla on kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 vapaaehtoisty\u00f6n tekeminen auttoi kokoaikaisen palkkaty\u00f6n saamisessa:  <\/p>\n<p>\u201dTy\u00f6skentelin useissa eri yhteis\u00f6radioissa. Jotkut yst\u00e4v\u00e4ni kysyiv\u00e4t, miksi teet ty\u00f6t\u00e4si ilmaiseksi? Sanoin, ett\u00e4 haluan tehd\u00e4 sit\u00e4, jotta saan kokemusta\u2026 Kun p\u00e4\u00e4sin t\u00f6ihin suomalaiseen mediataloon, minua seurasi se sama yleis\u00f6, joka minulla oli yhteis\u00f6radiossa. He ottavat minuun yhteytt\u00e4 ja kertovat, ett\u00e4 he ovat seuranneet minua jo vuosia sitten ja haluavat kuulla juuri minua.\u201d<br \/>Vapaaehtoisty\u00f6nteolla yhteis\u00f6medioissa on kaksi ongelmaa. Ensinn\u00e4kin nykyinen ty\u00f6llist\u00e4mispolitiikka on johtanut siihen, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t joutuvat varomaan, ettei esimerkiksi toimittajataustan omaavan ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n liiallista aktivoitumista yhteis\u00f6mediassa lueta ty\u00f6llisyyspalveluissa liialliseksi oman toimittajaprofiilin rakentamiseksi tai markkinoinniksi, joka voitaisiin tulkita yritt\u00e4jyydeksi. (N\u00e4re, 2026; M\u00e4kinen, 2026.) Tutkija Sari N\u00e4re (2026) kuvaili tilannetta Helsingin Sanomissa n\u00e4in: \u201dKun lain mukaan ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n ty\u00f6nhakijan on \u2019oltava ty\u00f6markkinoiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u2019, ty\u00f6voimatoimistossa lakia on usein tulkittu niin, ett\u00e4 edes ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 muuta toimintaa ei saa tehd\u00e4.\u201d      <\/p>\n<p>Toiseksi monet haastattelussa mainituista yhteis\u00f6medioista ovat kaatuneet tai n\u00e4ivettyneet rahoituksen puutteen vuoksi. Yksi haastateltavista nostikin voimakkaasti esiin juuri yhteis\u00f6median vahvistamisen roolin my\u00f6s maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien tukemiseksi. <\/p>\n<p>Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei tunnista kaupallisen ja julkisen median vaihtoehtoa, yhteis\u00f6mediaa. Suomessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jonka avulla yhteis\u00f6mediaa voisi tukea. UNESCO on jo vuosikymmeni\u00e4 kannustanut valtioita tunnustamaan yhteis\u00f6median roolin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 sen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan oleellinen osa moniarvoista mediakentt\u00e4\u00e4, joka auttaa \u201dest\u00e4m\u00e4\u00e4n median omistuksen keskittymist\u00e4 ja mahdollistaa ihmisten sananvapauden toteutumisen\u201d. UNESCOn mukaan \u201dvaltiot voivat aktiivisesti edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6mediaa esimerkiksi varaamalla radiotaajuuksia yhteis\u00f6radioille, tarjoamalla etuushintaisia toimilupia tai julkista rahoitusta\u201d.(UNESCO, 2017.)<\/p>\n<h5>5.5. Turvallisuushuolet seuraavat toisinaan uuteen maahan<\/h5>\n<p>\u201dMinuun otti yhteytt\u00e4 er\u00e4s henkil\u00f6 sosiaalisen median kautta\u2026 H\u00e4n on samasta maasta kuin min\u00e4 ja halusi tavata. Mutta kun tapasimme, h\u00e4n esitti hyvin tarkkoja ja outoja kysymyksi\u00e4 ty\u00f6st\u00e4ni.\u201d<br \/>N\u00e4in kertoo yksi maanpakoon l\u00e4htenyt toimittaja haastattelussa. Useissa maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia k\u00e4sitteleviss\u00e4 tutkimuksissa ja raporteissa on kuvattu uhkaa, joka seuraa toimittajia uuteen asuinmaahan. Esimerkiksi Saksassa sijaitseva European Center for Press and Media Freedom (ECPMF) toteaa Saksaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 raportissaan vuodelta 2025, ett\u00e4 turvallisuusuhka maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia kohtaan ei poistu heid\u00e4n saavuttuaan uuteen maahan. Rajat ylitt\u00e4v\u00e4 sorto ilmenee eri tavoin. Joskus kyse on esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitilien hakkeroimisesta. Joskus kyse on jopa fyysisest\u00e4 v\u00e4kivallasta. Toisinaan kyse on pelottelusta, kuten alkuun kuvattu kummallinen tapaaminen. (Peltz, 2025.) Kun sana levi\u00e4\u00e4 muiden samasta maasta tulleiden toimittajien keskuudessa, my\u00f6s ne, jotka eiv\u00e4t ole itse saaneet yhteydenottoja, alkavat olla varuillaan ja mahdollisesti sensuroida itse\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Latviasta k\u00e4sin toimivan Meduzan toimitukseen ei koskaan oteta harjoittelijoita vakoojien pelossa (Abramova, 23.3.2026).          <\/p>\n<p>ECPMF:n raportti suosittaa, ett\u00e4 maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia on suojeltava niin fyysiselt\u00e4 v\u00e4kivallalta, psykologiselta pelottelulta kuin digitaalisilta uhilta. Se tarkoittaa hiljaisen, rajat ylitt\u00e4v\u00e4n vainon tunnistamista niin viranomaisten keskuudessa kuin media-alalla ja alan j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi turvapaikkaprosessissa tulisi tunnistaa t\u00e4llainen mahdollinen haavoittuvuus jo varhaisessa vaiheessa (Peltz, 2025).  <\/p>\n<p>My\u00f6s t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatellut toimittajat kokivat usein l\u00e4heisiins\u00e4 liittyv\u00e4t turvallisuushaasteet ehdottomana esteen\u00e4 sille, etteiv\u00e4t voisi en\u00e4\u00e4 jatkaa toimittajan ty\u00f6t\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maansa aiheista edes suomalaiseen mediaan.<\/p>\n<p>\u201dMinun pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avustajia [entisess\u00e4 kotimaassani], ja se olisi heille aivan liian vaarallista. Minut on tuomittu kotimaassani rikoksesta, joten jos k\u00e4visi ilmi, ett\u00e4 he ovat olleet tekemisiss\u00e4 minun kanssani, niin se olisi todella vaarallista. Joudun miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s, kenen kanssa keskustelen julkisesti tai kenen kanssa poseeraan valokuvissa sosiaalisessa mediassa. En halua joutua tilanteeseen, jossa olen asettanut jonkun toiseen vaaraan.\u201d   <\/p>\n<p>Kaikista t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten haastatelluista ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 toimittajista kaksi kolmasosaa on heid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lkeen tuomittu Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 rikoksesta, ja se vaikuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heid\u00e4n turvallisuuden tunteeseensa useilla eri tavoilla. Ven\u00e4l\u00e4iset maanpaossa toimivat mediat on taas yleens\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty ep\u00e4toivotuiksi organisaatioiksi. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa heillekin ongelmia avustajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kiinni j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 avustajaa uhkaa vankilatuomio. Silti jotkut ven\u00e4l\u00e4iset maanpaossa toimivat mediat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t paikallisia toimittajia erilaisten turvallisuusratkaisujen avulla (Heiskanen, 2026).   <br \/>Osa Suomessa haastatelluista toimittajista pelk\u00e4\u00e4 erityisesti perheens\u00e4 puolesta.<br \/>\u201dPerheeni on edelleen kotimaassani. En voi ottaa riski\u00e4, ett\u00e4 heille tapahtuisi jotain. Siksi olen luopunut ajatuksesta, ett\u00e4 voisin k\u00e4sitell\u00e4 omaa maatani koskevia asioita. Ehk\u00e4 voisin tehd\u00e4 sen jollakin muulla nimell\u00e4, mutta en omallani.\u201d   <\/p>\n<p>Joillekin kyse on halusta viel\u00e4 matkustaa takaisin l\u00e4ht\u00f6maahan. Se saattaa liitty\u00e4 esimerkiksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioihin, kuten asuntoon l\u00e4ht\u00f6maassa tai ik\u00e4\u00e4ntyneisiin vanhempiin. Yksi maanpakoon l\u00e4htenyt Suomessa asuva toimittaja esimerkiksi kuvaa tilannettaan n\u00e4in:  <\/p>\n<p>\u201dHaluan voida edelleen matkustaa kotimaahani hoitamaan asioita, joten en voi kirjoittaa kriittisesti [kotimaastani]. Pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 poliisi k\u00e4y esimerkiksi takavarikoimassa omaisuuttani, jos teen niin.\u201d<br \/>Turvallisuusuhkat koskevat my\u00f6s yleis\u00f6j\u00e4, joita ilman osa ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 maanpaossa toimivista medioista menett\u00e4isi toimintamahdollisuutensa. Mediat joutuvat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vaivaa kehitt\u00e4\u00e4kseen erilaisia teknologisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan tukea yleis\u00f6jen mahdollisuutta lukea mediaa rauhassa my\u00f6s tulevaisuudessa. Esimerkiksi Meduza on luonut sovellukseensa turvatilan, joka auttaa niit\u00e4 lukijoita, jotka ovat huolissaan turvallisuudestaan lukiessaan Meduzan julkaisua. \u201dVoit poistaa Meduzan logot ja tunnisteet, jotta kukaan ei n\u00e4e mit\u00e4 luet\u201d, Abramova sanoo.    <\/p>\n<h5>5.6. Henkil\u00f6kohtaisen tuen tarve kietoutuu ammatillisen tuen tarpeeseen<\/h5>\n<p>Kaikki haastateltavat nostivat esiin my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisia tuen tarpeita, jotka kietoutuvat ammatillisen tuen tarpeisiin. Toimittajan, joka ei saa perhett\u00e4\u00e4n Suomeen, joka kamppailee taloudellisten vaikeuksien kanssa \u2013 esimerkiksi maksaessaan takaisin velkoja, jotka perhe otti h\u00e4nen vapauttamisekseen vankilasta \u2013 tai joka k\u00e4rsii vakavista mielenterveysongelmista, on vaikeaa tai mahdotonta ty\u00f6skennell\u00e4. <\/p>\n<p>Maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat ovat suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 kokeneet traumaattisia tilanteita. Suurin osa my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatelluista on el\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n pelossa oman ja l\u00e4heisten turvallisuuden puolesta. Jotkut ovat saapuneet Suomeen vietetty\u00e4\u00e4n ensin vuosia pakolaisleireill\u00e4. Yht\u00e4 t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastateltua toimittajaa on kidutettu kuukausia vankilassa.   <\/p>\n<p>\u201dOlin vankilassa yli vuoden. Minua kidutettiin siell\u00e4 kaikilla mahdollisilla tavoilla. Silm\u00e4ni ja k\u00e4teni sidottiin, ja minut nostettiin roikkumaan k\u00e4sist\u00e4 kattoon. Sitten viisi ihmist\u00e4 hakkasi minua\u2026 Meit\u00e4 oli seitsem\u00e4n ihmist\u00e4 samassa kahden metrin selliss\u00e4, jossa emme mahtuneet nukkumaan ja jossa ei ollut vessaa. Meid\u00e4t altistettiin koville \u00e4\u00e4nille, jotta emme nukahtaisi\u2026 Kun p\u00e4\u00e4sin vapaaksi, minulle sanottiin, ett\u00e4 seuraavaksi he katkaisevat kaulani, jos viel\u00e4 jatkan ty\u00f6t\u00e4ni.\u201d    <\/p>\n<p>Haastatteluissa nousi erityisesti esiin mielenterveysongelmien kanssa kamppailu. Vankilassa kidutettu haastateltava kertoi k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 Suomessa edelleen nukkumisvaikeuksista ja jatkuvista painajaisista. Kesti useamman kuukauden ennen kuin h\u00e4n sai Suomessa ensimm\u00e4isen kerran terapiaa julkisen terveydenhuollon kautta. \u201dKukaan ei kysynyt tarvitsenko jotakin tukea, kukaan ei ole ollut kiinnostunut taustastani\u201d, toimittaja kertoo. T\u00e4m\u00e4 kokemus liittynee laajempaan ongelmaan mielenterveyspalveluiden saatavuudessa Suomessa (Iivonen & Sangervo, 2026).    <\/p>\n<p>Helsingin kaupungin ty\u00f6llisyyspalveluiden johtaja Taneli Kuusiholma (4.3.2026) kertoo, ett\u00e4 kun kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua saava henkil\u00f6 saapuu ty\u00f6llisyyspalveluihin, on h\u00e4nt\u00e4 vastassa moniammatillinen tiimi, joka selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tarvitseeko henkil\u00f6 terveys- tai sosiaalipalveluita. Aina t\u00e4m\u00e4 ei ilmeisesti kuitenkaan johda siihen, ett\u00e4 pakolainen saisi tarvitsemaansa tukea.<br \/>Toinen haastateltava kertoo k\u00e4rsineens\u00e4 paniikkih\u00e4iri\u00f6st\u00e4 Suomeen saapumisen j\u00e4lkeen. Kaksi muuta kuvaa masennusta ja ahdistusta, jotka liittyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6maan tilanteeseen. Lis\u00e4ksi kotimaassa asuvien perheen, sukulaisten ja yst\u00e4vien tilanteet aiheuttavat jatkuvaa huolta:   <\/p>\n<p>\u201dSuurin osa ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 kollegoistani on ollut masentuneita siit\u00e4 l\u00e4htien kun sota alkoi.\u201d<br \/>Yksi haastateltava kuvaa, kuinka kyvytt\u00f6myys jatkaa omalla alalla vaikuttaa mielenterveyteen.<br \/>\u201dTulen masentuneeksi, jos en ty\u00f6skentele journalistina. Minulla on niin paljon ideoita ja se tappaa minut, etten voi kirjoittaa ty\u00f6kseni.\u201d <\/p>\n<p>My\u00f6s toinen kuvaa, kuinka uuteen paikkaan asettuminen ja sit\u00e4 seurannut ty\u00f6tt\u00f6myys ja toimettomuus aiheuttivat h\u00e4nelle masennuksen:<\/p>\n<p>\u201dMin\u00e4 masennuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4. En voinut aluksi uskoa sit\u00e4. Olen aina ollut niin aktiivinen, mutta yht\u00e4kki\u00e4 vain masennuin\u2026 On todella vaikeaa olla yksin ihan uudessa maassa.\u201d  <\/p>\n<p>Useissa maanpaossa tehty\u00e4 journalismia koskevissa raporteissa ja suosituksissa nostetaan esiin my\u00f6s psykologisen tuen tarve.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_10 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"kappale-6\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>6. ESIMERKKI MUUALTA: LATVIA<\/h5>\n<h5>6.1. Ven\u00e4l\u00e4iset maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat<\/h5>\n<p>Vuonna 2023 Saksassa toimiva, maanpakolaismedioita maailmanlaajuisesti tukeva JX Fund arvioi raportissaan, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 mediaty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6skenteli eri maanpaossa toimiville medioille noin 1 500\u20131 800, yhteens\u00e4 30 eri maassa (JX Fund, 2023). Lukua on siteerattu laajasti esimerkiksi akateemisissa julkaisuissa (esim. Wiik & Johansson, 2025). Sittemmin JX Fund on luopunut yksitt\u00e4isten toimittajien laskemisesta (Khaskelberg, 16.3.2026). Vain niiden toimittajien laskeminen, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t joissakin medioissa, antaa ilmi\u00f6st\u00e4 my\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4n mittakaavan, koska niin monet ovat ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 tai vaihtavat alaa. Siit\u00e4 huolimatta voidaan arvioida, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 on vuoden 2022 j\u00e4lkeen l\u00e4htenyt maanpakoon useita satoja, ellei jopa useita tuhansia toimittajia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 JX Fund tukee 63 maanpaossa toimivaa mediaa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 (Khaskelberg, 16.3.2026).     <\/p>\n<p>Voi my\u00f6s puhua niin sanotuista keskittymist\u00e4, joihin ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 toimittajia ja toimituksia on paennut. N\u00e4it\u00e4 ovat Latvia ja Liettua, Saksa, Ranska ja Georgia. Kaikkia n\u00e4it\u00e4 maita on ainakin aiemmin yhdist\u00e4nyt helppous p\u00e4\u00e4st\u00e4 maahan. Georgiaan p\u00e4\u00e4see Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ilman viisumia. Siksi Georgia, ja jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s Armenia, ovat maita, joihin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iseksi. Baltian maista ainakin Latviassa ja Liettuassa on ainakin heti Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan alkamisen j\u00e4lkeen ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 h\u00e4t\u00e4viisumij\u00e4rjestelm\u00e4 nimenomaan toimittajille. Saksassa ja Ranskassa taas on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 humanitaarinen viisumi, jota joissakin tapauksissa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toimittajille (Scott ym. 2025).      <\/p>\n<p>Suomella on yli 1300 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 raja Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, mutta Suomeen eik\u00e4 yhteenk\u00e4\u00e4n muuhun Pohjoismaahan ole muodostunut ven\u00e4l\u00e4isten toimittajien keskittym\u00e4\u00e4. Yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 maista ei olekaan h\u00e4t\u00e4viisumij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 eik\u00e4 humanitaarista viisumia, joka voitaisiin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vaarassa olevalle toimittajalle. Suomessa ei nykyisin ole edes humanitaarisin perustein my\u00f6nnetty\u00e4 oleskelulupaa, joka viel\u00e4 vuonna 2015 my\u00f6nnettiin niille, joiden n\u00e4ytt\u00f6 ei riitt\u00e4nyt turvapaikkaan (Markkanen, 2018).<br \/>6.2. Latvian \u201dp\u00f6hin\u00e4\u201d   <\/p>\n<p>\u201dSiell\u00e4 on sellaista p\u00f6hin\u00e4\u00e4. Ihmiset tuntevat toisiaan, k\u00e4yv\u00e4t baareissa ja tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 yhdess\u00e4. Siell\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen toimittaja ei tunne olevansa yksin. Se on kokonainen ekosysteemi, jollaista Suomessa ei ole.\u201d   <\/p>\n<p>N\u00e4in Latvian ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maanpaossa toimivaa mediakentt\u00e4\u00e4 kuvailee Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen (12.2.2026), joka on aikanaan ty\u00f6skennellyt lyhyen aikaa Latviassa. \u201dP\u00f6hin\u00e4\u201d kuvaa hyvin sit\u00e4 mit\u00e4 itsekin todistin vieraillessani kahdessa eri \u2019media hubissa\u2019 Latvian p\u00e4\u00e4kaupungissa Riiassa helmikuussa 2026. Satuimme vierailulle samaan aikaan yhdysvaltalaisen, noin kaksikymmenp\u00e4isen opiskelijaryhm\u00e4n kanssa. Media Hubin johtaja Sab\u012bne S\u012ble (4.2.2026) esittelee Hubin toimintaa. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 Hubin taustalla oleva j\u00e4rjest\u00f6 ryhtyi heti aktiivisesti toimiin, kun Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan alkoi. Tarkoituksena oli auttaa sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 Ukrainan miehitetyilt\u00e4 alueilta pakenevia toimittajia ja heid\u00e4n perheit\u00e4\u00e4n. Kyse ei siis ole siit\u00e4, ett\u00e4 Media Hubin ty\u00f6ntekij\u00e4t olisivat odottaneet, pyrkiik\u00f6 maahan toimittajia Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Ukrainasta. Ainakin osan tuloa on proaktiivisesti tuettu, esimerkiksi ehdottamalla Georgiassa asuvien toimittajien muuttamista Latviaan.       <\/p>\n<p>Seuraavaksi meit\u00e4 kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n pitkin Riga Media Hubin k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4, joiden varrella sijaitsevat yhteens\u00e4 20 ty\u00f6ntekij\u00e4n huoneet sek\u00e4 turvalliset, yhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetut ty\u00f6tilat, joita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aktiivisesti 114 media-alan ammattilaista. Lis\u00e4ksi Hubissa sijaitsevat my\u00f6s kovalla k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 olevat podcast- ja videostudiot. Hubin tiloissa aktiivisesti ty\u00f6skentelevien toimittajien lis\u00e4ksi monet muutkin vierailevat siell\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Vuonna 2026 Riga Media Hub tukee yhteens\u00e4 292 toimittajaa ja media-alan ammattilaista Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja on yhteydess\u00e4 my\u00f6s 124 perheenj\u00e4seneen. Lis\u00e4ksi Hub tukee muutamia toimittajia Ukrainasta, Georgiasta ja Keski-Aasiasta.    <\/p>\n<p>Riga Media Hubissa panostetaan erityisesti yhteis\u00f6n muodostamiseen. Tiloihin tullaan viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa yhdess\u00e4. Lastennurkkauksessa toimittajien lapset saavat leikki\u00e4 rauhassa, ja sein\u00e4n vieress\u00e4 iso kasa joogamattoja odottaa illan joogatuntia. Niille, jotka tarvitsevat psykologista tukea, Media Hub tarjoaa sit\u00e4. Sab\u012bne S\u012ble (4.2.2026) kertoo heid\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4neen hyvin pian, ett\u00e4 jos ihmisi\u00e4 on kidutettu vankilassa, tarvitsevat he my\u00f6s apua traumaattisten kokemusten k\u00e4sittelemiseen. S\u012blen mukaan Hub tarjoaa noin 30 toimittajalle kuukaudessa psykoterapeutin, psykologin tai psykiatrin palveluita. Hub maksaa my\u00f6s sellaisten toimittajien l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4yntej\u00e4, joilla ei ole vakituisia tuloja eik\u00e4 vakuutusta.      <\/p>\n<p>Miten kaikki t\u00e4m\u00e4 maksetaan? Riga Media Hub ei saa lainkaan valtion rahoitusta. Toimintaa py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n apurahoilla ja omilla tuloilla, joita kertyy esimerkiksi studioiden ja tilan vuokraamisesta sek\u00e4 media-alan palveluista, joita Hub tarjoaa. Media Hub pystyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n maanpaossa el\u00e4v\u00e4\u00e4 toimittajaa, jotka tuottavat media-alan palveluita.   <\/p>\n<p>Ennen noutop\u00f6yd\u00e4st\u00e4 tarjoiltavaa lounasta kuulemme Riikaan asettuneiden ven\u00e4l\u00e4isten maanpaossa toimivien medioiden Meduzan ja Novaja Gazetan edustajien puheenvuoroja. Kaikesta Riga Media Hubissa n\u00e4kem\u00e4st\u00e4mme henkii, ett\u00e4 siell\u00e4 on totuttu j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vierailuja. Erilaiset ryhm\u00e4t ymp\u00e4ri maailmaa k\u00e4yv\u00e4t tutustumassa siihen, kuinka Latviassa tuetaan maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia. S\u012ble (4.2.2026) korostaa, ett\u00e4 riippumattomien journalistien ottaminen on n\u00e4hty Latviassa investointina kansalliseen turvallisuuteen. Sit\u00e4 kautta vastustetaan Ven\u00e4j\u00e4n propagandan levi\u00e4mist\u00e4, S\u012ble sanoo.    <\/p>\n<p>Suomessa vain harva haastattelun antanut on kehyst\u00e4nyt maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tuen t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yleisradion monikielisten uutisten p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Marko Krapu (10.4.2026) kuitenkin sanoo: \u201dKoen, ett\u00e4 monikieliset palvelut ovat ensimm\u00e4inen puolustuslinja disinformaatiota ja ulkomaista vaikuttamista vastaan\u2026mielest\u00e4ni monikieliset palvelut ovat strateginen investointi yhteiskunnan turvallisuuteen, koheesioon ja taloudelliseen hyvinvointiin\u201d. <\/p>\n<p>Virallisen esittelyn j\u00e4lkeen haastatellut toimittajat kertovat, miten he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t juuri Latviaan.<br \/>\u201dEsihenkil\u00f6ni kertoi, ett\u00e4 aikoo l\u00e4hte\u00e4 Latviaan. Saimme nelj\u00e4 tuntia aikaa mietti\u00e4, l\u00e4hdemmek\u00f6 mukaan. Se oli vaikea tilanne. Olisin halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle, mutta koko toimitus muutti samaan aikaan maasta.   <\/p>\n<p>Kun p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4, hoidettiin paperit Latvian l\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4 meille kaikille. Se oli hyvin helppoa. Esihenkil\u00f6mme oli jo silloin ollut yhteydess\u00e4 Riga Media Hubin johtajaan, joka auttoi meit\u00e4 saamaan viisumit.\u201d  <\/p>\n<p>Latviassa toimi tuohon aikaan jo esimerkiksi Meduzan toimitus. Maassa oli siis jo paljon muitakin ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 toimittajia, ja tuntui helpolta solahtaa osaksi yhteis\u00f6\u00e4. Kaikki haastatellut Latviassa asuvat ven\u00e4l\u00e4iset toimittajat sanovatkin, ett\u00e4 heille t\u00e4rkeint\u00e4 tukea Latviassa on oman yhteis\u00f6n tuki.  <\/p>\n<p>\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 on paljon ven\u00e4j\u00e4n kielen puhujia, kulttuuri on tutun oloista ja hintataso on kohtuullinen. Toisaalta huono puoli on, ett\u00e4 olemme niin l\u00e4hell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Se pelottaa toisinaan.\u201d  <\/p>\n<p>Toimittajat kertovat my\u00f6s tuesta, jota Riga Media Hub on tarjonnut: alkuun hotellihuoneen, sen j\u00e4lkeen apua asunnon etsimiseen, my\u00f6hemmin psykologista tukea.<\/p>\n<p>Vaikka Latvia tunnetaan ven\u00e4l\u00e4isten toimittajien keskittym\u00e4n\u00e4, jotkut suuremmat mediat ovat jo hajauttaneet toimintaansa ymp\u00e4ri Eurooppaa, turvallisuussyist\u00e4. Vuoden 2026 helmikuussa my\u00f6s osa haastattelemistani toimittajista kertoi pohtineensa, mihin l\u00e4hte\u00e4 seuraavaksi. He suuntasivat katseensa jo siihen hetkeen, jolloin viisumi umpeutuu ja ennakoivat mahdollisuutta, ettei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 uusittaisi. Sab\u012bne S\u012blen (4.2.2026) mukaan Latvia keskittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tukemaan jo maahan tulleita maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia. Vaikkei uusille tulijoille my\u00f6nnett\u00e4isik\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viisumeita, ei se siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ettei jo Latviassa olevien toimittajien viisumeita uusittaisi. Silti moni valmistautuu tulevaisuuteen pohtimalla seuraavaa mahdollista asuinmaata.     <\/p>\n<p>\u201dViime talvena se muuttui: nyt t\u00e4nne ei p\u00e4\u00e4se en\u00e4\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4inen toimittaja. He ottivat meit\u00e4 t\u00e4nne liikaa ja nyt he ovat lopettaneet sen. Siksi moni miettii muuttamista Berliiniin tai Pariisiin\u201d, er\u00e4s Novaja Gazetalle ty\u00f6skentelev\u00e4 toimittaja sanoo. <\/p>\n<p>Puolassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asuva, mutta Suomessa aiemmin ty\u00f6skennellyt ven\u00e4l\u00e4inen toimittaja perustelee, ett\u00e4 juuri Saksa on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt viime vuodet houkuttelevana monelle. Ven\u00e4l\u00e4isten maanpaossa el\u00e4vien toimittajien piireiss\u00e4 liikkuu paljon tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 Saksassa voi rakentaa tulevaisuuden, sill\u00e4 sielt\u00e4 voi saada t\u00f6it\u00e4. <\/p>\n<p>\u201dIhmiset miettiv\u00e4t miss\u00e4 on mahdollisuus tulevaisuuteen ja se tarkoittaa mahdollisuutta ty\u00f6ntekoon. Monet ven\u00e4l\u00e4iset toimittajayst\u00e4v\u00e4ni ty\u00f6skentelev\u00e4t Saksassa saksalaisille medioille, esimerkiksi Der Spiegelille tai Deutsche Wellelle. Minulla on kymmeni\u00e4 esimerkkej\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka asuvat Saksassa, eiv\u00e4tk\u00e4 ole riippuvaisia ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 mediasta. Esimerkiksi Baltian maissa on paljon ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 toimittajia, mutta eiv\u00e4t he ole t\u00f6iss\u00e4 paikallisissa medioissa. He ty\u00f6skentelev\u00e4t ven\u00e4l\u00e4isille maanpakolaismedioille.\u201d    <\/p>\n<p>Monen haastateltavan mukaan Saksakin on viime aikoina tiukentanut politiikkaansa. Nyt katsetta suunnataan useamman haastateltavan mukaan enemm\u00e4n kohti Ranskaa. <\/p>\n<h5>6.3. Ven\u00e4l\u00e4iset maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat Suomessa<\/h5>\n<p>Suomessa el\u00e4\u00e4 \u201dnoin kymmenen\u201d ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maanpaossa el\u00e4v\u00e4\u00e4 toimittajaa. T\u00e4h\u00e4n tulokseen p\u00e4\u00e4tyy nykyinen Vikesin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Koponen (26.1.2026), joka kirjoittaa kirjaa ven\u00e4j\u00e4nkielisen median jakautumisesta ja mukautumisesta, painottuen ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 poistuneisiin journalisteihin. My\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 Suomessa seurannut Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen laskee tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Suomesta noin kymmenkunta toimittajaa. T\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatellut ven\u00e4l\u00e4iset toimittajat tunsivat itse Suomesta korkeintaan 15 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 kollegaa, joista osa on jo poistunut Suomesta.   <\/p>\n<p>\u201dToki heit\u00e4 voi olla enemm\u00e4n. Emme tied\u00e4 ketk\u00e4 ovat ylitt\u00e4neet rajan, vaikka k\u00e4vellen, ja tekev\u00e4t Suomessa jotain ihan muuta nykyisin\u201d, Konttinen toteaa. <\/p>\n<p>Vuoden 2026 tammikuun ty\u00f6tt\u00f6myystilastoissa on 31 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, jotka ovat ilmoittaneet, ett\u00e4 heill\u00e4 on joko ty\u00f6kokemusta toimittajan, tuottajan tai juontajan ty\u00f6st\u00e4 tai ett\u00e4 he hakevat n\u00e4it\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Moni heist\u00e4 voi olla muista syist\u00e4 kuin maanpaon vuoksi tullut Suomeen. Osa Suomessa olevista ven\u00e4l\u00e4istoimittajista taas on vaihtanut alaa. Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 toimittajia media-alalle Suomessa taas ty\u00f6llistyy vain muutamia. Luku ei siksi kerro mit\u00e4\u00e4n tarkkaa, mutta j\u00e4lleen kerran tarjoaa jonkinlaista mittakaavaa.    <\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten on haastateltu yhteens\u00e4 viitt\u00e4toista ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 toimittajaa tai media-alan toimijaa. Heist\u00e4 kuusi asuu Suomessa. Muut asuvat muualla kuin Suomessa ja osa heist\u00e4 on ty\u00f6skennellyt Suomessa aiemmin. Lis\u00e4ksi kaksi Suomessa asuvaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 toimittajaa kielt\u00e4ytyi haastattelusta, mutta vastasi kysymyksiin s\u00e4hk\u00f6postitse. N\u00e4iden selvitykseen osallistuneiden lis\u00e4ksi tavoiteltiin ainakin kahta muutakin Suomessa asuvaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 toimittajaa. Jos lasketaan mukaan s\u00e4hk\u00f6postilla haastattelun antaneet kaksi toimittajaa, oli Suomessa asuvista kahdeksasta toimittajasta tai media-alan toimijasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaksi. Yksi opiskeli ja viisi oli ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tai teki keikkat\u00f6it\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in. Haastatelluista Suomessa asuvista siis yli puolet on ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.       <\/p>\n<p>Kun tarkastelemme sek\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyslukuja ett\u00e4 haastateltavien antamia arvioita Suomessa asuvista maanpakoon l\u00e4hteneist\u00e4 toimittajista, voidaan siis todeta, ett\u00e4 Suomessa on hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti vain kymmeni\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 toimittajia, kun Latviassa heit\u00e4 on satoja.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 Latviasta k\u00e4sin tehd\u00e4\u00e4n nimenomaan sellaista journalismia, jolla tavoitellaan ensisijaisesti ven\u00e4j\u00e4n kielist\u00e4 yleis\u00f6\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, ei Suomessa t\u00e4t\u00e4 raporttia varten tehdyn selvityksen mukaan toimi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuin yksi sellainen media. Sen tekij\u00e4 kertoo haluavansa tavoitella yleis\u00f6\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 siksi, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset el\u00e4v\u00e4t uutispimennossa. <\/p>\n<p>\u201dJos Siperiassa tapahtuu jotakin, niin minun perheeni toisella puolen maata ei ole kuullut siit\u00e4, mutta min\u00e4 olen. Haluan, ett\u00e4 sellaiset ihmiset, kuten perheeni, saavat riippumatonta ja ajantasaista tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n maassaan oikeasti tapahtuu\u201d. <\/p>\n<p>Suomessa on aiemmin lyhyen aikaa toiminut my\u00f6s toinen l\u00e4ht\u00f6maan yleis\u00f6lle, l\u00e4ht\u00f6maan kielill\u00e4 toimiva media. Sen perustaja muutti pois Suomesta perheen yhdist\u00e4miseen liittyvien syiden vuoksi. <\/p>\n<p>My\u00f6s toinen t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatelluista Suomessa asuvista ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 toimittajista on tehnyt vain ven\u00e4l\u00e4iselle, sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 toimivalle ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n maanpakolaismedialle t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 freelancerina on vaikeaa saada juttuja myyty\u00e4, mutta haluaisin nimenomaan tehd\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iselle yleis\u00f6lle journalismia. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 olevalla yleis\u00f6ll\u00e4 tulisi olla mahdollisuus saada tietoa siit\u00e4 aiheesta, jota seuraan.\u201d <\/p>\n<p>Kukaan Suomessa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista ei kuitenkaan halunnut ty\u00f6skennell\u00e4 vain yleis\u00f6lle Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Kaikki olivat joko yritt\u00e4neet p\u00e4\u00e4st\u00e4 suomalaiseen mediaan t\u00f6ihin, olivat tehneet freelancerin\u00e4 t\u00f6it\u00e4 tai hiljaa toivoivat, ett\u00e4 ty\u00f6skentely suomalaisessa mediassa olisi mahdollista, mutta olivat luovuttaneet ajatuksesta, ett\u00e4 se koskaan olisi mahdollista. <\/p>\n<p>\u201dHaluaisin kertoa suomalaisille, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t kannata hallintoa\u2026 Ven\u00e4j\u00e4 on ihmisten maa, ei Putinin maa. Putin on se, joka valitsi t\u00e4m\u00e4n tien\u201d. <\/p>\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4 osa ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 Suomessa asuvista haastateltavista on tullut Suomeen, koska heill\u00e4 on joitakin siteit\u00e4 Suomeen: kes\u00e4m\u00f6kki, sukulainen, yst\u00e4vi\u00e4, lapsuusmuistoja kesist\u00e4 Suomessa. Osa haluaa pysy\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, koska sukua asuu edelleen rajan tuntumassa. Muutama haastateltava ihmettelee miksi kukaan muuten haluaisikaan Suomeen tulla, ilman henkil\u00f6kohtaisia siteit\u00e4:  <\/p>\n<p>\u201dTekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4? Mit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen toimittaja voi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4? Erityisesti jos on ollut Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 hyvin aktiivinen, on vaikeaa tottua t\u00e4h\u00e4n, ettei t\u00f6it\u00e4 ole. Suomessa on kylm\u00e4 ja kieli on todella vaikea oppia, eik\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ilman t\u00e4ydellist\u00e4 suomen kielt\u00e4\u2026\u201d   <\/p>\n<p>Haastateltava puhuu kauan yhteis\u00f6n ja kollegoiden tuen merkityksest\u00e4. H\u00e4n on ollut mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapaamisia ven\u00e4l\u00e4isille toimittajille, mutta tilaisuuksiin tulee vain v\u00e4h\u00e4n v\u00e4ke\u00e4. <\/p>\n<p>\u201dOlemme vierailleet Riga Media Hubissa. Se oli paikka, jossa ihmiset voivat ty\u00f6skennell\u00e4, tavata toisiaan ja juhlia. He saivat jopa psykososiaalista tukea siell\u00e4. Olemme todella kateellisia siit\u00e4, mit\u00e4 heill\u00e4 on.\u201d   <\/p>\n<p>Kuten jo todettu t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4, Suomessa vastaavia rakenteita on niukasti. L\u00e4hinn\u00e4 Barents Press on tukenut ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 maanpakoon l\u00e4hteneit\u00e4 toimittajia j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heille tapahtumia ja verkostoitumista. Barents Press on foorumi, joka kokoaa yhteen toimittajia Barentsin alueelta: Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Vuonna 2022 Ven\u00e4j\u00e4 irtautui foorumista ja sen j\u00e4lkeen Barents Press on tukenut p\u00e4\u00e4asiassa niit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 toimittajia, jotka ovat poistuneet Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. (Sipola, 18.4.2026).    <\/p>\n<p>Tuen puute on osan t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastateltujen media-alan toimijoiden mielest\u00e4 ristiriidassa sen kanssa, miten ven\u00e4l\u00e4isen demokratialiikkeen kannattajista puhutaan Suomessa. Journalistiliiton kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntija Salla Nazarenko (16.2.2026) toteaa: \u201dJuhlapuheissa pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen opposition ja demokraattisten \u00e4\u00e4nten tukea, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Suomi ei tee mit\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen riippumattoman median tukemiseksi.\u201d Lis\u00e4ksi ven\u00e4l\u00e4isen maanpaossa toimivan median tukemisesta olisi Nazarenko mielest\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s tiedonsaannin kannalta. \u201dKohta emme tied\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n\u201d, Nazarenko toteaa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_11 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\" id=\"kappale-7\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>7. SUOSITUKSET<\/h5>\n<h5>1. Systemaattisuus ulkopolitiikassa<\/h5>\n<p>Mik\u00e4li Suomi haluaa esiinty\u00e4 medianvapauden k\u00e4rkimaana, tulisi Suomen puolustaa vapaata tiedonv\u00e4lityst\u00e4 ja toimittajien turvallisuutta my\u00f6s ulkopolitiikassaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 Suomi ottaisi systemaattisesti ja nopeasti kantaa maailmanpoliittisiin tilanteisiin, joissa toimittajat ovat joutuneet ty\u00f6ns\u00e4 vuoksi vaaraan, eik\u00e4 riippumaton tiedonv\u00e4litys toteudu. Gaza on t\u00e4st\u00e4 esimerkki. Aihe nousi esiin useissa haastatteluissa.   <\/p>\n<h5>2. Viisumij\u00e4rjestelm\u00e4, joka tukee vaarassa olevien toimittajien turvallista reitti\u00e4 Suomeen<\/h5>\n<p>Suuri osa t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten haastatelluista henkil\u00f6ist\u00e4 nimesi humanitaarisen viisumin keskeisimm\u00e4ksi maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia tukevaksi toimeksi. Vaarassa oleville toimittajille turvallisen reitin tarjoaminen ja uuteen maahan sijoittuminen turvallisuusuhan ajaksi on keskeinen toimenpide, joka vaatii poliittista tahtoa. Ulkoministeri\u00f6n maahantuloasioiden yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Katja Luopaj\u00e4rven (6.3.2026) mukaan p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallituksen aikana Luopaj\u00e4rven yksik\u00f6lle annettiin toimeksianto l\u00e4hte\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n humanitaarisen viisumin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Luopaj\u00e4rvi kertoo, ett\u00e4 toimeksianto tuli kuitenkin niin hallituskauden loppumetreill\u00e4, ettei sit\u00e4 ehditty merkitt\u00e4v\u00e4sti edist\u00e4\u00e4 ennen vaaleja. P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon hallituskauden alkaessa hanke raukesi.    <\/p>\n<h5>3. Vastuu ihmisist\u00e4, joita on koulutettu kehitysyhteisty\u00f6varoilla<\/h5>\n<p>Suomen on erityisesti kannettava vastuuta silloin, jos sen omat, kehitysyhteisty\u00f6varoilla tehdyt toimet asettavat ihmisi\u00e4 vaaraan omissa maissaan. Suomi esimerkiksi koulutti Afganistanissa yhdeks\u00e4n vuoden ajan naistoimittajia ennen Talibanin uudelleenvaltaannousua vuonna 2021. Kun n\u00e4m\u00e4 naiset joutuivat koulutuksen ja ammattinsa vuoksi vaaraan, Suomen olisi pit\u00e4nyt kantaa vastuuta niist\u00e4 naisista, jotka heit\u00e4 kouluttaneiden suomalaisten mukaan olivat erityisess\u00e4 vaarassa. Useilla mailla on niin sanottuja turvataloja vaarassa oleville toimittajille akuuttiin tilanteeseen. My\u00f6s Suomi voisi harkita sellaista.    <\/p>\n<h5><strong>4. T<\/strong>oimittajaa seuraavien turvallisuusuhkien parempi tunnistaminen<\/h5>\n<p>Osa maanpaossa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista kokee turvallisuusuhkia viel\u00e4 uuteen maahan saapumisen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 mahdollisuus ja uhkien moninaisuus tulee tunnistaa niin viranomaisten keskuudessa kuin j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja toimituksissa. Esimerkiksi turvapaikkaprosessissa se tulisi tunnistaa jo heti prosessin aikana.  <\/p>\n<h5>5. Maanpakoon tulleiden toimittajien v\u00e4lit\u00f6n tunnistaminen ja ohjaaminen tuen piiriin<\/h5>\n<p>Selvityksen mukaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain pakolaistaustaisille toimittajille on vuodesta 2025 asti tarjottu jonkin asteista ohjaamista media-alan j\u00e4rjest\u00f6jen pariin. Maanpakoon l\u00e4hteneet toimittajat tulisi tunnistaa my\u00f6s esimerkiksi kuntien ty\u00f6llisyyspalveluissa tai turvapaikanhakuprosessissa niin, ett\u00e4 heit\u00e4 voidaan ohjata paremmin heille suunnatun tuen piiriin. IOM:n olisi hyv\u00e4 jatkaa kiinti\u00f6pakolaisina Suomeen saapuneiden toimittajien ohjaamista j\u00e4rjest\u00f6jen pariin.  <\/p>\n<h5>6. N\u00e4k\u00f6kulman muutos Suomeen<\/h5>\n<p>Maanpaossa el\u00e4vien toimittajien ty\u00f6nteon mahdollistamista Suomesta k\u00e4sin tulisi tarkastella laajemmin kuin pelk\u00e4st\u00e4 ty\u00f6llisyysn\u00e4k\u00f6kulmasta. Sen voisi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s investointina median moni\u00e4\u00e4nisyyden lis\u00e4\u00e4miseen ja disinformaation torjuntaan. <\/p>\n<h5>7. Yhteis\u00f6median tunnistaminen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla ja yhteis\u00f6median tuki<\/h5>\n<p>Jotkut t\u00e4h\u00e4n selvitykseen haastatelluista maanpaossa el\u00e4vist\u00e4 toimittajista ja suomalaisista media-alan toimijoista nostivat esiin yhteis\u00f6median merkityksen. He ehdottivat, viitaten UNESCO:n suositukseen, ett\u00e4 Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 tunnistaisi yhteis\u00f6median merkityksen demokratialle ja mediakent\u00e4n moni\u00e4\u00e4nisyydelle. N\u00e4m\u00e4 haastateltavat ehdottivat my\u00f6s yhteis\u00f6medialle omaa tukea. Sen avulla voisi turvata esimerkiksi Satakielen kaltaisen median toiminnan jatkuvuutta, mik\u00e4li se irrottautuisi Haaga-Heliasta itsen\u00e4iseksi toimijaksi.   <\/p>\n<p>Samaa on ehdottanut my\u00f6s esimerkiksi Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6n asettama media-alan toimijoita edustavista henkil\u00f6ist\u00e4 ja alan asiantuntijoista muodostuva ty\u00f6ryhm\u00e4 (Wir\u00e9n ym, 2021). Julkaisussaan \u201dEhdotus pysyv\u00e4ksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi\u201d ty\u00f6ryhm\u00e4 ehdottaa toimituksellisen tuotantotuen ja kehitt\u00e4mistuen lis\u00e4ksi erityist\u00e4 yhteis\u00f6medioiden tukea. Julkaisu toteaa, ett\u00e4 \u201dtuen tarkoitus olisi tukea monikulttuurista ja-kielellist\u00e4 tiedonv\u00e4lityst\u00e4\u201d (Wir\u00e9n ym, 2021: 33). Julkaisu toteaa my\u00f6s, ett\u00e4 \u201dSuomessa yhteis\u00f6radiot toimivat niukoin taloudellisin resurssein kaupallisten radioiden rinnalla samanlaisten toimilupaehtojen alaisina, toisin kuin monissa EU-maissa, joissa ei-kaupallisten yhteis\u00f6radioiden erityinen luonne on tunnustettu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja valtioiden tukipolitiikassa\u201d (Wir\u00e9n ym, 2021: 39).   <\/p>\n<h5>8. J\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4linen yhteisty\u00f6<\/h5>\n<p>Kuten t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 todetaan, on t\u00e4m\u00e4nhetkinen tuki maanpaossa el\u00e4ville toimittajille sirpaleista ja osin vaikeasti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Haastatteluissa alan ihmiset saattoivat ehdottaa esimerkiksi mentorointiohjelmaa, jollainen Vikesill\u00e4 kuitenkin on jo vuosia ainakin jossakin muodossa toiminut. Mink\u00e4 tahansa toiminnan juurruttaminen ja siit\u00e4 tiedottaminen vie aikaa ja resursseja.  <\/p>\n<p>Jos kuitenkin halutaan, ett\u00e4 tieto tuesta saavuttaa maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat, on t\u00e4m\u00e4n tuen sijaittava mielell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 paikassa, jotta se olisi mahdollisimman helposti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, sek\u00e4 virtuaalisesti ett\u00e4 fyysisesti. Jonkinlainen Riga Media Hubista inspiraatiota ammentava ty\u00f6- ja kokoontumistila, jossa olisi lis\u00e4ksi erilaisia tukipalveluita. T\u00e4llaiseen kokonaisuuteen useat eri toimijat voisivat liitty\u00e4 mukaan.  <\/p>\n<h5>9. Tuetut ty\u00f6- tai harjoittelupaikat?<\/h5>\n<p>Keskeist\u00e4 t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten haastatelluille maanpaossa el\u00e4ville toimittajille oli journalistisen ty\u00f6n jatkuvuus. Tutkimuksesta kuitenkin selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksi syy maahanmuuttajataustaisten toimittajien rekrytointien v\u00e4h\u00e4isyyteen on resurssien puute toimituksissa tukea n\u00e4it\u00e4 toimittajia (Nousiainen, Ahva, Koljonen, 2024). Esimerkiksi harjoittelupaikat toimittajille ilman liian korkeita kielivaatimuksia olisivat kuitenkin ehdoton vaatimus, jotta maanpaossa el\u00e4v\u00e4t toimittajat voisivat ty\u00f6llisty\u00e4. Mediatalojen tulisi aktiivisesti etsi\u00e4 valtion tuen puuttuessa esimerkiksi erilaisia EU-ohjelmia, joiden kautta olisi mahdollista tuetusti ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 maanpaossa el\u00e4vi\u00e4 toimittajia.   <\/p>\n<h5>10. Asenteen muutos mediakent\u00e4ll\u00e4<\/h5>\n<p>Kuten t\u00e4st\u00e4 selvityksest\u00e4 k\u00e4y ilmi, moni maanpaossa el\u00e4v\u00e4 toimittaja koki, ett\u00e4 suomalaisen mediakent\u00e4n asenne heit\u00e4 kohtaan oli joko kielitaidon puutteeseen keskittynytt\u00e4 tai muuten toimittajan taitoja ep\u00e4ilev\u00e4\u00e4. Koko suomalaiselle mediakent\u00e4lle tarvitaan tiedostettua asennemuutosta. On pyritt\u00e4v\u00e4 vaihtamaan perspektiivi\u00e4 yksisuuntaisesta opettamisesta ja mentoroinnista kaksisuuntaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Maanpaossa el\u00e4vill\u00e4 toimittajilla olisi valtavasti opetettavaa suomalaisille mediantekij\u00f6ille ja p\u00e4invastoin. T\u00e4m\u00e4 yhteisty\u00f6 voi olla hedelm\u00e4llist\u00e4 puolin ja toisin, ja sen synnytt\u00e4miseen on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 vaivaa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s avoimuutta toimituskulttuureissa. On annettava mahdollisuuksia erilaisille yhteisty\u00f6ss\u00e4 tekemisen tavoille ja on oltava rohkeutta kyseenalaistaa my\u00f6s omia totuttuja toimintamalleja.      <\/p>\n<p>Sama koskee my\u00f6s kaikkia Suomessa tulevaisuudessa tarjottuja koulutus- ja mentorointiohjelmia. Maanpakoon l\u00e4hteneiden toimittajien kohdalla puhumme usein jo pitk\u00e4n koulutuksen saaneista toimittajista, joilla on monilla my\u00f6s arvokasta kansainv\u00e4list\u00e4 kokemusta ja valtavasti tietoa l\u00e4ht\u00f6maistaan. Samalla meid\u00e4n on tarjottava tietoa suomalaisesta mediakent\u00e4st\u00e4 ja sen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, mutta ei yksisuuntaisesti, vaan yhteisty\u00f6n kautta.  <\/p>\n<h5>11. Kohdistettu apurahahaku maanpaossa el\u00e4ville toimittajille<\/h5>\n<p>Apurahoja jakavat s\u00e4\u00e4ti\u00f6t voisivat harkita esimerkiksi tietyin v\u00e4liajoin toteutettavaa apurahahakua maanpaossa el\u00e4ville toimittajille.<\/p>\n<h5>12. Teknologinen tuki<\/h5>\n<p>Maanpakolaismedioille Suomessa ja muualla teknologinen tuki on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 toiminnan jatkuvuuden kannalta. \u201dHeill\u00e4 on erityisesti tarve digitaaliselle infrastruktuurille, josta he maksavat markkinahintaa\u201d, toteaa tutkija Olga Dovbysh (3.3.2026). \u201dTeknologiaj\u00e4tit ajattelevat vain rahaa, niiden kanssa voi olla mahdotonta tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4\u201d. Toimittajat ilman rajoja -j\u00e4rjest\u00f6 on todennut, ett\u00e4 esimerkiksi Apple n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekev\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n viestint\u00e4viranomaisen kanssa, poistamalla App Storesta riippumattomia ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 mediatoimijoita ja sensuurin kiert\u00e4miseen tarkoitettuja ty\u00f6kaluja, kuten VPN-yhteyksi\u00e4 (RSF, 2024). Dovbysh on tutkinut esimerkiksi VPN-yhteyksi\u00e4 tarjoavien tahojen merkityst\u00e4 maanpaossa toimivan median toimintakyvyn jatkumiselle ja sanoo sen olevan keskeist\u00e4.    <\/p>\n<h5>13. Jatkuva koulutus<\/h5>\n<p>Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa toteutettu koulutus on t\u00e4m\u00e4n selvityksen haastattelujen perusteella ollut keskeisess\u00e4 roolissa joidenkin toimittajien ty\u00f6llistymisess\u00e4. Koulutukseen haettiin kuitenkin rahoitusta vuosittain. Se tarkoittaa ep\u00e4varmuutta jatkuvuuden osalta ja riippuvuutta yksil\u00f6iden resursseista hakea aina uutta rahoitusta. Useat t\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten haastatellut henkil\u00f6t ehdottivat, ett\u00e4 Suomessa toimisi jatkuva, esimerkiksi muutaman vuoden v\u00e4lein j\u00e4rjestetty koulutus maahanmuuttajataustaisille toimittajille. Pitk\u00e4aikainen tuki mahdollistaisi my\u00f6s koulutuksen systemaattisen kehitt\u00e4misen.    <\/p>\n<h5>14. Mittaaminen ja seuranta<\/h5>\n<p>T\u00e4m\u00e4 selvitys on osoittanut, kuinka hy\u00f6dyllist\u00e4 olisi ollut tarkemmin dokumentoida ja seurata sit\u00e4, millaisia seurauksia esimerkiksi Suomessa j\u00e4rjestetyst\u00e4 koulutuksesta tai vaikkapa mentoroinnista on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ollut. Kun uusia ohjelmia suunnitellaan, on keskeist\u00e4 jo suunnitteluvaiheessa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten ohjelmien ja projektien toimivuutta seurataan ja mitataan. T\u00e4m\u00e4 on keskeist\u00e4 tuen jatkuvuuden kannalta.  <\/p>\n<h5>15. Lis\u00e4\u00e4 tutkimusta<\/h5>\n<p>T\u00e4m\u00e4 selvitys on vasta pintaraapaisu maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tilanteesta Suomessa. Tutkimusta aiheen ymp\u00e4rill\u00e4 tulisikin jatkaa ja erityisesti laajempi vertailu muiden maiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 Suomelle. <\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 selvityst\u00e4 varten on haastateltu tai tarkistettu asioita my\u00f6s seuraavilta tekstiss\u00e4 mainitsemattomilta henkil\u00f6ilt\u00e4<\/p>\n<p><strong>Katja Lehtisaari<\/strong>, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto<br \/><strong>Marjo Heinonen<\/strong>, toiminnanjohtaja, Vikes<br \/><strong>Edgars Spuravs<\/strong>, Director, Centre for Media Studies, Stockholm School of Economics in Riga<br \/><strong>Nadiia Fedorova<\/strong>, tuottaja, Satakieli media<br \/><strong>Timo Sipola<\/strong>, puheenjohtaja, Barents Press<br \/><strong>Ingrid Svanfeldt<\/strong>, toimittaja.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<div class=\"et_pb_text_12 et_pb_text et_pb_bg_layout_light et_pb_module et_block_module preset--module--divi-text--default\"><div class=\"et_pb_text_inner\"><h5>L\u00c4HDELUETTELO:<\/h5>\n<ul>\n<li>Abramova, K., 23.3.2026. Viestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja varatoimitusjohtaja, Meduza. Teams-haastattelu.  <\/li>\n<li>Alastalo, M., \u00c5kerman, M. & Vaittinen, T. 2017. Asiantuntijahaastattelu. Tutkimushaastattelun k\u00e4sikirja. Toimittaneet: Hyv\u00e4rinen, M. Nikander, P. ja Ruusuvuori, J. Vastapaino. Suomi    <\/li>\n<li>Ambrosini. M., 2022. Humanitarian Help and Refugees: De-Bordering Solidarity as a Contentious Issue. Journal of Immigrant & Refugee Studies. Luettavissa: DOI: 10.1080\/15562948.2022.2059823. Luettu: 13.3.2026.<\/li>\n<li>Badr, H. 2025, K\u00f6ber-Stiftung, Exiled Journalist Communities in Germany. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/koerber-stiftung.de\/site\/assets\/files\/43098\/koerber-stiftung_publication_exiled_journalist_communities_in_germany-2.pdf\">https:\/\/koerber-stiftung.de\/site\/assets\/files\/43098\/koerber-stiftung_publication_exiled_journalist_communities_in_germany-2.pdf<\/a>. Luettu 3.3.2026.  <\/li>\n<li>Dovbysh, 2025. Russian Independent Journalism in Exile: In search of relevance and resilience. Final Report to Helsingin Sanomat Foundation.   2.9.2025. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.hssaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Final_report-Olga-Dovbysh.pdf\">https:\/\/www.hssaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Final_report-Olga-Dovbysh.pdf<\/a>. Luettu 25.2.2026. <\/li>\n<li>Dovbbysh, O. 3.3.2026. apurahatutkija. Helsingin yliopisto. Teams-haastattelu.   <\/li>\n<li>Gr\u00fcne, A-J. 2.3.2026. Vanhempi projektikoordinaattori. IOM. Teams-haastattelu.  <\/li>\n<li>Haverinen, V-S. 2018. Pakotetusta toimettomuudesta: Turvapaikanhakijoiden Kotoutuminen Vastaanottotoiminnan Osana. Janus: Sosiaalipolitiikan ja Sosiaality\u00f6n Tutkimuksen Aikakauslehti, 26(4), pp. 309\u2013325. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.30668\/janus.76386\">https:\/\/doi.org\/10.30668\/janus.76386<\/a><a href=\"https:\/\/journal-njmr.org\/articles\/10.33134\/njmr.686#main-text-B18\">:<\/a> Luettu: 3.4.2026.  <\/li>\n<li>Heiskanen, H. 2026. Kielletty uutissivusto keksi tavan ujuttaa tietoa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 \u2013 \u201dMik\u00e4 tahansa teko voi johtaa siihen, ett\u00e4 he paljastuvat\u201d. Yleisradio.   10.3.2026. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20214396\">https:\/\/yle.fi\/a\/74-20214396<\/a>. Luettu: 10.3.2026. <\/li>\n<li>Horsti, K. 2014. The Politics of a Multicultural Mission: Finland\u2019s YLE in a Changing Society. National Conversations: Public Service Media and Cultural Diversity in Europe. Toimittajat: Karina Horsti, Gunilla Hult\u00e9n, and Gavan Titley, 167\u2013183. Bristol: Intellect.    <\/li>\n<li>Hyv\u00e4rinen, M. 2017. Kertomushaastattelu. Tutkimushaastattelun k\u00e4sikirja. Toimittaneet: Hyv\u00e4rinen, M. Nikander, P. ja Ruusuvuori, J. Vastapaino. Suomi    <\/li>\n<li>H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, T. (2024). Maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutus Haaga-Heliassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta.15(2). Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.kieliverkosto.fi\/fi\/journals\/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2024\/maahanmuuttajataustaisten-journalistien-koulutus-haaga-heliassa\">https:\/\/www.kieliverkosto.fi\/fi\/journals\/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2024\/maahanmuuttajataustaisten-journalistien-koulutus-haaga-heliassa<\/a>: Luettu 12.3.2.2026.   <\/li>\n<li>Iivonen, E. & Sangervo, J. 2026. Sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle joutunut Suomi ei saa tinki\u00e4 lapsen oikeuksista.  9.4.2026. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/art-2000011931174.html\">https:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/art-2000011931174.html<\/a>. Luettu 9.4.2026. <\/li>\n<li>JX Fund, 2024. Defining Criteria for Media in Exile.  21.12. 2024. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/jx-fund.org\/newsroom\/news\/defining-media-in-exile-criteria-challenges-and-responsibilities\/ecp\">https:\/\/jx-fund.org\/newsroom\/news\/defining-media-in-exile-criteria-challenges-and-responsibilities\/ecp<\/a>. Luettu: 4.3.2026. <\/li>\n<li>JX Fund, 2025, Annual Review: Helping exiled media to survive and adapt, 22.12.2025. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/jx-fund.org\/newsroom\/news\/jx-fund-annual-review-helping-exiled-media-to-survive-and-adapt\/#:~:text=Sustainable%20business%20models:%20Through%20Entrepreneurship,%2C%20distribution%2C%20and%20workflow%20optimization\">https:\/\/jx-fund.org\/newsroom\/news\/jx-fund-annual-review-helping-exiled-media-to-survive-and-adapt\/#:~:text=Sustainable%20business%20models:%20Through%20Entrepreneurship,%2C%20distribution%2C%20and%20workflow%20optimization<\/a>. Luettu: 3.3.2026.  <\/li>\n<li>JX Fund, 2023, Sustaining Independence: Current State of Russian Media in Exile. Research report, NOvermber 2023. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/jx-fund.org\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Sustaining_Independence-Current_State_of_Russian_Media_in_Exile_2023.pdf\">https:\/\/jx-fund.org\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/Sustaining_Independence-Current_State_of_Russian_Media_in_Exile_2023.pdf<\/a>. Luettu: 12.2.2026.   <\/li>\n<li>Karimi, F. 2025, Exiled journalism\u2019s biggest threat is something more mundane than censorship. Nieman Lab. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.niemanlab.org\/2025\/12\/exiled-journalisms-biggest-threat-is-something-more-mundane-than-censorship\/\">https:\/\/www.niemanlab.org\/2025\/12\/exiled-journalisms-biggest-threat-is-something-more-mundane-than-censorship\/<\/a>. Luettu 20.3.2026.   <\/li>\n<li>Khalimzoda & Vereb-D\u00e9r, 2025. Bottlenecks in Promoting Pluralistic Media In Finland from the Perspective of Immigrants, JYU Reports, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.17011\/jyureports\/61\">https:\/\/doi.org\/10.17011\/jyureports\/61<\/a> <\/li>\n<li>Khaskelberg, D., 16.3.2026. Ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6, JX Fund. Teams-haastattelu.  <\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/doi.org\/10.17011\/jyureports\/61\">Khosravi, S., 2018. A fragmented diaspora: Iranians in Sweden. Nordic Journal of Migration Research, Vol 8. No 2. 2018, DOI: 10.1515\/njmr-2018-0013 NJMR. Luettavissa: <\/a><a href=\"https:\/\/journal-njmr.org\/articles\/265\/files\/submission\/proof\/265-1-526-1-10-20200412.pdf\">https:\/\/journal-njmr.org\/articles\/265\/files\/submission\/proof\/265-1-526-1-10-20200412.pdf<\/a>. Luettu: 21.3.2026. <\/li>\n<li>Konttinen, J. 12.2.2026. Toimittaja, Helsingin Sanomat. Puhelinhaastattelu.  <\/li>\n<li>Koponen, J. 26.1.2026. Puheenjohtaja. Vikesin hallitus \/ Tietokirjailija. Haastattelu. Helsinki.    <\/li>\n<li>Kuusiholma, T. 4.3.2026. Ty\u00f6llisyyspalveluiden johtaja, Helsingin kaupunki. Puhelinhaastattelu.  <\/li>\n<li>Lepp\u00e4j\u00e4rvi, A. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Journalismin koulutuksen tutkinto- ja osaamisaluejohtaja, 5.3.2026. Teams-haastattelu. <\/li>\n<li>Luopaj\u00e4rvi, K. 6.3.2026. Maahantuloasioiden yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Ulkoministeri\u00f6. Puhelinhaastattelu.   <\/li>\n<li>Maahanmuuttovirasto, 2026. Maahanmuutto Suomeen. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/migri.fi\/documents\/5202425\/166014458\/Maahanmuutto_Suomeen_2026.pdf\/e7814adb-f02e-6ff3-276e-30deb1d75121?t=1769698685944\">https:\/\/migri.fi\/documents\/5202425\/166014458\/Maahanmuutto_Suomeen_2026.pdf\/e7814adb-f02e-6ff3-276e-30deb1d75121?t=1769698685944<\/a> Luettu: 20.3.2026.  <\/li>\n<li>Maahanmuuttovirasto 2023, Maahanmuutto Suomeen. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/migri.fi\/documents\/5202425\/166014458\/Maahanmuutto+Suomeen_2_2023.pdf\/a83c4613-98fd-1622-979e-0fb4a0f9845e?t=1701259255208\">https:\/\/migri.fi\/documents\/5202425\/166014458\/Maahanmuutto+Suomeen_2_2023.pdf\/a83c4613-98fd-1622-979e-0fb4a0f9845e?t=1701259255208<\/a>. Luettu: 20.3.2026.  <\/li>\n<li>Maahanmuuttovirasto 2025, Maahanmuutto Suomeen. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/migri.fi\/documents\/5202425\/166014458\/Maahanmuutto%20Suomeen_3_2025.pdf\/\">https:\/\/migri.fi\/documents\/5202425\/166014458\/Maahanmuutto%20Suomeen_3_2025.pdf\/<\/a>: Luettu: 20.3.2026. <\/li>\n<li>Markkanen, K. 19.4.2026. Globaalikasvatuksen asiantuntija. Vikes. S\u00e4hk\u00f6postihaastattelu.   <\/li>\n<li>Markkanen, K. 2018. Tuhansien paperittomien maa. Iso Numero 19.12.2018. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.isonumero.fi\/1852-2\/\">https:\/\/www.isonumero.fi\/1852-2\/<\/a>. Luettu: 4.2.2026.    <\/li>\n<li>Muukkonen, M. 3.3.2026. Toinen perustajista ja johtajista. Artists at Risk (AR). Puhelinhaastattelu.   <\/li>\n<li>M\u00e4kinen, J. 2026. Viranomainen ep\u00e4ili ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n harrastusta yritystoiminnaksi \u2013 vaati selvityst\u00e4 10 vuoden ajalta. Taloussanomat.   22.3.2026. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000011871205.html\">https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000011871205.html<\/a>. Luettu: 23.3.2026. <\/li>\n<li>M\u00e4nnist\u00f6n, E. 23.1.2026. Ihmisoikeuspolitiikan yksik\u00f6n l\u00e4hetysneuvos. Ulkoministeri\u00f6. Teams-haastattelu.   <\/li>\n<li>Nazarenkon, S. 16.2.2026. Kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntija. Suomen Journalistiliitto. Haastattelu. Helsinki.    <\/li>\n<li>Nousiainen, R. 22.1.2026. V\u00e4it\u00f6skirjatutkija. Tampereen yliopisto. Journalismin lehtori. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haastattelu. Helsinki.      <\/li>\n<li>Myllyl\u00e4, M., Pantti, M., & Kivij\u00e4rvi, A. 2025. Participation Paradox: Asylum Seekers\u2019 Everyday Participation in Finland. Nordic Journal of Migration Research.   15: 2. DOI: 10.33134\/njmr.686<\/li>\n<li>Nousiainen, R., L. Ahva ja K. Koljonen. 2024. Aika parantaa? P\u00e4\u00e4toimittajien ymm\u00e4rrys etnisen monimuotoisuuden vahvistamisesta suomalaisessa journalismiprofessiossa. Media & viestint\u00e4 47 (2024): 1, 1\u201322, https:\/\/doi.org\/10.23983\/mv.131178  <\/li>\n<li>N\u00e4re, S. 2026. Ty\u00f6t\u00f6n pelk\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tekemisest\u00e4 kiinni. Essee.   29.3.2026. Helsingin Sanomat. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/art-2000011907971.html\"><span>https:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/art-2000011907971.html<\/span><\/a>. Luettu: 29.3.2026.  <\/li>\n<li>OECD, 2024, Development Co-operation Principles for Relevant and<\/li>\n<li>Effective Support to Media and the Information Environment. Luettavissa: <\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.oecd.org\/content\/dam\/oecd\/en\/publications\/reports\/2024\/05\/development-co-operation-principles-for-relevant-and-effective-support-to-media-and-the-information-environment_e8c617a4\/76d82856-en.pdf\">https:\/\/www.oecd.org\/content\/dam\/oecd\/en\/publications\/reports\/2024\/05\/development-co-operation-principles-for-relevant-and-effective-support-to-media-and-the-information-environment_e8c617a4\/76d82856-en.pdf<\/a>. Luettu 12.2.2026. <\/li>\n<li>O'Loughlin, C., & Schafraad, P. (2016). News on the move: Towards a typology of Journalists in Exile. <\/li>\n<li>Observatorio, 10(1), 45-66. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.7458\/obs1012016869\">https:\/\/doi.org\/10.7458\/obs1012016869<\/a> Luettu: 2.3.2026. <\/li>\n<li>Paasi, O. 13.3.2026. Kansainv\u00e4lisen suojelun osaston prosessinomistaja. Maahanmuuttovirasto. Teams-haastattelu.   <\/li>\n<li>Peltz, P. 2025. Transnational Repression on Exiled Journalists in Germany: A Growing Issue, European Center for Press and Media Freedom. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.ecpmf.eu\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/Transnational-Repression-in-Germany.pdf\">https:\/\/www.ecpmf.eu\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/Transnational-Repression-in-Germany.pdf<\/a>. Luettu: 4.3.2026.   <\/li>\n<li>Porlezza, C., & Arafat, R. 2022. Promoting Newsafety from the Exile: The Emergence of New Journalistic Roles in Diaspora Journalists\u2019 Networks. Journalism Practice, 16(9), 1867\u20131889. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/17512786.2021.1925947\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/17512786.2021.1925947<\/a>  <\/li>\n<li>Puumala E. & Kynsilehto, A. 2017. Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu. Tutkimushaastattelun k\u00e4sikirja. Toimittaneet: Hyv\u00e4rinen, M. Nikander, P. ja Ruusuvuori, J. Vastapaino. Suomi    <\/li>\n<li>Rekola, J. 23.2.2026. Journalistiliiton entinen kansainv\u00e4listen asioiden asiantuntija. Teams-haastattelu.  <\/li>\n<li>Rodina, E., & Dovbysh, O. (2025). Navigating Connections and Disconnections: The (Re)making of Russian Exiled Journalism in the Digital Age. <span> <\/span>Journalism Studies, 1\u201317. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/1461670X.2025.2471876\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/1461670X.2025.2471876<\/a><\/li>\n<li>Roikonen. L. 13.3.2026. Prosessiasiantuntija. Maahanmuuttovirasto. Teams-haastattelu.    <\/li>\n<li>Runsten, K. 19.4.2026. Journalismin koulutuksen tutkinto- ja osaamisaluejohtaja (vs). WhatsApp-haastattelu  <\/li>\n<li>RSF, 2025, World Press Freedom Index, 2025. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/rsf.org\/en\/rsf-world-press-freedom-index-2025-economic-fragility-leading-threat-press-freedom\">https:\/\/rsf.org\/en\/rsf-world-press-freedom-index-2025-economic-fragility-leading-threat-press-freedom<\/a>. Luettu: 3.4.2026.  <\/li>\n<li>RSF, 2024, Apple\u2019s complicity with Russian censorship: RSF calls on the tech giant to refuse compliance with regulators that do not respect international standards for the right to information. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/rsf.org\/en\/apple-s-complicity-russian-censorship-rsf-calls-tech-giant-refuse-compliance-regulators-do-not\">https:\/\/rsf.org\/en\/apple-s-complicity-russian-censorship-rsf-calls-tech-giant-refuse-compliance-regulators-do-not<\/a>. Luettu 23.3.2026.  <\/li>\n<li>Schl\u00e4pfer, I. & Parkyn, R. 2024. Flight and Fight. Supporting Exiled Media to  <\/li>\n<li>Survive and Sustain. Arcada\/London\/Washington DC: Internews. <\/li>\n<li>Sch\u00f6nert, U. 2022, Exile Journalism in Europe, Current challenges and support programmes, K\u00f6rber Stiftung, Luettavissa: <a href=\"https:\/\/koerber-stiftung.de\/site\/assets\/files\/17086\/exile_journalism_in_europe-1.pdf\">https:\/\/koerber-stiftung.de\/site\/assets\/files\/17086\/exile_journalism_in_europe-1.pdf<\/a>. Luettu 12.2.2026. <\/li>\n<li>Scott, M., Bunce, M., Maguire, S., Myers, M. The index on International Media Freedom Support (IMFS) 2025. 2025. Center for Journalism and Democracy, University of East Anglia, City St. George\u2019s, University of London<\/li>\n<li>Scott, M. 11.3.2026. Professor, University of East Anglia. Teams-haastattelu.  <\/li>\n<li>Sipola, T. 18.4.2026. Puheenjohtaja. Barents Press. Signal-haastattelu.   <\/li>\n<li>S\u012ble, S. 4.2.2026. Johtaja, Riga Media Hub. Haastattelu. Riika.   <\/li>\n<li>Spuravs, E. & Alexandersson, A. 2026, SSE Riga Media Hub, Narrative Report, Reporting period: Jan 1 \u2014 Dec 31, 2025<\/li>\n<li>Stubb, A., Statement by President of the Republic of Finland, Alexander Stubb, at the General Debate of the 80th Session of the UN General Assembly in New York on 24 September 2025. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.presidentti.fi\/en\/statement-by-president-of-the-republic-of-finland-alexander-stubb-at-the-general-debate-of-the-80th-session-of-the-un-general-assembly-in-new-york-on-24-september-2025\/\">https:\/\/www.presidentti.fi\/en\/statement-by-president-of-the-republic-of-finland-alexander-stubb-at-the-general-debate-of-the-80th-session-of-the-un-general-assembly-in-new-york-on-24-september-2025\/<\/a>. Luettu: 4.4.2026.  <\/li>\n<li>Suomen Journalistiliitto, 2026. Journalistiliitto lahjoittaa j\u00e4lleen Ukrainan journalistien suojavarusteisiin, turvallisuuteen ja tukeen. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/journalistiliitto.fi\/fi\/liitto-lahjoittaa-jalleen-ukrainan-journalistien-suojavarusteisiin-turvallisuuteen-ja-tukeen\/\">https:\/\/journalistiliitto.fi\/fi\/liitto-lahjoittaa-jalleen-ukrainan-journalistien-suojavarusteisiin-turvallisuuteen-ja-tukeen\/<\/a>. Luettu 3.4.2026.   <\/li>\n<li>Suomen Journalistiliitto, 2025, Kannanotot: \u201dSuomalainen mediakentt\u00e4 ja lehdist\u00f6nvapausj\u00e4rjest\u00f6t vetoavat yhdess\u00e4 tasavallan presidenttiin: Suomi esiin toimittajien turvaamiseksi Gazassa\u201d, 4.9.2025. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/journalistiliitto.fi\/fi\/suomalainen-mediakentta-ja-lehdistonvapausjarjestot-vetoavat-yhdessa-tasavallan-presidenttiin-suomi-esiin-toimittajien-turvaamiseksi-gazassa\/\">https:\/\/journalistiliitto.fi\/fi\/suomalainen-mediakentta-ja-lehdistonvapausjarjestot-vetoavat-yhdessa-tasavallan-presidenttiin-suomi-esiin-toimittajien-turvaamiseksi-gazassa\/<\/a>. Luettu: 23.3.2026  <\/li>\n<li>UNESCO, 2017, Unesco Policy Series: Community Media Sustainability. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/unesdoc.unesco.org\/ark:\/48223\/pf0000371560?posInSet=1&queryId=c3b352fb-c80c-45ff-b1ba-b2c67378fe70\">https:\/\/unesdoc.unesco.org\/ark:\/48223\/pf0000371560?posInSet=1&queryId=c3b352fb-c80c-45ff-b1ba-b2c67378fe70<\/a>. Luettu: 13.3.2026.  <\/li>\n<li>UNESCO & Centre for Law and Democracy, 2025, Two decades of progress towards Legal recognition of community media worldwide. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.unesco.org\/en\/articles\/two-decades-progress-towards-legal-recognition-community-media-worldwide\">https:\/\/www.unesco.org\/en\/articles\/two-decades-progress-towards-legal-recognition-community-media-worldwide<\/a> <\/li>\n<li>Valtioneuvosto, 2022, Ministerity\u00f6ryhm\u00e4: Suomi vastaanottaa vuoden 2023 pakolaiskiinti\u00f6ss\u00e4 syyrialaisia, afganistanilaisia, kongolaisia ja Libyasta evakuoituja. 12.10.2022. Luettavissa:<br \/><a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/1410853\/ministerityoryhma-suomi-vastaanottaa-vuoden-2023-pakolaiskiintiossa-syyrialaisia-afganistanilaisia-kongolaisia-ja-libyasta-evakuoituja\">https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/1410853\/ministerityoryhma-suomi-vastaanottaa-vuoden-2023-pakolaiskiintiossa-syyrialaisia-afganistanilaisia-kongolaisia-ja-libyasta-evakuoituja<\/a>; Luettu: 5.3. 2026.<\/li>\n<li>Vationeuvosto, 2025: P\u00e4\u00e4t\u00f6sesitys vuoden 2025 pakolaiskiinti\u00f6n kohdentamiseksi. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/paatokset\/paatos?decisionId=2728\">https:\/\/valtioneuvosto.fi\/paatokset\/paatos?decisionId=2728<\/a>: Luettu 4.3.2026. <\/li>\n<li>Yablokov, I., & Gatov, V. 2025. Broadcasting through the (New) Iron Curtain: Practices, Challenges, and Legacies of Russia\u2019s Independent Media in Exile. <span> <\/span>Journalism Studies, 1\u201318. https:\/\/doi.org\/10.1080\/1461670X.2025.2462550<\/li>\n<li>Yenginsu, C. 2020, Report on Providing Safe Refuge to Journalists at Risk. International Bar Association. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.ibanet.org\/Safe-Refuge-report-launch-2020\">https:\/\/www.ibanet.org\/Safe-Refuge-report-launch-2020<\/a>. Luettu: 22.3.2026.   <\/li>\n<li>Wiik, J., & Johansson, E. (2025). Beyond Borders: Exploring the Roles and Values of Russian Journalists in Exile. Journalism Studies, 1\u201319. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/1461670X.2025.2483402\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/1461670X.2025.2483402<\/a>  <\/li>\n<li>Williams, K. and Soe, S. Media in Exile: Resilience mechanisms and survival strategies when covering Afghanistan and Myanmar, WD Academie, Deutsche Welle, October 2025<\/li>\n<li>Wir\u00e9n, S. H. Aho, M. Ala-Fossi, M. Gr\u00f6nlund, J. Holmberg, P. Korpisaari, M. Villi, P-M. Virta, E. Asp, E. Nyk\u00e4nen, A. Andersson, 2021. \u201dEhdotus pysyv\u00e4ksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi\u201d, Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6 Helsinki 2021, https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/server\/api\/core\/bitstreams\/7982aa0f-1cbb-4647-8a07-de434f5570e9\/content  <\/li>\n<li>Wylie. I., 2024. \u201c\u2018This is a big chance for all of us\u2019: Germany\u2019s freedom hotel where exiled journalists take refuge\u201d. The Guardian, 17.9.2024. Luettavissa: <a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/global-development\/2024\/sep\/17\/media-press-freedom-refugee-journalists-exile-mict-house-critical-voices-germany-schmerwitz\">https:\/\/www.theguardian.com\/global-development\/2024\/sep\/17\/media-press-freedom-refugee-journalists-exile-mict-house-critical-voices-germany-schmerwitz<\/a>. Luettu: 1.4.2026.     <\/li>\n<\/ul>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":21,"featured_media":23805,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_price":"","_stock":"","_tribe_ticket_header":"","_tribe_default_ticket_provider":"","_tribe_ticket_capacity":"","_ticket_start_date":"","_ticket_end_date":"","_tribe_ticket_show_description":"","_tribe_ticket_show_not_going":false,"_tribe_ticket_use_global_stock":"","_tribe_ticket_global_stock_level":"","_global_stock_mode":"","_global_stock_cap":"","_tribe_rsvp_for_event":"","_tribe_ticket_going_count":"","_tribe_ticket_not_going_count":"","_tribe_tickets_list":"[]","_tribe_ticket_has_attendee_info_fields":false,"footnotes":""},"class_list":["post-23991","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.8 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Journalists in exile - Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Journalists in exile - Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/Vikes.fi\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-06-09T18:14:31+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@vikesverkko\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa\",\"name\":\"Journalists in exile - Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg\",\"datePublished\":\"2026-05-21T10:59:26+00:00\",\"dateModified\":\"2026-06-09T18:14:31+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/05\\\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080,\"caption\":\"Suomessa maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tuen tarpeet\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/toimittajatmaanpaossa#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Journalists in exile\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/\",\"name\":\"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6\",\"description\":\"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/#organization\",\"name\":\"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/04\\\/Vikes_logo_1000.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/04\\\/Vikes_logo_1000.png\",\"width\":1000,\"height\":505,\"caption\":\"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vikes.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/Vikes.fi\",\"https:\\\/\\\/x.com\\\/vikesverkko\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/vikes.fi\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.youtube.com\\\/channel\\\/UCOS7sgxh-T1dzykfQ6-dDyg?sub_confirmation=1\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Journalists in exile - Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Journalists in exile - Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6","og_url":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa","og_site_name":"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/Vikes.fi","article_modified_time":"2026-06-09T18:14:31+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_site":"@vikesverkko","schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa","url":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa","name":"Journalists in exile - Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6","isPartOf":{"@id":"https:\/\/vikes.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg","datePublished":"2026-05-21T10:59:26+00:00","dateModified":"2026-06-09T18:14:31+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa#primaryimage","url":"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg","contentUrl":"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/somessa-maanpaossa-elavien-toimittajien-tuen-tarpeet.jpg","width":1920,"height":1080,"caption":"Suomessa maanpaossa el\u00e4vien toimittajien tuen tarpeet"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/vikes.fi\/toimittajatmaanpaossa#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/vikes.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Journalists in exile"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/vikes.fi\/#website","url":"https:\/\/vikes.fi\/","name":"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6","description":"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6","publisher":{"@id":"https:\/\/vikes.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/vikes.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/vikes.fi\/#organization","name":"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6","url":"https:\/\/vikes.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/vikes.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Vikes_logo_1000.png","contentUrl":"https:\/\/vikes.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Vikes_logo_1000.png","width":1000,"height":505,"caption":"Viestint\u00e4 ja kehitys -s\u00e4\u00e4ti\u00f6"},"image":{"@id":"https:\/\/vikes.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/Vikes.fi","https:\/\/x.com\/vikesverkko","https:\/\/www.instagram.com\/vikes.fi\/","https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCOS7sgxh-T1dzykfQ6-dDyg?sub_confirmation=1"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23991","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23991"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23991\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23992,"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23991\/revisions\/23992"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23805"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vikes.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23991"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}