Palestiinassa vaikeaa olla riippumaton journalisti

Julkaistu joulukuu 15, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Teksti ja kuvat: Jouko Huru

Fadi Abu Sada - Palestine News Network

Palestine News Network -sivuston (PNN) päätoimittaja Fadi Abu Sada liehuttaa Lähi-idässä harvinaisen vapaan ja riippumattoman tiedonvälityksen lippua

Päätoimittaja Fadi Abu Sadan, 35, johtama Palestine News Network (PNN) on Palestiinan ensimmäinen ja merkittävin riippumaton uutissivusto. Sen toimitus sijaitsee Länsirannalla Betlehemissä.

PNN aloitti vuonna 2002. Se tuottaa omia tekstiuutisia ja reportaaseja sekä televisio- ja radio-ohjelmia. Se tarjoaa uutis- ja reportaasipalveluita Palestiinaan ja lähialueen maihin, kuten Libanoniin, Jordaniaan, Syyriaan ja Egyptiin. PNN myy uutispalvelujaan myös kansainvälisille mediataloille, esimerkiksi saksalaiselle Deutsche Wellelle ja alankomaalaiselle Dutch Radiolle.
– Yksi merkittävä toimintasektori on puhelinverkossa tapahtuva mobiiliviestintä. Palestiinalaisia on kaikkialla, joten mobiiliviestinnälle on kysyntää.

Köyhille uutisia ilmaiseksi, länteen rahasta

PNN toimittaa materiaaliaan arabiaksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, tulevaisuudessa myös espanjaksi. Betlehemin toimituksessa työskentelee kymmenen journalistia. Muualla Länsirannalla ja Gazassa  toimii vielä yhteensä kahdeksan kirjeenvaihtajaa.
Uutispalvelujaan PNN jakaa ilmaiseksi Palestiinassa ja myös eräille ympäristövaltioiden kansallisille medioille. Länsimaisten medioille palvelut ovat maksullisia.
Rahan hankintaa tärkeämpänä Abu Sada pitää vapaata tiedonvälitystä ja totuudessa pysymistä.
PNN rahoittaa osittain toimintaansa länsimaisten järjestöjen avulla. Pääasiallisia rahoittajia ovat EU, unkarilais-amerikkalaisen miljardööri George Sorosin säätiöiden rahoittama OSI (Open Society Institute) ja yhdysvaltalainen USAID (The United States Agency for International Development).

Riippumattomuudesta ongelmia

Abu Sada ei peittele palestiinalaisten keskinäisiä riitaisuuksia, jotka aiheuttavat paljon päänvaivaa riippumattomalle journalistiselle työlle. Länsirantaa hallitsee El Fatah ja Gazaa Hamas.
Hamasin vastustajaksi leimattu PNN ei voi toimia avoimesti Gazassa, vaan sen reportterit työskentelevät siellä nimettöminä tai peitenimillä ikään kuin muiden medioiden edustajina. Tällä hetkelläkin Gazassa on pari PNN:lle töitä tehnyttä toimittajaa pidätettynä hallituksen vastaisen journalismin vuoksi.
Riippumattoman median olemassaolo ja toimintamahdollisuudet eivät ole itsestään selvyys Lähi-idässä. Abu Sada kertoo, että riippumaton media joutuu toiminnassaan suurempiin tiedonlähdeongelmiin kuin erilaisten poliittisten tahojen tiedotuskanavana toimivat mediat.
Abu Sadan mukaan PNN on kuitenkin jo saavuttanut kansainvälistäkin tunnustusta riippumattomuudestaan.
– Tähtäämme alueen johtavaksi kansainväliseksi uutislähteeksi. Toimimme yleisten riippumattomien medioiden tapaan, joiden lähteet on todennettavissa ja tarkistettavissa. Tässä olemme jo saavuttaneet luottamusta.
Silti kansainväliset mediatalot siteeraavat Abu Sadan mielestä vieläkin aivan liian usein pelkästään israelilaisia lähteitä vaikka uutisoivat Palestiinasta. Hän näkeekin tärkeäksi yhteistyön kehittämisen alueella olevien kansainvälisten mediatalojen reporttereiden kanssa.

Uutisvaihtoa myös israelilaisten kanssa

Konstit ovat monet, kun riippumaton media hankkii tietojaan ja julkaisee niitä. Abu Sada kertoo, että tavatonta ei ole uutisten ensijulkaisijan siirtäminen muualle ja sitten sen referoiminen uudestaan PNN:ssä. Siirtotemppua käytetään keskenään riidoissa olevien Gazan ja Länsirannan palestiinalaisalueiden sekä Palestiinan ja israelilaisten medioiden välillä.
Siirtotemppua ja referointia tarvitaan, kun raportoidaan jomman kumman palestiinalaisalueen johtoa kritisoivia uutisia tai kannanottoja.
– Gazassa voimme julkaista El Fatahiin kriittisesti suhtautuvia raportteja. Samoin tietenkin Länsirannalla Hamasia kritisoivia.
Eräät israelilaisetkin mediat tekevät siirto- ja referointiyhteistyötä PNN:n kanssa. Israelilaismedian on Abu Sadan mukaan joskus turvallisempaa referoida oman hallituksensa kritisoinnissa palestiinalaislähteitä.
Abu Sada pitää tärkeänä, että journalistien työn hankaloittamisesta sekä Gazassa ja Länsirannalla että Israelissa uutisoidaan. Siksipä hän on puolustanut Länsirannalla vaikeuksiin joutuneita Hamasia kannattavia gazalaistoimittajia, vaikkei pidä heidän tuotoksistaan.

Tavallinen elämä jää konfliktin varjoon

Abu Sada tähdentää, että PNN ei pyri olemaan pelkästään uutistoimisto, joka raportoi vain konflikti- ja väkivaltauutisia.
– Me pyrimme koko ajan kertomaan tavallisesta elämästä raportoivilla olosuhteisiin nähden positiivisilla reportaaseilla konfliktin varjoon jäävästä elämästä. Elämän on jatkuttava konfliktista huolimatta. Ihmisten on selvittävä arkipäivän ongelmistaan tavalla tai toisella. Siitä elämästä haluamme kertoa.
– Teimme vastikään esimerkiksi reportaasin eräästä vanhasta palestiinalaismiehestä, joka on perustanut suklaatehtaan. Hän myy nyt suklaata arabimaihin ja jopa Eurooppaan. Tämä on fantastinen tarina. Tällaisia tarinoita me haluamme myös kertoa.

Abu Sada arvostelee kansainvälisen median antamaa kuvaa Palestiinasta, jonka näyttäytyy useimmiten verisenä  taistelutantereena ja pakolaisleireinä.
– Palestiinassa on kuitenkin koko ajan vaikeuksista huolimatta myös korkeatasoista kaupunkilaista kulttuurielämää ja sivistystoimintaa. Palestiinassa toimii muun muassa useita tasokkaita yliopistoja.

PNN:n englanninkieliset sivut: http://english.pnn.ps/index.php
Fadi Abu Sadin englanninkieliset sivut: http://english.fadisite.com/

Fadi Abu Sadin haastattelu Golbal Finland verkkolehdessä: Palestiina elää kahdella taajuudella (http://maailma.net/frameset/244171)

Kategoria/t: Palestiina | Jätä kommentti »

Työ Palestiinassa avaa silmät

Julkaistu joulukuu 15, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Teksit ja kuvat: Jouko Huru

Toimittajan työ ja alan opiskelu Palestiinassa antaa eväitä kriittiselle suhtautumiselle kansainvälisistä kriisialueista kertovaan journalismiinVikesin Palestiina seminaari

Diakonia ammattikorkeakoulun Turun yksikössä (Diak) opiskelleet nuoret toimittajat Mikko Lindqvist, Eero Mäntymaa ja Sonja Hyppänen kertoivat Vikesin Palestiina-seminaarissa omista opiskelu- ja opettajakokemuksistaan Palestiinassa.
Neliikko esitti seminaariyleisölle useita Palestiinassa tekemiään reportaaseja. Hyppäsen ja Mäntymaan dokumenttifilmit löytyvät myös verkosta yhtenä Notes From Palestine -kokonaisuutena (http://notesfrompalestine.org/).
Yleisradiossa nykyään työskentelevä toimittaja Lindqvist on kolmikosta asunut pisimpään Palestiinassa, yhtäjaksoisestikin moneen otteeseen useita kuukausia. Hän on opiskelun lisäksi toiminut Palestiinassa journalismin opettajana.
Lindqvist sanoi, että opiskelu ja työskentely Palestiinassa on avannut hänen silmiään ja  kokemuksista on  edelleen hyötyä toimittajan työssä.

Medialla yksipuolinen kuva Palestiinasta

Lindqvist kritisoi kansainvälistä mediaa PNN:n päätoimittaja Fadi Abu Sadan tapaan siitä, että se antaa yksipuolisen ja väkivaltaisen kuvan tavallisesta palestiinalaiselämästä.
– Ennen kaikkea olen oppinut suhtautumaan kriittisesti kansainvälisen median antamaan kuvaan mistä tahansa konfliktialueesta. Se keskittyy stereotyyppisesti nopeisiin väkivaltakuviin. Kuitenkin rauhattomillakin alueilla on aina muunlaistakin monipuolista elämää.
– Itse voin sanoa Palestiinasta ja erityisesti Betlehemistä, että siellä on tavallisesti turvallisempaa elää ja kulkea kuin öisessä Helsingissä.
Lindqvist ei kuitenkaan kiistä Israelin kanssa konfliktissa olevan palestiinalaisalueen vaaroja.
– Jos olet väärässä paikassa väärään aikaan, voi tapahtua mitä vain – kuten missä muualla tahansa. Yleisenä ohjeena voi sanoa, että kannattaa aina kävellä toisaalle, jos näkee aseita.
Nuorten toimittajien yhteisen kokemuksen perusteella israelilaissotilaiden turvallisuuden vuoksi ylläpitämät tarkastuspisteet ja niiden läheisyys ovat Palestiinassa vaarallisimpia alueita.

Kategoria/t: Palestiina | Jätä kommentti »

Sananvapauden kunniastipendi Airi Leppäselle

Julkaistu joulukuu 14, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Airi Leppänen ja sananvapauden miekka

Kansainvälisenä sananvapauden päivänä, 9. joulukuuta, jakoi myös Suomen Journalistiliitto  Sanavapauden kunniastipendinsä merkittävästä journalistisesta ansiosta ja elämäntyöstä. Joka neljäs vuosi myönnetävän palkinnon toinen saaja oli Vikesin hallituksen jäsen ja Keski-Aasian hankkeen vetäjä Airi Leppänen.

Vastaanottaessaan palkintoa Airi Leppänen kiinnitti puheessaan huomiota erityisesti Venäjän ja Keski-Aasian sananvapaustilanteeseen, journalistien työskentelyolosuhteisiin näissä maissa sekä Vikesin tekemän työn merkitykseen.

Journalistiliiton tunnustuspalkinnot jaetaan  merkittävistä journalistisista ansioista. Stipendi on suuruudeltaan 5000 euroa ja siihen liittyy Sananvapauden miekka.

Lisää Journalistiliiton sivuilta: http://www.journalistiliitto.fi/?x233158=3017069

Kategoria/t: Keski-Aasia, Tapahtumia ja tilaisuuksia, Vikes-uutisia | Jätä kommentti »

Journalismi Palestiinassa seminaari

Julkaistu joulukuu 2, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Journalismi Palestiinassa

Seminaari UM Pressissä 7.12. klo 13-17

Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston aula, Kanavakatu 3 C, Helsinki Ilmoittautumiset torstaihin 2.12. mennessä marjut.helminen@welho.com

Viestintä ja kehitys-säätiö Vikes on rahoittanut ulkoministeriön tuella kolmivuotista Mediaosaamisen kehittäminen Palestiinassa -hanketta, jonka toteuttajina ovat Diakonia ammattikorkeakoulun Turun yksikkö ja Betlehemin yliopisto.

Hankkeen aikana Diakista on lähetetty Palestiinaan opiskelijoita, jotka ovat tehneet alueelta juttuja mm. MTV3:lle ja Ylelle.

Nuorille opiskelijoille kontakteilla palestiinalaisiin on ollut suuri vaikutus. Hankkeen kuluessa on syntynyt myös muita kontakteja, erityisesti paikallisiin journalisteihin. Seminaarin avulla haluamme avata hankkeen tuottamia ja journalismiin liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja aineistoa myös Suomessa.

Seminaarin ohjelma 7.12.2010

13.00: Seminaarin avaus

Projektivastaava Eila Hannula, Diak, Turku 13.15: Journalism in Palestine

Fadi Abusaada, director, Palestine News Network 14.00: Questions and Discussion

14.30: Tekijöiden paneeli: Kohtaamisia palestiinalaisten kanssa. Olisinko toisenlainen toimittaja ilman tätä kokemusta?

Opiskelija Sonja Hyppänen, vapaa toimittaja Tuomas Keränen, toimittaja Mikko Lindqvist ja toimittaja Eero Mäntymaa näyttävät töitään ja kertovat kokemuksiaan työskentelystä Palestiinassa.

16.45: Seminaarin päätös

Juha Rekola, puheenjohtaja, Vikes

Kategoria/t: Palestiina | Jätä kommentti »

Nepalin tutkivien journalistien koulutushanke

Julkaistu marraskuu 23, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Olin Katmandussa 21.-25.9.2010 neuvottelu- ja luentomatkalla Nepalin tutkivan journalismin keskuksen  kanssa toteutettavan projektin ensimmäisen kurssin yhteydessä.

CIJ on vuonna 1996 perustettu  järjestö, jonka taustalla on monia tunnettuja ja arvostettuja nepalilaisia journalisteja, Bharat Dutt Koirala, Kunda Dixit,  Kanak Mani Dixit, Basanta Thapa , Rajendra Dahal, Binod Bhattarai muiden muassa.  Tällä hetkellä Rajendra Dahal toimii CIJ:n puheenjohtajana ja palkattuna toiminnanjohtajana Dr Piush Raj Mishra. CIJ:n verkkosivut toimivat osoitteessa: http://www.cijnepal.org/

Hankkeemme tarkoitus on kouluttaa nepalilaisia nuoria journalisteja tutkivan journalismin tuntijoiksi ja tekijöiksi. Hanke on kaksivuotinen, kumpanakin vuonna kootaan avoimella haulla n. 25 journalistia eri puolilta maata ensin viikon mittaiseen koulutusjaksoon, jonka jälkeen kukin saa pienen määrärahan oman projektin tutkimiseen. Muutaman kuukauden kuluttua pidetään toinen koulutusjakso, jossa arvioidaan projekteissa siihen mennessä tehtyä työtä ja työstetään jatkoa yhdessä kurssin vetäjien ja kanssaopiskelijoiden kanssa. Itsenäisen työskentelyn jaksojen aikana nepalilaiset ja kansainvälisen kouluttajat tarjoavat ammatillista tukea sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. Hankkeen yhteydessä syntyneet tutkivan journalismin projektit julkaistaan Nepalissa eri tiedotusvälineissä ja parhaat kootaan kirjaksi kaksivuotisen hankkeen lopuksi.

Ensimmäiselle kurssille oli koottu 60 hakijasta 25 parasta eri puolilta maata. Kurssilaiset itse (tai joissain tapauksissa heidän työnantajansa) maksavat kurssista 2000 Nepalin rupiaa, mikä takaa korkean lähtömotivaation.

Kurssi järjestettiin Katmandussa ja onneksi kaikki ehtivät saapua Katmandun laaksoon ajoissa, sillä myöhään jatkuneet monsuunisateet olivat tukkineet tiet laaksosta ulos kurssin ensimmäisenä päivänä. Osallistujat olivat nuoria ja erittäin motivoituneita. Viisi heistä oli naisia. Kastijakoa en kysellyt, mutta etukäteen oli varmistettu että alempikastisten ja dalitien osallistumista pyritään erityisesti rohkaisemaan.

Kurssin avasivat Rajendhra Dahal ja allekirjoittanut. Avaukseen osallistui myös Nepalin Journalistiliiton (FNJ) puheenjohtaja Dharmendra Jha.  Mukana oli useita nepalilaisia kouluttajia, Mohan Mainali, Baburam Bishwakarma, Manoj Magar, Bachu Bishwa Karma ja Rajneesh Bhandari.

Kurssin ohjelman olivat nepalilaiset kouluttajat valmistelleet tarkkaan ja he vastasivat myös sen toteuttamisesta. Käytössä oli hyvät atk-välineet ja ajoittain pätkivä internet-yhteys. Metodit vaikuttivat perinpohjaisilta, joskaan en itse nepalinkielisistä luennoista paljoa saanut irti.

Alun perin oli tarkoitus että toisena kansainvälisenä luennoitsijana kurssilla olisi lisäkseni ollut intialainen P.Sainath, mutta hän joutui viime hetkessä perumaan tulonsa sairastapauksen vuoksi. Yritämme saada hänet seuraavan kurssin luennoitsijaksi.

Pidin kriittistä ja tutkivaa journalismia Suomessa, turvallisuusasioita ja sananvapauskysymyksiä käsitteleviä puheenvuoroja jokaisena kurssipäivänä. Esittelemäni yksityistapaukset olivat kurssilaisten kiinnostuksesta päätellen varsin yleispäteviä. Viimeinen luentoaiheeni oli ”kysy mitä haluat” ja kysymyksiä kurssilaisilla todella riitti.

Kurssilaiset muokkasivat omia aiheitaan kouluttajien kanssa ja lähtivät toteuttamaan niitä. Olen itse ollut yhteydessä useisiin kurssilaisiin ja joihinkin kouluttajiin facebookin ja sähköpostin välityksellä. Toinen yhteisjakso järjestetään marraskuun lopulla, jonka jälkeen seuraa projektien viimeistelyvaihe.

Osana kurssia järjestettiin kurssilaisille ja muille journalisteille suunnattu avoin keskustelutilaisuus vastuullisesta journalismista. Paikalla oli satakunta henkeä ja mukana varsin korkean tason päätoimittajia ja muita johtavia journalisteja. Keskustelu oli esitykseni jälkeen kiivasta ja myöhemmin sain kuulla, että jotkut kustantajat ovat alkaneet tilata tutkivan journalismin keskuksen aktiiveilta etiikan ja juridiikan alan koulutusta omille toimittajilleen.

Yhteisen projektimme liikkeellelähdöstä jäi kaikin puolin hyvä ja luotettava kuva. Kumppanimme CIJ tuntee kenttänsä ja tietää mitä tekee. CIJ:llä on erinomaiset yhteydet nepalilaisiin kustantajiin ja julkaisijoihin, journalistien kenttään ja liittoon sekä eri poliittisiin voimiin. He haluavat ja kykenevät toimimaan eettisesti, riippumattomasti ja tehokkaasti.

Kävin vierailun yhteydessä myös Nepalin journalistiliitossa (FNJ) ja sain heiltä kiintoisan yhteistyöehdotuksen pohdittavaksi. Tähän palataan myöhemmin. Myös Kunda Dixitin koskettava valokuvanäyttely ”People after war” olisi Suomeen tuomisen arvoinen.

Juha Rekola

Kategoria/t: Nepal, Uncategorized | 1 kommentti »

Ympäristöongelmien kärjistyessä kaivataan lisää uutisointia ja erikoistuneita toimittajia

Julkaistu marraskuu 16, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Ympäristöasioita käsitellään kyllä mediassa, mutta usein aivan väärä asia nousee uutiseksi, toteaa yksi  Ympäristöjournalismi Suomessa 2010 -kyselyyn vastanneista.  Kysely tehtiin keskustelun pohjaksi ympäristöjournalismin päivään 12. marraskuuta.

Seminaari kokosi viime perjantaina Ylen Isoon pajaan noin 60 journalistia pohtimaan ympäristökysymysten entistä parempaa mediakäsittelyä ja ympäristöjournalismia. Ennakkokyselyyn vastanneet toivoivat ympäristöjournalismin olevan tulevaisuudessa pohdiskelevaa, tutkivaa ja analyyttistä, asiallista, kriittistä, valistunutta ja vakavaa.

Suomen Ympäristökeskuksen johtaja Eeva Furman uskoi tutkijoiden ja asiantuntijoiden olevan tyytyväisempiä kuin toimittajat ympäristöjournalismin tilaan. Pitkän linjan ympäristöjournalisti Kari Rissa kaipasi mm. Ylen ympäristöuutisia takaisin ja ylipäänsä ympäristökysymyksiin paneutuvia pysyviä ohjelmapaikkoja.

Paneeli pohti sitä, pitäisikö toimitusten satsata resursseja erityistoimittajiin, vai entistä osaavampiin yleistoimittajiin. Paneelissa perättiin myös ympäristökysymysten koulutusohjelmia journalisteille ja eri alueiden kuten talouden ja ympäristöasioiden syvällistä kytkentää.

Iltapäivän alustajat, vaihtoehto-Nobelin tämänvuotinen saaja ja kansainvälisen Maan Ystävien puheenjohtaja Nnimmo Bassey ja nepalilainen tutkiva journalisti Mohan Mainali sekä YLE:n uutistoimittaja Jaana Kanninen valottivat sekä maailmalaajuisesta näkökulmasta että maakohtaisesti lähestyen öljyteollisuuden, ilmaston, globaalin metsäteollisuuden ja turismin ympäristövaikutuksia.

Ympäristöjournalismin päivän järjestivät yhteistyöässä Yle, Viestintä ja kehitys –säätiö Vikes, Ympäristötoimittajat ry ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Basseyn ja Mainalin alustukset julkaistaan Vikesin Kulmakivi-hankkeen sivuilla: http://kulmakivi.org/

Marjut Helminen

Kategoria/t: Nigeria, Tapahtumia ja tilaisuuksia | Jätä kommentti »

Ympäristöjournalismin päivä

Julkaistu marraskuu 9, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Mikä on ympäristöjournalismin tila ja tulevaisuus Suomessa? Mitkä asiat media nostaa pinnalle ja mitkä jättää varjoon? Mahtuvatko monimutkaiset ympäristökysymykset  ylipäätään uutisagendalle? Onko ympäristöjournalismissa tabuja?

Ympäristöjournalismin seminaari tarjoaa työkaluja ja näkökulmia ympäristöaiheiden käsittelyyn toimituksissa. Mukana on alan ammattilaisia kotimaasta ja ulkomailta, Nigeriasta ja Nepalista. Alustajina on edustajia mm. Yleisradiosta, Helsingin Sanomista ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Seminaari järjestetään Helsingissä 12. marraskuuta 2010 klo 9:00 – 16:00 Yleisradion Ison Pajan auditoriossa. Seminaari on avoin viestintävälineiden edustajille, jotka omassa työssään käsittelevät ympäristöaiheita tai ovat niistä muuten kiinnostuneita.

Ilmoittautumiset 9. marraskuuta mennessä sähköpostitse osoitteeseen: kirsi.bruck(at)yle.fi .

Ohjelmaan sisältyy kahvitarjoilu. Lounas on omakustanteinen.

Ladattava ohjelma: Ymparistojournalismin_paiva_ohj

Kategoria/t: Tapahtumia ja tilaisuuksia, Uncategorized | Kommentit poissa käytöstä

Halutaan: käytettyjä laitteita lahjoitettavaksi Tansaniaan

Julkaistu marraskuu 1, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Löytyykö nurkistasi vanhoja kamera- tai äänilaitteita, joista haluaisit päästä eroon?         Oletko juuri hankkinut uuden läppärin etkä tarvitse enää vanhaa?
Onko teidän mediatyöpaikallanne käytettyä mediakalustoa lahjoitettavaksi Tansaniaan?

Vikes on tänä vuonna käynnistänyt yhteistyöhankkeen tansanialaisen Mtukwao Community

Laurence Emmanuel ja John Julius editoivat osallistavaa videota Mtukwaon pienessä studiossa.

Median kanssa. Kolmivuotisen hankkeen aikana Tansanian etelärannikon Mtwaraan rakennetaan yhteisöradioasema, järjestetään mediakursseja nuorille kansalaisjournalisteille ja tuetaan yhteistyökumppanin omia osallistavia videotuotantoja.
Valmiit videodokumentit esitetään Tansanian valtakunnallisilla tv-kanavilla sekä videotykillä Mtwaran ja Lindin alueiden kylissä.
Tansanialaista yhteisömediaa tuetaan myös laitehankinnoilla, joista osa hankitaan Suomesta lahjoituksina. Hankkeen suomalainen koordinaattori Peik Johansson on lähdössä Mtwaraan seuraavan kerran joulukuussa ja vie samalla paikan päälle Suomesta saatuja laitteita.
Kyse voisi olla oikeastaan mistä tahansa käytetyistä mutta toimivista videokameroista, miksauslaitteista, nauhureista tai tallentimista, mikrofoneista, jalustoista tai vaikka käytöstä poistetuista läppäreistä.
Lisätiedot ja yhteydenotot Peik Johansson, 050 5572692, peik (a) kaapeli.fi.
Katso  myös erillinen juttu Mtukwao Media antaa maaseudun asukkaille äänen.

Kategoria/t: laitekeräys, Tansania | Kommentit poissa käytöstä

Mtukwao Media antaa maaseudun asukkaille äänen

Julkaistu marraskuu 1, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Teksti Peik Johansson
Kuvat Mtukwao Media

Mtukwao Media haastatteli ihmisiä hallituksen valtakunnallisen maatalouskampanjan hyödyistä ja puutteista.

Lokakuu on ollut kiireistä aikaa Mtukwao Community Median pienessä toimistossa ja studiossa Tansanian cashewpähkinäviraston rakennuksessa Mtwarassa.

Muutaman neliön kokoisen studion puolella on editoitu kuvamateriaalia, jossa paikalliset asukkaat kommentoivat hallituksen suurta valtakunnallista maatalouden kehittämiskampanjaa nimeltä Kilimo kwanza (Maatalous ensin). Toimiston puolella järjestön hallintomies Said Swallah on viime päivät soitellut läheiseen Mikindanin kylään pystytettävän yhteisömediakeskuksen laitteiden perään ja sopinut äänieristeiden asentamisesta vastavalmistuneeseen radiorakennukseen.

Alkukuusta Mtukwao Media järjesti kymmenelle alueen nuorelle viikon mittaisen mediakurssin, jolla opeteltiin videokuvauksen, editoinnin ja radiotyön perusteita.

Heti kurssin jälkeen osanottajat pääsivät mukaan dokumentoimaan YK:n kehitysohjelman UNDP:n rahoittamaa vaalikoulutusprojektia Mtwaran maaseudun kylissä. Dar es Salaamin yliopiston tiedotusopin laitoksen vetämä vaalikoulutushanke huipentuu loppukuusta pidettäviin Tansanian parlamentti- ja presidentinvaaleihin.

Iltaisin, kun toimiston humu on hetkeksi tauonnut, Swallah on tehnyt kirjanpitoa, täyttänyt talousraportteja ja viimeistellyt radiolähetyslupaa varten vaadittavaa liiketoimintasuunnitelmaa.

Kansalaisjournalismia ja osallistavia videoita

Mtukwao Media on ollut Vikesin kumppanijärjestö tämän vuoden alusta. Ulkoministeriö on myöntänyt kolmivuotiseen Mtwaran ja Lindin yhteisömediahankkeeseen tukea yhteensä 140 000 euroa.
Hankkeen avulla pyritään edistämään kansalaisjournalismia ja osallistavaa yhteisömediaa Mtwaran ja Lindin lääneissä Tansanian etelärannikolla järjestämällä koulutusta ja tukemalla yhteisövideotuotantoja, yhteisöradiotoimintaa ja yhteisöteatteria sekä mediakaluston hankkimista.

Yhteisömediatoiminnan tavoitteena on herättää keskustelua maaseudun tavallisille ihmisille tärkeistä aiheista. Yhteisömedia tarjoaa ihmisille ruohonjuuritasolla mahdollisuuden osallistua julkiseen keskusteluun heitä koskevista asioista, kehityksen vaihtoehdoista ja sen myötä mahdollisuuden löytää paikallisia ratkaisuja oman lähialueen ongelmiin.

Yhteisövideotuotanto toimii käytännössä näin: Kyläläiset kokoontuvat yhteen, ja keskustelua fasilitoidaan osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Kyläläisten esittämien näkemysten perusteella haastatellaan myös kyseisistä asioista vastaavia viranomaisia. Valmiiksi editoidut dokumenttiohjelmat esitetään myöhemmin videotykillä kuvauksiin osallistuneissa kylissä, muissa alueen kylissä ja lopuksi myös valtakunnallisilla tv-kanavilla.

Radio-ohjelmat on toistaiseksi lähetetty Tansanian yleisradion aluekanavalla ja paikallisella kaupallisella kanavalla.

Radio-ohjelma teki pähkinäkaupasta kannattavaa

Yhteisömedian tulokset Mtwarassa ovat olleet rohkaisevia. Mtukwao Median tekemä radio-ohjelmasarja vaikutti keskeisesti siihen, että cashewpähkinöiden myyntiketju muuttui oikeudenmukaisemmaksi. Cashewpähkinät ovat Mtwaran alueen tärkein vientituote.
Radio-ohjelmien herättämän keskustelun ansiosta alueen kaikki cashewpähkinät myydään nyt tuottajien osuuskunnalle. Aiemmin keinottelijat kävivät kylissä ostamassa jalostamattomat pähkinät pilkkahintaan.

”Kyläläisten saamat tulot ovat nyt moninkertaistuneet”, kertoo Mtukwaon puheenjohtaja, toimittaja Fakihi Mussa.

”Lisätulot on investoitu esimerkiksi kouluihin, kuorma-auton hankintaan tai uusien cashewpuuntaimien jalostamiseen.”

Yhteisöradio paransi hallintoa ja ihmisten terveyttä

Tansaniassa on vain muutama toimiva yhteisöradio, mutta myös muualla maassa vaikutukset ovat olleet hyvin myönteiset.

”Maasai-heimon alueella Manyarassa Pohjois-Tansaniassa yhteisöradion ansiosta tietoisuus ihmisoikeuksista ja etenkin naisten oikeuksista on parantunut”, kertoo tansanialaisen Tumaini-yliopiston tutkija Ordination Mgongolwa.

Mgongolwan mukaan alueen karjanhoito on tehostunut. Hallinto on kohentunut kaikilla hallinnon tasoilla. Tietoisuus ympäristöongelmista ja ympäristönsuojelun tarpeesta on kasvanut. Alueen asukkaiden yleinen terveydentila on parantunut, erityisesti naisten keskuudessa.

Ruotsin hallituksen kehitysyhteistyöviraston Sidan teettämässä arvioinnissa radion tärkeimpänä kehitysvaikutuksena pidettiin kuitenkin sitä, että se antoi maaseudun asukkaille äänen.

”On tärkeää, että ihmiset kuulevat oman äänensä radiossa”, iäkkäämpi maasaimies arveli. ”Kun kuulemme oman äänemme radiossa, se merkitsee sitä, että myös muut ihmiset kuulevat, mitä me sanomme. Tämä on suuresti kohentanut meidän omanarvontuntoamme.”

Oma radioasema käyntiin ensi vuonna?

Mtwaran alueen nuoret opettelivat videokameran käyttöä lokakuussa pidetyllä mediakurssilla.

Mtwaran yhteisömedia-hankkeessa oman radioaseman remontointi on ollut suurin yksittäinen menoerä hankkeen ensimmäisen vuoden aikana. Radioasemaa on rakennettu tyhjillään olleeseen rakennukseen Naliendelen kylässä Mtwaran lähistöllä.

Tavoitteena olisi saada oma radioasema toimimaan ensi vuoden aikana, mutta tansanialainen byrokratia voi olla arvaamaton.

Oman radioaseman käynnistämisen jälkeen Mtukwao Median pyrkimyksenä on rahoittaa toimintansa mainostuloilla.
”Radioaseman tarjoamien palvelujen markkinointi on keskeinen teema ensi vuoden toimintasuunnitelmassa”, linjaa hankekoordinaattori Said Swallah.

Yhteisömediatoiminnan kestävyyteen on muutenkin panostettu hankkeen alusta asti. Tällä hetkellä Mtukwao Media esimerkiksi editoi omassa studiossaan kaikki Mtwarassa tehdyt valtakunnallisten tv-kanavien uutisinsertit. Järjestö hankkii tuloja myös vuokraamalla äänentoistolaitteita ja kuvauskalustoa.

 

Kategoria/t: Tansania | Kommentit poissa käytöstä

Ympäristöjournalismin päivä 12.11.2010 klo 09-16

Julkaistu lokakuu 25, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Paikka: YLE, Ison Pajan auditorio, Radiokatu 5, Helsinki

Mikä on ympäristöjournalismin tila ja tulevaisuus Suomessa? Mitkä asiat media nostaa pinnalle ja mitkä jättää varjoon? Mahtuvatko monimutkaiset ympäristökysymykset  ylipäätään uutisagendalle? Onko ympäristöjournalismissa tabuja?

Ympäristöjournalismin seminaari tarjoaa työkaluja ja näkökulmia ympäristöaiheiden käsittelyyn toimituksissa. Mukana on alan ammattilaisia kotimaasta ja ulkomailta, Nigeriasta ja Nepalista. Alustajina on edustajia mm. Yleisradiosta, Helsingin Sanomista ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Seminaari järjestetään Helsingissä 12. marraskuuta 2010 klo 9:00 – 16:00 Yleisradion Ison Pajan auditoriossa. Seminaari on avoin viestintävälineiden edustajille, jotka omassa työssään käsittelevät ympäristöaiheita tai ovat niistä muuten kiinnostuneita.

Ilmoittautumiset 9. marraskuuta mennessä sähköpostitse osoitteeseen: kirsi.bruck(at)yle.fi .

Ohjelmaan sisältyy kahvitarjoilu. Lounas on omakustanteinen,

OHJELMA

Mikä on ympäristöjournalismin nykytila suomalaisessa mediassa?

Puheenjohtajana toimittaja Katri Merikallio, Suomen Kuvalehti

09.00 Aamukahvit

09.30 Miten ympäristökysymykset päätyvät mediaan

- realismia kiireen keskellä, kanavapäällikkö Riitta Pihlajamäki, YLE

- kansainvälinen näkökulma,  Nnimmo Bassey, ERA Nigeria and Friends Of Earth International

10.00 Osallistujille ja ympäristöalan asiantuntijoille tehdyn kyselyn tulokset

10.15 Kommenttipuheenvuoro / johtaja Eeva Furman, SYKE Ympäristöpolitiikkakeskus

- toimittajakommentti

10.30 Paneelikeskustelu: Ympäristöjournalismin tila ja tulevaisuus Suomessa? Mitkä kysymykset nousevat pinnalle, mitkä jäävät vähemmälle huomiolle? Onko ympäristöjournalismissa tabuja? Mikä on toimitusten arki – ympäristöasiat tietotulvan ja kiireen keskellä? Keskustelijat: uutispäällikkö Kari Nihti (YLE), toimittaja Heli Saavalainen (HS), johtaja Eeva Furman (SYKE), Kari Rissa, freelancetoimittaja, puheenjohtaja Hanna Eriksson (Ympäristötoimittajat ry.)

Kysymyksiä ja keskustelua

12.00 -13:00 Lounas, Iso Paja (omakustanteinen)

Global Challenges of Environmental Journalism

Puheenjohtajana Hanna Eriksson, Ympäristötoimittajat ry.

13.00 Johdatus iltapäivän teemaan, pj. Hanna Eriksson, Ympäristötoimittajat ry.

13.15 Three Points of View to Global Challenges in Environmental Journalism

1.   Nigerian Point of View: Nnimmo Bassey, Chairperson ERA Nigeria and Friends of Earth International – CASE: Challenge of International Oil Industry

2.   Nepalese Point of View, Journalist Mohan Mainali – CASE: Challenge of Tourism Industry

3.   Finnish Point of View, Jaana Kanninen, Journalist,  Finnisch Broadcasting Company – CASE: Challenge of Forest Industry, Veracel, Brasil

Questions to speakers, discussion and summary

15.00 Päätöskahvit

Seminaarikielet: Suomi ja englanti. Ulkomaalaiset vieraat pitävät esityksensä englanniksi. Kysymyksiä ja keskustelupuheenvuoroja voi esittää sekä suomeksi että englanniksi.  Osallistuminen on maksuton.

Lisätietoja: kirsi.bruck(at)yle.fi, 0400-129 558 tai marjut.helminen(at)welho.com tai 040-5811 003.

Nnimmo Basseyn ja Mohan Mainalin haastattelupyynnöt: Marjut Helminen.

Järjestäjät: YLE, Viestintä ja kehitys –säätiö Vikes, Ympäristötoimittajat ry., Suomen luonnonsuojeluliitto. Seminaari on saanut rahoitusta ulkoasiainministeriön viestintäkasvatusmäärärahoista.

Kategoria/t: Nigeria, Tapahtumia ja tilaisuuksia | Jätä kommentti »

« Edellinen sivu — Seuraava sivu »
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.