Viestintä ja Kehitys -säätiö

Toimintakertomus 6.5.2009 – 5.5. 2010

Perusta ja hallinto

Viestintä ja kehitys -säätiö on 28 viestintä-alan yhteisön kehitysyhteistyösäätiö, jonka tarkoituksena on edistää sananvapautta ja median moniarvoisuutta demokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana. Säätiö tukee pääasiallisesti kehitysmaiden pieniä, keskisuuria medioita tai yhteisömediaa, tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja -liikkeitä, tai näiden viestintäverkostoja ja -kampanjoita. Säätiö voi tukea myös tavoitteidensa mukaisia kansainvälisiä viestintähankkeita ja viestintäalalla toimivien ammatillista koulutusta ja järjestäytymistä.

Säätiön perustajatahot ovat Adulta Oy (Radio- ja Televisio-opisto ARTO), Aikakauslehtien päätoimittajat r.y., Etelä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys r.y., Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys – Helsingfors Journalistförening ry., Hämeen-Uudenmaan journalistit ry., Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys r.y., Keski-Pohjanmaan Journalistit ry, Mellersta Österbottens Journalister rf., Keski-Suomen Journalistit ry., Maailman Sivu ry., MTV:n Ohjelmatyöntekijät ry., Nelosen ohjelmatyöntekijät NOT ry., Pirkanmaan journalistit ry., Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistys r.y., Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys r.y., Radio- ja televisiotoimittajien liitto – Radio- och televisionredaktörernas förbund r.y., Satakunnan Journalistit ry., Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto ry., Suomen Inter Press Service ry., Suomen Journalistiliitto – Finlands Journalistförbund ry., Suomen Oneworld -portaaliyhdistys ry., Tiedotusopillinen yhdistys Toy r.y.,  Turun sanomalehtimiesyhdistys – Åbo Journalistförening ry., Vostok ry., Viestinnän opiskelijoiden yhdistys Media ry., YMT – Yhdistyneet mediatyöntekijät ry. sekä Ylen ohjelmatyöntekijät – Rundradions programarbetare ry.

Säätiö perustettiin valtuuskunnan ensimmäisessä kokouksessa 25.11.2004 ja se on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin 18.3.2005 alkaen.

Säätiön valtuuskunnan kevään 2009 kokouksessa säätiön taustayhteisöiksi hyväksyttiin kaksi uutta tahoa, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristötoimittajat ry. Näin taustayhteisöiden määrä kasvoi 28:aan. Valtuuskunnassa 28 säätiön taustayhteisöjä edustaa kutakin yksi jäsen ja heillä on henkilökohtainen varajäsen.  Valtuuskunta päätti, että mukaan liittyviltä järjestöiltä peritään tukimaksu, jonka suuruudeksi määrättiin 500 €.

Valtuuskunta piti sääntömääräisen vuosikokouksen 26.5.2009. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Elina Grundström /SAL ja varapuheenjohtajana Hannu Aaltonen/HSY.

Vikesin puheenjohtajana on toiminut Juha Rekola (SJL) (6).

Hallituksen jäseninä toimikaudella ovat toimineet:

Peik Johansson/ HSY (5) Tuike Alitalo/TSY (5)

Leena Mallat/SAL (5) Soma Rytkönen/IPS (4)

Heidi Hammarsten/APY(3) Heljä Korpijoki / KSJ (2)

Anja Itkonen/PKSY (2) Marjut Helminen /Maailman Sivu (6)

Sari Taussi/RTTL-YOT (3) Jouko Huru/ PJY (4)

Airi Leppänen/RTTL-FAO(6) Janne Hopsu/RTTL-MOT (0)

Hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Leena Mallatin.

Hallitus on kokoontunut toimikaudella 6 kertaa ja käsitellyt säätiön toiminnan kehittämistä, hankkeiden tilannetta, sopimusasioita, hankehakemuksia ja –hallintoa, talousasioita ja varainhankintaa sekä kotimaan toimintaa.

Toiminnanjohtaja- asiamiehenä on toiminut freelancer toimittaja Marjut Helminen oman toimen ohella. Hallituksen puheenjohtaja Juha Rekola sekä hallituksen jäsenet, Airi Leppänen, Peik Johansson, sekä toimittaja Kimmo Lehtonen ovat hoitaneet tuntikorvauksella eräitä Vikesin tehtäviä.  Tuike Alitalo on toiminut kokopäivätoimisena viestintäkasvatushanke Kulmakiven hankesuunnittelijana.

Vikes on jatkunut kuluneella toimikaudella hallintonsa vakiinnuttamista. Heinäkuussa 2009 säätiö vuokrasi Helsingistä Vilhonvuorenkatu 11 C 7 -osoitteesta toimistohuoneiston. Kalustuksen toimistotilaan lahjoitti Yhtyneet Kuvalehdet ja tietokoneet YLE. Taloushallinnon lujittaminen helpotti vuosiraportointia ulkoasiainministeriölle ja vuoden 2008 tilintarkastetut hankeraportit saatiin hyväksytettyä nopeasti.

Hankkeiden ja toiminnan rahoitus

Säätiö on toimintakaudella toiminut pääosin hankerahoituksella. Varsinaisen hanketoiminnan rahoituksessa säätiön yhteistyökumppaneina toimintavuoden aikana on ollut ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikkö, viestintä- ja kulttuuriosasto, sekä hankkeiden omarahoitusosuuksien osalta Suomen Journalistiliitto, journalistijärjestöt ja yksittäiset lahjoittajat.

Osa ulkoasiainministeriön rahoituksen varassa toteutettavista hankkeista on jatkunut vuonna 2009 aiempien rahoituspäätösten turvin. Niitä ovat hankkeet Palestiinassa, Burma/Myanmarissa, Keski-Aasiassa, Namibiassa, Nigeriassa, Nicaraguassa ja kaksi hanketta Tansaniassa.

Toukokuun lopussa 2009 Vikes jätti kansalaisjärjestöyksikölle hakemukset kaikkiaan viiden hankkeen rahoittamisesta vuonna 2010 ja niistä neljä sai rahoituksen. UM myönsi vuodenvaihteessa avustuksia Nicaraguan autonomisten alueiden toimittajaverkoston jatkohankkeeseen ja kolmeen uuteen kehitysyhteistyöhankkeeseen, jotka ovat vuosina 2010-2012 toteutettavat Mtwaran ja Lindin yhteisömediahanke, ja Ifexin kanssa toteutettava Keski-Aasian ihmisoikeudet ja demokratia- hanke sekä kaksivuotinen Nepalin tutkivan journalismin hanke vuosina 2010-2011.

Kaikkiaan hankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuodelle 2010 on noin 550 000 euroa. Osa vuoden 2009 hankkeista on siirtynyt osittain toteutettaviksi vuoden 2010 puolella. Syinä siirtymisiin ovat olleet poliittiset tilanteet ja hankkeiden aloituksen viivästyminen.

Oma varainhankinta

Vikesin hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on 15 prosentin omarahoitusosuus, josta osa toteutettu journalistien vapaaehtoistyönä. Vapaaehtoistyönä on valmisteltu ja järjestetty seminaareja ja hoidettu hankkeisiin liittyviä asioita, valmisteltu koulutusta, toteutettu hankeseurantaa sekä valmisteltu uusia hankkeita.

Suurin tukija UM:n jälkeen on edelleen ollut Suomen Journalistiliitto, jonka solidaarisuusrahastoon on koottu liittokokouksen päätöksellä 0,7 % jäsenmaksusta. Rahastosta Vikes on saanut hankkeisiinsa noin 30.000 euroa.

Muita varainhankinnan keinoja ryhdyttiin kehittelemään vuoden 2008 syksyllä. Vikes on vedonnut media-alan järjestöihin ja rahastoihin ja pyytänyt niitä budjetoimaan sopivaksi katsomansa summan Vikesille. Uudet taustayhteisöt velvoitettiin valtuuskunnan päätöksellä maksamaan Vikesille kertakorvauksena 500 euroa.

Keväällä 2009 Vikes sai kirjailija Henrik Tikkasen perikunnalta luvan painaa kahdesta Henrikin grafiikanlehdestä kopioita. Näitä kahta hienoa taulua painettiin kumpaakin 30 numeroitua kappaletta ja niiden myynti mediataloille aloitettiin vuoden 2009 syksyllä.  Kirjeet viestintäalan järjestöille ja taulujen myynti tuottivat lahjoituksina vuoden 2009 aikana noin 13 000 euroa.

Vikesin hankkeet vuonna 2009-2010

Vuonna 2009 Vikes teki kehitysyhteistyötä yhdessä paikallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa yhteensä 14 eri maassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Palestiina

Mediaosaamisen kehittämishanke yhdessä Diakin Turun yksikön ja Betlehemin yliopiston kanssa

Vuosina 2009 -2010 Vikes on ollut mukana Diakin Turun yksikön ja Betlehemin yliopiston kanssa mediaosaamisen kehittämishankkeessa Palestiinassa. Koulutus on sisältänyt mediakasvatusohjelman opettajille ja kouluille, kansalaismediataitojen opettamista palestiinalaisille sekä kehittänyt Digitaalisen Median keskusta Betlehemin yliopistossa. Useita suomalaisia opettajia ja opiskelijoita on osallistunut hankkeeseen. Hankkeen kuluessa suomalaiset opiskelijat ovat tehneet TV-raportteja, joita on näytetty Suomen televisioasemilla. Hanke on tullut ennakoitua halvemmaksi ja Vikes on pyytänyt ulkoministeriöltä lupaa saada jatkaa hanketta vuodella.

Keski-Aasia

Journalistien ammatillisen järjestäytymisen tukeminen Kazakstanissa, Tadzhikistanissa ja Kirgisiassa

Hankkeen avulla on jatkettu edellytysten luomista riippumattomien journalistiliittojen perustamiselle Kazakstaniin ja Tadzhikistaniin ja ammattiliittotoiminnan aktivoimiseen Kirgisiassa. Vuoden 2009 aikana järjestettiin seminaarit Kazakstanissa ja Tadzikistanissa joissa koulutettiin riippumattoman journalistiliiton rakentamisesta kiinnostuneita journalisteja. Kirgisiassa järjestettiin seminaari toimittaja-aktiiveille. Maan johtava mediajärjestö Journalist otti vastuulleen ammattiyhdistystoiminnan elvyttämisen. Seminaarit koostuivat ryhmätöistä, luennoista ja keskusteluista. Niiden valmistelusta ja toteutuksesta vastasi hankekoordinaattori Airi Leppänen yhdessä partnerijärjestöjen kanssa. Tadzikistanin seminaarissa perustettiin toimintaryhmä suunnittelemaan ay-järjestön perustamista. Kirgisiassa Journalist-järjestö organisoi aktivistitapaamisia maan kaikilla kuudella alueella ja pääkaupunki Bishkekissä, ja teki suunnitelman uuden ammattijärjestön perustamisesta vuoden 2010 aikana. Kaikissa kolmessa maassa partnerijärjestöt työstivät ja käännättivät kansallisille kielille ammattiyhdistystoiminnan käsikirjan, johon koottiin sekä Vikesin toimittamaa ja venäjäksi käännättämää että paikallista materiaalia. Hankkeen koulutustilaisuuksiin on vuoden 2009 aikana osallistunut 120 toimittajaa ja mediajärjestön edustajaa. Hanke jatkuu vuonna 2010.

Burma/Myanmar

Riippumatonta dokumenttikoulutusta Yangon Film School –hankkeella.

Yangonin elokuvakoulun koulutukset järjestettiin 25.10.-23.12. 2009 Yangonissa. Vaikeista poliittisista toimintaoloista huolimatta elokuvankoulun opettajat ja oppilaat ovat olleet hyvin sitoutuneita koulutukseen.

Vuoden 2009 aikana järjestettiin seuraavat kurssit:

• Dokumenttielokuvan taide-kurssi uusille, 25-35-vuotiaille  opiskelijoille
• Runollinen ja autenttinen kamera, yhdeksänpäiväinen kurssi, jolla vahvistettiin luovaa tarinankerrontaa sekä äänen ja kuvan käyttöä itsenäisinä elementteinä.
• Käsikirjoituksen taito, jonka aikana 10 jo dokumenttituotannon perusteet hallitsevaa opiskelijaa harjoitteli luovaa kirjoittamista elokuvaan ja televisioon sekä animaatiotuotantoon.
• Todelliset fiktiot -jakson kaksipäiväinen jatkokoulutus Kupla vedessä -kurssi, käsitteli kuvaamista, ääntä, ohjaustyötä ja editointia. Osanottajat olivat loppuvaiheen opiskelijoita.
• Tarjouskilpailu harjoitti opiskelijoita tarjoamaan ideoitaan ja tuotteitaan käytännön tilanteessa. Neljä parhaista tarjokkaista hyväksyttiin YFS:n tuotantoon.
• Toinen tapa nähdä: elokuvafoorumin historiaa tutustutti opiskelijat yhdeksän päivän kurssilla elokuvan historiaan.
• Äänisuunnittelun taito -kurssi oli kahden viikon äänitöitä käsitellyt jakso, johon osallistui 10 opiskelijaa.

Namibia

Mediaetiikan kehittämistä sekä journalistien keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista

Vikes on tukenut journalistisen etiikan vahvistamista ja journalistien yhteistoiminnan lisäämistä Namibiassa. UM on myöntänyt rahoituksen vuosille 2008-2010. Toimikauden aikana Namibiassa nimitettiin media-asiamies (Ombudsman) ja järjestettiin seminaareja ja tilaisuuksia, joissa tehtiin tunnetuksi journalistin ohjeita ja mediaetiikan kysymyksiä.

Nigeria

Kursseja toimittajille ympäristöasioista ja sananvapaudesta ympäristökysymyksissä

Environmental Rights Actionin (ERA)järjesti Lagosissa Nigeriassa 2009 maan ensimmäisen ympäristöjournalismin kurssin 17 toimittajalle. Koulutuksessa käsiteltiin ympäristöraportointia, ympäristölainsäädäntöä, ympäristöongelmia, niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä sananvapautta ympäristökysymyksissä.

Toinen kurssi järjestettiin 15.–17.9.2009 Port Harcourtissa ja kurssin yhtenä kouluttajana toimi  Ympäristötoimittajat ry:n puheenjohtaja, freelance toimittaja Kari Rissa. Koulutukseen osallistui 13 toimittajaa. Koulutusten tuloksena nigerialaiset ympäristötoimittajat ovat järjestäytyneet ja luoneet itselleen verkoston yhteistyötä varten.

Nicaragua

Karibianmeren alueen freelancereiden ammatillista koulutusta verkostoitumista.

Hankkeiden avulla on kolmen ensimmäisen vuoden aikana parannettu 31 TV- toimittajan ja 65 radiotoimittajan mahdollisuuksia selviytyä vaikeissa ammatillisissa oloissa ja parannettu työtilaisuuksia ammattitaidon kohentumisen ja keskinäisen verkostoitumisen tuloksena.

Vikesin kurssittamat 7 toimittajaa ovat perustaneet uutiskanavan Bilwin Puerto Cabezasissa.Vuoden 2009 syksyllä Bluefieldsissä aloitti kolmen toimittajan tuotantoyhtiö Bluefilms.

TV-toimittajien ammatillinen ja tekninen osaaminen ja sekä valtakunnallisille – kanaville tuottamien ohjelmien taso on kohentunut molemmilla autonomisilla alueilla. Toimittajia on koulutettu järjestelmällisesti eri yhteistyötahojen avustuksella ja avustettu luomaan suhteita kansalliseen mediaan, jotta autonomisten alueiden ääni ja kuva Karibian alueen toimittajien itsensä tekemänä tulisi paremmin esille myös kansallisilla kanavilla.

Vuonna 2009 radiotoimittajille pidettiin yhteensä 9 työpajaa Bilwissä, Bluefieldissä ja Bocana de Paiwasissa.  Työpajoissa opiskeltiin editointia, radioreportaasien ja vinjettien tekoa espanjaksi, kreoliksi ja miskitoksi ekologisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Ohjelmat esitettiin paikallisradioissa kuukauden ajan. Mulukukun naiskooperatiivin radioasemalle luotiin työpajan voimin uusi makasiiniohjelma.

Radioreportaaseja tehtiin 6 ja niiden aiheet olivat lasten hyväksikäyttö, vesivoimahanke Tumarin RAAS:ssa, kohdunkaulansyöpä, luonnon lääketiede, kreolienglanti – kieli vai murre, RAAS:in nuorten ongelmat.  Vuoden aikana valmistui yhteistuotantodokumentti, ”Picapiedras” ja Bilwin tutkintovankien elinolosuhteista kertova dokumentti ”Vankila” Bocana de Paiwasissa tuotettiin informatiivinen dokumentti perheväkivallasta.

Vuoden alussa tuettiin Bliwissä historian ensimmäistä suoraa TV-lähetystä RAAN:in kuntavaaleista. Vikes antoi logistiikka-apua sekä asiantuntijan avustamaan lähetysten tuotantosuunnittelussa. Kaksi tv-toimittajaa osallistui Vikesin tukemana tv-työn kurssille Managuassa marraskuussa.

Suora yhteistyökumppanuus URACCAN-yliopiston kanssa alkoi myös vuonna 2009 ja tulee jatkumaan vuoteen 2012 saakka. Yliopisto on ainoa joka tarjoaa journalismin ja viestinnän koulutusta alueella.

Hankkeesta ovat vastanneet toimittaja Kimmo Lehtonen ja toimittaja Shirlene Green Newball.

Tansania:

• Internetkursseja Tumaini-yliopiston opiskelijoille ja opettajille

Vuonna 2006 Etelä-Tansaniassa alkanut Iringan Tumainin yliopiston Internet-kurssihanke jatkui vuonna 2009 radiostudion laitehankinnoilla sekä elokuussa järjestetyllä Internet-koulutusjaksolla Tumaini-yliopiston Dar es Salaamin collegen tiedotusopin ja kirjastotieteen opettajille. Hankekoordinaattorina ja kouluttajana toimi toimittaja Peik Johansson.

• Internetkursseja tansanialaisille journalisteille

Vuonna 2008 käynnistynyt kolmivuotinen Internet-koulutushanke tansanialaisille journalisteille jatkui vuonna 2009 kahdella kurssilla Dar es Salaamissa ja Mwanzassa. Kursseilla on opiskeltu Internetin käyttöä päivittäisessä uutisseurannassa, tiedonhaussa, verkkoviestinnässä sekä julkaisukanavana. Helmikuussa Dar es Salaamissa järjestetylle kurssille osallistui 18 toimituspäällikköä, uutispäällikköä ja toimitussihteeriä maan valtamedioista. Lokakuussa Mwanzassa pidetyllä kurssilla oli 20 osanottajaa Victoriajärven alueelta, joukossa aluekirjeenvaihtajia, paikallisradiotuottajia sekä tiedotusopin opettajia St. Augustinen yliopistosta Mwanzasta. Maaliskuuhun 2010 mennessä hankkeen puitteissa on järjestetty kuusi opetusjaksoa, joihin on osallistunut 96 tansanialaista journalistia 48 mediatalosta, oppilaitoksesta ja mediajärjestöstä. Yhteistyökumppanina on eteläisen Afrikan maiden mediajärjestö MISA.

Hankkeesta on vastannut toimittaja Peik Johansson.

Suomi:

• Kulmakivi – Journalisminopintojen tueksi kehitettävä kokonaisuus ”Journalismi ja vapaa tiedonvälitys kehityksen perusedellytyksenä”.

Journalismi ja vapaa tiedonvälitys kehityksen perustana on Vikesin ja Suomen IPS:n vuosina 2009-2010 tuottama yhteinen opinto-ohjelma journalismin opiskelijoille aiheina globaali sananvapaus, demokratiakehitys ja journalismin rooli yhteiskunnallisessa muutoksessa. Hanke on ainutlaatuinen pilottihanke sekä suomalaisessa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksessa että kansainvälisesti.

Tätä opintokokonaisuutta rakennettiin vuoden 2009 aikana yhdessä suomalaisten yliopistojen ja alan oppilaitosten sekä Ghanan Journalismi Instituutin ja Dar-es-Salaamin yliopiston journalismin tiedekunnan kanssa toteutettavaksi vuoden 2010 aikana pääasiassa verkko-opintoina. Alun perin suomalaisille journalismin opiskelijoille suunnattu hanke, on rakentanut yhteyksiä ja yhteistyötä myös etelän oppilaitoksiin ja opiskelijoihin.

Yksi tavoite on uuden sosiaalisen median ja sen välineiden käyttö osana kansainvälistä keskustelua sekä sanan- ja ilmaisunvapautta.

Ohjelman perusosat ovat verkkosivusto kulmakivi.org (http://kulmakivi.org) sekä ning- pohjassa toteutettu verkko-opintokokonaisuus Journalism for Social Change, (http://kulmakivi.ning. Opiskelussa käytetään myös YouTubea, Vimeota, Twitteriä, Skypeä ja Facebookia. Verkko- ja opintosivuille on vapaa pääsy, ainoastaan tietyt osat keskusteluista ja harjoitustöistä tehdään sivuilla jotka vaativat rekisteröitymisen.

Englanninkielisen viiden opintopisteen opintokokonaisuuden suorittaa 120-160 opiskelijaa.  Kevään 2010 kurssi on alemman korkeakoulututkinnon tasoa ja syksyn 2010 kurssi maisteri opintojen tasoa. Hanke tarjoaa ohjattuja maisteritason journalismiopintoja myös ghanalaisille ja tansanialaisille opiskelijoille.

Hankkeen valmistelua on valvonut ohjausryhmä, jossa ovat edustajat Helsingin, Tampereen, ja Jyväskylän yliopistoista, Diakonia ammattikorkeakoulusta, Viestintätieteiden yliopistoverkostosta sekä hankkeen toteuttajajärjestöistä Vikesistä ja IPS Finlandista. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuoden 2009 aikana, touko- ja joulukuussa ja väliajalla verkossa suljettuna wikispace-ryhmätyöskentelynä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii professori Ulla-Maija Kivikuru.

14.-18.12. 2009 Vikes järjesti Helsingissä ja Turussa  Journalism for Social Change – työpajan, jossa käytiin läpi kaikki koulutuksen vaiheet, sovittiin työmuodoista, työnjaosta sekä opiskelijakiintiöistä.  Työpajaan osallistuivat Tuike Alitalo,  yliopettaja  Pirita Juppi Turun Diakista, professori Kodwo Boateng Ghanan Journalismi-instituutista, professori Masoud Nassor Dar-es-Salaamin yliopistosta,   lehtori Pauliina Shilongo Helsingin yliopistosta sekä Jere Rinne Diakoniakorkeakoulun Turun yksiköstä.

Työpajan yhteydessä järjestettiin myös ohjausryhmän ja opettajien yhteinen kokoontuminen, avoimet luennot Helsingin yliopistolla ja Turun Diakonia ammattikorkeakoululla sekä kaikille avoin iltatilaisuus Pressiklubilla Helsingissä.

Kulmakivi – Journalism for Social Change hanke on ehdokkaana vuoden 2010 Prix Ars Electronica palkinnon saajaksi kansainvälisistä digitaalista eriarvoisuutta vähentävänä yhteistöhankkena (Prix Ars Electronica – Digital Communities). Palkinnon saajista päätetään loppukeväästä 2010.

Hankkeesta on vastannut kokopäivätoimisesti toimittaja Tuike Alitalo. Lisäksi työhön on osallistunut Vikesin ja IPS:n vapaaehtoisia ja asiantuntijoita, sosiaalisten medioiden asiantuntijana Jere Rinne DIAKista ja sivustojen ja aineistojen tuotannossa harjoittelijana mediaopiskelija Juho Matilainen DIAKista.

Kansainväliset järjestöt

Kulmakivi-hankkeen suunnittelija Tuike Alitalo ja Keski-Aasian journalistiliittohankkeen hankevastaava Airi Leppänen osallistuivat Vikesin edustajina Ifexin sanavapauskonferenssin 1.-6. kesäkuuta. Vikes tuki myös seitsemän Keski-Aasian kehitysmaaosallistujan matkoja konferenssiin UM:n konferenssimatkatuen avulla.

Säätiö on lisäksi ollut yhteydessä mm. seuraaviin kansainvälisiin viestintä- ja kehitysalan yhteisöihin, Tanskan International Media Support, kansainvälinen International News Safety Institute INSI, Kansainvälinen lehtimiesliitto IFJ, Pohjoismaiset lehtimiesliitot, UNESCO, sekä kansainvälinen sananvapausverkosto IFEX, Open Society Foundation ja Barents Press.

Toiminta kotimaassa

Syksyllä 2009 intialainen toimittaja P. Sainath vieraili Suomessa luennoimassa Intian maanviljelijöiden itsemurha-aallosta ja työstään raportoidessaan Intian maatalouden rakennemuutoksen raskaita inhimillisiä seurauksia.  Turussa, Diakissa järjestettiin luentotilaisuus johon osallistui noin 25 opiskelijaa ja turkulaisessa Koulu-ravintolassa iltatilaisuus yhdessä Turun sanomalehtimiesyhdistyksen kanssa. Siihen osallistui 15  toimittajaa.  Helsingin yliopiston tiloissa järjestetyssä seminaarissa oli 48 osanottajaa. P. Sainathin naisten työstä maataloudessa kertova näyttely oli esillä sekä Turussa Diakissa että Helsingin Yliopiston päärakennuksen aulassa.

Journalistit ja kriisit -seminaarissa marraskuun puolivälissä pohdittiin kriisiraportointia. Jääkö kuva tapahtumista liian ohueksi, puuttuvatko taustat ja kuuluuko hiljaisten ääni uutisissa? Seminaarin järjestivät Journalistiliitto, Viestintä ja kehitys -säätiö VIKES, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisy verkosto KATU ja sisäasiainministeriö. Keskustelua luotsasi Vikesin puheenjohtaja Juha Rekola ja alustajia olivat toimittaja Salla Nazarenko, eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen, Kabulista Skypellä tavoitettu International Media Support -järjestön työntekijä Susanna Inkinen ja toimittaja Helena Laatio MTV3:sta. Seminaariin osallistui noin 30 henkeä.

Helsingin Pressiklubilla järjestettiin Afrikkalainen media tänään – keskustelutilaisuus tiistaina 15. joulukuuta. Keskustelun alustuspuheenvuoron käytti tohtori Masoud Nassor  Dar-es-Salaam yliopistosta. Iltaan osallistui 18 journalistia ja media-alan opettajaa.

Kansainvälisen lehdistönvapauden päivän (3.5.) seminaari järjestettiin  yhdessä Journalistiliiton, Sanomalehtien Liiton ja Suomen Unesco-toimikunnan kanssa.Satakuntatalossa Helsingissä teemana sosiaalinen media ja sen sananvapauskysymykset.

Vikesin www-sivut uudistettiin vastaamaan paremmin niitä tarpeita, joita sekä Vikesin hankkeista saatujen kokemusten ja informaation välittämiselle on.  Sivuilla on mm. hankevastaavien ja kouluttajien kertomuksia ja hankkeisiin liittyvää tausta-aineistoa. Vikesin taustajärjestöille on lähetetty kaksi kirjallista raporttia toiminnasta ja tavoitteista. Muuta tiedotusmateriaalia on valmistettu tarpeen mukaan.  Muussa tiedotustoiminnassaan säätiö käyttää hyväksi myös perustaja- ja yhteistyötahojen olemassa olevia tiedotusvälineitä ja –verkostoja.

Tekeillä olleet hankehakemukset

Toimikauden aikana aloitettiin uusien hankehakemusten valmistelu tarkoituksena jättää seuraavat hakemukset :

• Keski-Aasian journalistiliitot – jatkohanke
• Burma/Myanmar elokuvakoulun – jatkohanke
• Internetkurssit tansanialaisille toimittajille – jatkohanke
• Palestiinan Betlehemin yliopiston mediakasvatus -jatkohanke
• Kaukasian kriisiviestinnän hanke – uusi hanke
• Venäjän Karjalan suomenkielisten toimittajien  koulutushanke
• Venäjän lähialueiden vapaiden toimittajien koulutushanke -uusi hanke
• Kulmakivi – Journalismi ja vapaa tiedonvälitys kehityksen perusedellytyksenä – viestintäkasvatuksen jatkohanke

Talouskehitys vuonna 2009

Säätiön talous on vuonna 2009 kehittynyt lievästi myönteiseen suuntaan. Kun aiempina vuosina on toiminnallisista syistä syöty kasautunutta kirjanpidollista pääomaa, osoittaa vuoden 2009 tilinpäätös 1814,84 euron ylijäämää.

Säätiön toiminnan tarkoitus ei ole kasvattaa omaa pääomaa, vaan säätiön päätösten mukaan varainhankinnan tuotot tulee käyttää hankkeiden omarahoitusosuuteen ja investoida kotimaan toiminnan kehittämiseen, erityisesti varainhankinnan vakiinnuttamiseen.

Säätiön hankkeiden suurin rahallinen tukija UM:n jälkeen on edelleen ollut Suomen Journalistiliitto, jonka solidaarisuusrahastoon on koottu liittokokouksen päätöksellä 0,7 % jäsenmaksusta eli noin 30 000 euroa. Suurin osa tästä rahasta on tullut tukena Vikesin hankkeille.

Muista varainhankintamuodoista tärkein on ollut taitelija Henrik Tikkasen perikunnan lahjoittamien grafiikanlehtien myynti media-alan toimijoille. Vikes on myös vedonnut media-alan järjestöihin ja rahastoihin ja pyytänyt niitä budjetoimaan vuosittaisen tukisumman Vikesille. Kaikkiaan viestintäalan järjestöt tukivat Vikesin hankkeita vuoden 2009 aikana noin 18 000 eurolla.

Kokonaistuotot olivat 424 313,17 euroa, josta UM:n hanketuen osuus on ollut 374927,53 euroa. Kaikkiaan vuoden 2009 aikana oman varainhankinnan tuotto oli 47 747,75 euroa. Vaikka oman varaihankinnan tuotto oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuonna, ei sen avulla ole vielä onnistuttu kattamaan edellisten vuosien tappioita.

Vikesin hankkeisiin tarvittava 15 prosentin omarahoitusosuus on UM:n hankeohjeiden mukaisesti osin kirjattu journalistien vapaaehtoistyönä. Vapaaehtoistyönä on valmisteltu ja järjestetty seminaareja ja hoidettu hankkeisiin liittyviä asioita. Vapaaehtoistyöhön ovat osallistuneet puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, hallituksen jäsenet sekä useat hanketoteutuksessa mukana olleet journalistit.

Henkilöstökulut olivat 86814,18 euroa ja niiden näkyvä kasvu vuoden 2009 aikana johtuu siitä, että viestintäkasvatushanke Kulmakiven hankesuunnittelijana toimi Tuike Alitalo  11 kuukauden ajan kokopäivätoimisesti.

Säätiön hallinto on edelleen hoidettu tuntikorvausperusteisena.

Säätiön kirjanpidon on hoitanut Mikko Stylman Oy, joka on erikoistunut UM:n tukemien kehityshankkeiden kirjanpitoon. Talous- ja hankehallinnon sekä hankeseurannan vakiinnuttamiseen on kiinnitetty entistä suurempaa huomiota.