Hyviä kehitysprojekteja riittää, niiden omarahoituksen kerääminen puhutti journalistien solidaarisuusjärjestön vuosikokouksessa.
Projektien ja hallinnon rahoitus puhutti edustajia Viestintä ja kehitys –säätiön (Vikes) valtuuskunnan vuosikokouksessa keskiviikkona Helsingissä.
- Hyviä sananvapautta ja journalistien ammattiaitoa ja asemaa parantavia projekteja on eri puolilla maailmaa tarjolla paljon, mutta niiden ja Vikesin hallinnon rahoittamiseen tarvitaan rahaa kertoi Vikesin toiminnanjohtaja, freelance-toimittaja Marjut Helminen.
Viisi vuotta sitten toimintansa aloittanut Vikes on nopeasti noussut keskikokoiseksi kehitysyhteistyöjärjestöksi, jolla on hankkeita yli 10 maassa ja puolen miljoonan euron vuosibudjetti
Hankkeiden suurin tukija on ulkoministeriö, joka kuitenkin edellyttää 15% omarahoitusosuutta.
- Omaa rahoitusta tarvitaan vuodessa lähes 100 000,- euroa, josta osa voidaan kattaa vapaaehtoistyöllä. Suurin omarahoituksen lähde on Journalistiliiton solidaarisuusrahasto, josta hankkeita rahoitetaan vuosittain lähes 30.000,- eurolla. Loput yritetään kerätä tukena taustayhteisöiltä, mediataloilta ja muilta mahdollisilta tukijoilta, sanoi Helminen.
Viime syksynä Vikes aloitti taiteilija Henrik Tikkasen grafiikan myynnin hankkeiden tukemiseksi. Tauluja on ehditty myydä muutamille mediataloille ja tukijoille, mutta muita varainhankinnan muotoja tarvitaan ja niitä ideoitiin myös valtuuskunnan vuosikokouksessa.
Yhtenä mahdollisena rahoituslähteenä nousi esiin Ylen hyvä –säätiö, jonka varainkeruun hyväksi iso määrä Journalistiliiton jäseniä tekee paljon vapaaehtoistyötä vuosittain ”nenäpäinän” aikana.
- Me voisimme vaatia, että pieni osa näistä varoista annetaan myös journalistien omille eli Vikesin kehitysyhteistyöhankkeille, esitti kokouksessa Tuike Alitalo.
- Joka tapauksessa Vikesin taustayhteisöjä pyydetään jatkuvasti tukemaan hanketoimintaa. Olisi hienoa jos Journalistiliitonkin yhdistykset voisivat kutsua Vikesin edustajan kertomaan solidaarisuustoiminnasta ja säännöllisesti budjetoida tukea Vikesin hankkeille, sanoi Helminen.
Vikesin hankkeista esiteltiin tällä kertaa Suomen IPS:n kanssa tehty uraauurtava Kulmakivi-hanke, jolla on luotu opinto-ohjelmat ja sosiaalisen median avulla käytännönläheistä yhteistyötä suomalaisten ja afrikkalaisten journalisminkoulutuslaitosten välille. Hanketta esitteli Tuike Alitalo. Lisätietoja www.kulmakivi.org ja www.kulmakivi.ning.com
Valtuuskunta valitsi Vikesin puheenjohtajaksi jatkokaudelle Journalistiliiton kv-asiamies Juha Rekolan ja valtuuskunnan puheenjohtajaksi edelleen päätoimittaja Elina Grundströmin.
Kategoria/t: Tapahtumia ja tilaisuuksia, Vikes-uutisia
